| Aihe: Mellotron saundi | |
|---|
 joeskeli
30.10.2009 21:59:10 (muokattu 31.10.2009 20:36:41) | |
|
Minä kutsun uppiniskaisesti digitaaliseksi kaikkea, jossa on yli 6khz:n taajuuksia läsnä. No joo, M-Tronista en onnistunut VST demoa paikallistamaan, joten sampletronista oli tarkoitukseni puhua vain. M-Tronin sivuilla kuitenkin kuuntelemani sämplet olivat kaikkea muuta, kuin progea (esim. http://www.m-audio.com/products/en_us/GForceMTronPro.html). Samaten sampletronin valmistajan tarjoamat demotyoutubessa pääosin on... varsin hämmentäviä. Tosin eihän se progekaan tietysti ollut se musiikkigenre, jota varten tuon tyypiset soittimet alunperin rakennettiin.
________
EDIT: mitäs helvettiä? Tajusin tuossa puuhaillessani, että nämä Sampletronin soundithan on pitchshifterin läpi vedettyjä. Kolmen neljän äänen sarjoihin aseteltu ainakin demoversiossa, ja aaltoäänimuodot editorissa paljastaa viimeistäänkin tämän seikan. Sinänsä ihan hyvin pitchshiftattuja, mutta ei ihmekään, että kuulosti korvaan digitaaliselta.
IK Multimedia näyttääkin saitillaan sanovan tällaista: "Chromatic samples capture the complete, authentic tone of each instrument". No joo, eihän "kromaattinen" toki kirjaimellisesti tarkoitakaan, että kaikki koskettimet olisi sämplätty. Itselle kys. lafka kuitenkin on aina nostanut niskavillat pystyyn - ei vähiten amplituben vuoksi -, joten en taida ainakaan heidän tuotteitaan ostella tulevaisuudessa. |  kos
01.12.2009 20:04:05 | |
|
Aivokalvo: On vähän hölmöä manata Mellotron-mallintajia jo siksikin, että Mellotronhan on itsessäänkin sampleri, siis "mallintaja" siinä missä Sampletron ja kumppanitkin, vaikkakin ehkä muutamilla mielenkiintoisilla lisäulottuvuuksilla hyystettynä.
Tuosta en tiedä, mikä lasketaan hölmöilyksi. Ehkäpä on hölmömpää puhua aiheista, joista ei ole käytännön kokemusta, kuten monilla on tapana. Tässä Mellotron tapauksessa tiedän, että monet "viisaat" eivät ole ikinä nähneet koko laitetta, saati sitten kuulleet sitä omien sormiensa aikaansaamien painallusten jälkeen oikeassa tilassa.
Mellotron on todellakin ensimmäisiä sämplereitä. Mutta onko kyseessä aidonkuuloinen sämpläys vaikkapa jousista. Ei välttämättä lähellekään sitä, mitä suunnittelijat hakivat. Kyseessä on kuitenkin oma instrumenttinsa. Tämä väittely siitä, ajavatko sämplet saman asian kuin Mellotron on lapsellinen, koska sämplet eivät kykene mallintamaan instrumentin henkeä. Se, joka väittää muuta, pitää varmaan vaikkapa Vienna-sämplekirjaston viulusämplejä viulun korvikkeena. Samaan hengenvetoon hän käyttää kitarasämplejä näppärästi MIDI-kiipparillaan.
Ei mene läpi.
Ja niin, näitähän on maailman sivu täynnä näitä (rikkaita) vintage-henkisiä bändejä, etenkin progen saralla, jotka ovat jostain syystä päättäneet että meistä ei voi tulla yhtä hyviä kuin Pink Floyd ja Yes ja King Crimson, jos meillä ei ole samoja värkkejä. Edellä mainitut kolme yhtyettä, muiden muassa, olivat pioneerejä nimenomaan uusien saundien, uusien biisirakenteiden jne. hakemisessa ja käyttämisessä. Minusta on nurinkurista tehdä sellaista "progressiivista" musiikkia, missä itseasiassa mennään ajassa taaksepäin ja ollaan poikkeuksellisen ahdasmielisiä ja kokeilunhaluttomia.
Onkohan kukaan tullut ajatelleeksi, että edelliset bändit olivat kiinnostuneita oikeasti mielenkiintoisista instrumenteista ja käyttivät niitä luomaan uusia sävyjä. He olivat myös erittäin kiinnostuneita instrumenttien kvaliteetista. Kaikilla instrumenteilla ei ole kvaliteettia. Mellotron-sämplet edustavat tätä. Ne ovat edelleenkin hengettömiä verrattuna oikeaa instrumenttiin. Kun löimme Mellotroniin virrat päälle ja äänet kaiuttimiin, oli fiilis kyllä hieman erilainen kuin M-Tronin asennuksen jälkeen soittelimme sillä ensiääniä.
Nurinkurisinta hommassa on taas se, että jonkun pitäisi hyväksyä korvike, joka on huonompi kuin alkuperäinen. Mikä järki tässä on? Kyse on regressiivisestä musiikista.
Kyllä se "fiilis" siihen musiikkiin täytyy löytyä biiseistä, eikä siitä että käytetyt laitteet on museokamaa ja älyttömän kalliita. Sampletronilla olen itse tehnyt monia juttuja, ja jos (ja kun) lopputulos miellyttää, ei sillä pitäisi olla mitään merkitystä onko kyseessä The Real Thing vaiko pakanallinen mallintaja.
Kuka sitten saa fiiliksensä mistäkin. Jokainen yksilö on oikeutettu omassa fiilistelyssään käyttämään mitä vermeitä lystää. Edelleenkään tällä ei ole vaikutusta siihen, ovatko mallinnokset onnistuneita. Josta kai alunperin on ollut kyse. Jos tyytyy vähään, kannattaa käyttää kopioita. Jotkut ajavat formulaakin Playstationilla.
Soittimien kalleus on suhteellista. Pelkkä jousi maksaa viulistille enemmän kuin uusi Mellotron. Viulistit ostavat jousensa mukisematta ja nappaavat viisi kertaa kalliimman viulunsa selkään ja lähtevät harjoittelemaan Paganinin etydejä.
Jälleen panostus oikeisiin instrumentteihin olisi siis jotenkin kiellettyä tai epäsovelias tapa toimia.
Ja kyllä minä henk. koht. (akustisten pianojen huoltajana ja virittäjänä) olen vaikuttunut myös nykyisistä samplepianoista, etenkin suurikokoisimmista softista. Vaikka tiedän että siinä akustisessa vastineessa on miljoona asiaa, joita sampleilla ei voi korvata. Silti ne vaan ns. toimii.
Toimivat, eli lähtevät päälle. Mutta näilläkään ei ole mitään tekemistä sen oikean instrumentin kanssa. Monet katselevat tietokoneen ruudulta myös alastomia naisia (tai jotain muita) ja niiden jänniä ominaisuuksia.
Mulle ainakin kelpaa oikeat instrumentit. |  maza
01.12.2009 20:22:17 | |
|
kos: Mellotron-sämplet edustavat tätä. Ne ovat edelleenkin hengettömiä verrattuna oikeaa instrumenttiin. Kun löimme Mellotroniin virrat päälle ja äänet kaiuttimiin, oli fiilis kyllä hieman erilainen kuin M-Tronin asennuksen jälkeen soittelimme sillä ensiääniä.
Nyt ollaan keskustelun ytimessä. Miksauksen seassa menee kyllä hyvät sampletkin soundin puolesta, mutta soittofiilis, tuntuma ja moni muu ovat aivan eri asioita, kuin alkuperäisessä. Itse Hammondin omistajana tiedän tämän hyvin. Koska en aikanaan ehtinyt teidän Mellotronianne kokeilemaan, en tiedä, että millainen soittofiilis siinä on.
Nurinkurisinta hommassa on taas se, että jonkun pitäisi hyväksyä korvike, joka on huonompi kuin alkuperäinen. Mikä järki tässä on? Kyse on regressiivisestä musiikista.
Kysymys on varmasti myös pitkälti käyttötarpeesta. Vrt. käytät keikalla kolmessa biisissä Mellotronia ja kymmenessä Hammondia ja kumpikaan ei ole soolosoittimena vs. kolmessa biisissä Mellotron hallitsee sovitusta ja urku on taustasoittimena.
Niin, ja mä aion edelleenkin ostaa oman Mellotronini, jahka himaan taas mahtuu ja on rahaa. :> |  Exhausted
01.12.2009 20:36:15 (muokattu 01.12.2009 20:41:39) | |
|
kos: Mellotron on todellakin ensimmäisiä sämplereitä. Mutta onko kyseessä aidonkuuloinen sämpläys vaikkapa jousista. Ei välttämättä lähellekään sitä, mitä suunnittelijat hakivat. Kyseessä on kuitenkin oma instrumenttinsa. Tämä väittely siitä, ajavatko sämplet saman asian kuin Mellotron on lapsellinen, koska sämplet eivät kykene mallintamaan instrumentin henkeä. Se, joka väittää muuta, pitää varmaan vaikkapa Vienna-sämplekirjaston viulusämplejä viulun korvikkeena. Samaan hengenvetoon hän käyttää kitarasämplejä näppärästi MIDI-kiipparillaan.
Ei kai kukaan odotakaan, että nykyaikaisesti samplatut jouset kuulostaisivat Mellotronilta, vaan oletuksena on, että samplatun Mellotronin ääni on äänitetty oikeasta Mellotronista.
maza: Nyt ollaan keskustelun ytimessä. Miksauksen seassa menee kyllä hyvät sampletkin soundin puolesta, mutta soittofiilis, tuntuma ja moni muu ovat aivan eri asioita, kuin alkuperäisessä. Itse Hammondin omistajana tiedän tämän hyvin. Koska en aikanaan ehtinyt teidän Mellotronianne kokeilemaan, en tiedä, että millainen soittofiilis siinä on.
Hammond ja Mellotron eivät ole mitenkään kyllä samalla viivalla tässä. Ei myöskään piano. Hammondin soittamisessa olennaista on drawbarien, swell-pedaalin ja Leslien avulla soiton elävöittäminen, pianossa taas kosketusdynamiikan ja sustainpedaalin avulla. Mellotronissa taas ei tietääkseni voi vaikuttaa mitenkään laitteesta ulostulevaan ääneen kosketinta painettaessa. Soittimen hienous piilee nimenomaan tietyssä luonnottomuudessa, jolla äänet syttyvät, soivat ja sammuvat täysin eleettömästi ja kerta toisensa kertaan samalla tavalla.
Tässä on se olennainen ero mellotronin ja muiden koskettimien sämpläämisen kanssa. Jos jokainen mellotron-kosketin sämplätään järkevästi eikä pitchaukseen turvauduta, päästään paljon lähemmäksi aitoa laitetta, kuin muissa edellä mainituissa esimerkeissä. En ymmärrä, mikä informaatio siinä jää mallintamatta. Koskettimiston tuntu ja reagointi nauhan pyörimiseen? Koneiston aiheuttama ääni soittajan korviin? | maza
01.12.2009 21:24:39 (muokattu 01.12.2009 21:25:13) | |
|
Hammond ja Mellotron eivät ole mitenkään kyllä samalla viivalla tässä. Ei myöskään piano. Hammondin soittamisessa olennaista on drawbarien, swell-pedaalin ja Leslien avulla soiton elävöittäminen, pianossa taas kosketusdynamiikan ja sustainpedaalin avulla. Mellotronissa taas ei tietääkseni voi vaikuttaa mitenkään laitteesta ulostulevaan ääneen kosketinta painettaessa. Soittimen hienous piilee nimenomaan tietyssä luonnottomuudessa, jolla äänet syttyvät, soivat ja sammuvat täysin eleettömästi ja kerta toisensa kertaan samalla tavalla.
Olin ehkä epäselvä. Puhuin soittofiiliksestä, siis siitä, että onko soitinta kiva soittaa, ja soittotuntumasta, eli siitä, miltä koskettimet sormiin tuntuvat. En sämpläämisestä.
Tosin oikea Mellotron on käsittääkseni yllättävänkin "interaktiivinen" soitin. Ts. laitteessa on "ominaisuuksia" kuin Windows 95:ssa ;)
Tässä on se olennainen ero mellotronin ja muiden koskettimien sämpläämisen kanssa. Jos jokainen mellotron-kosketin sämplätään järkevästi eikä pitchaukseen turvauduta, päästään paljon lähemmäksi aitoa laitetta, kuin muissa edellä mainituissa esimerkeissä. En ymmärrä, mikä informaatio siinä jää mallintamatta. Koskettimiston tuntu ja reagointi nauhan pyörimiseen? Koneiston aiheuttama ääni soittajan korviin?
Ja tästä olen täysin samaa mieltä. | |
Aivokalvo: On vähän hölmöä manata Mellotron-mallintajia jo siksikin, että Mellotronhan on itsessäänkin sampleri, siis "mallintaja" siinä missä Sampletron ja kumppanitkin, vaikkakin ehkä muutamilla mielenkiintoisilla lisäulottuvuuksilla hyystettynä.
Sämplääminen ja mallinnus on kaksi ihan eri asiaa. Mellotron ja sampleri eivät ole "mallintajia".
Samplet ovat ääninäytteitä (sample = näyte) eli äänityksiä jostakin äänilähteestä. Mallinnuksissa taas pyritään laskeskelemalla luomaan keinotekoinen "malli" jostakin fyysisistä ominaisuuksista, soittimen rakenteesta ym..
Hyvä äänitys on periaatteessa aidompi kuin mallinnus, mutta kontrolli on melko olematonta. Erittäin hyvä mallinnus taas voi kuulostaa melko autenttiselta ja tarjoaa vastaavat olosuhteet "realistiseeen" säätöön.
Vertaa vaikka romplerisynan analogisaundeja analogimallinnuksiin eli VA:han. Toisaalta tekniikoita voi yhdistää, esim. hyvät pianosamplet + jonkinlainen mallinnus vaikkapa koneiston resonoinnista joka ottaa huomioon mm pedaalien asennon ym..
Mitä tulee mellotroniin, niin itse olen sitä mieltä että laadukkaat samplet (miel.kromaattisesti sämplätty) ajavat asian aika hyvin, ei alkuperäinenkään tarjoa mitään kontrollia saundiin. | |
maza: Puhuin soittofiiliksestä, siis siitä, että onko soitinta kiva soittaa, ja soittotuntumasta, eli siitä, miltä koskettimet sormiin tuntuvat.
Tosin oikea Mellotron on käsittääkseni yllättävänkin "interaktiivinen" soitin.
Tässä minäkin olen samaa mieltä, että vaikka olisi kuinka hyvät samplet, on kait se nyt pikkusen eri asia vetää oikeella mellotronilla... | |
tepposal: Tässä minäkin olen samaa mieltä, että vaikka olisi kuinka hyvät samplet, on kait se nyt pikkusen eri asia vetää oikeella mellotronilla...
samalla tavalla eri asia kuin soittaa Nord Electroa tai oikeaa Rhodesia - jälkimmäistä kun oikeasti joutuu soittamaan :) Nykyään namustelen Nordilla, joskus oli ehta Rhodes MK II ja sitä kun parikin tuntia oli hakannut putkeen niin sormet oli aika tasarahat :D (ehkä omassani vain oli sitten tavallista jäykempi tatsi, en tiedä...)
viina. hanuri. ja naiset. | Exhausted
02.12.2009 08:40:15 (muokattu 02.12.2009 08:40:30) | |
|
ganesha: samalla tavalla eri asia kuin soittaa Nord Electroa tai oikeaa Rhodesia - jälkimmäistä kun oikeasti joutuu soittamaan :) Nykyään namustelen Nordilla, joskus oli ehta Rhodes MK II ja sitä kun parikin tuntia oli hakannut putkeen niin sormet oli aika tasarahat :D (ehkä omassani vain oli sitten tavallista jäykempi tatsi, en tiedä...)
Electrossa on vain puoliksi painotetut koskettimet (jotta sillä voi soittaa myös urkuja). Oikeassa Rhodesissa on ihan eri tatsi, ja se varmasti vaikuttaa myös soittodynamiikkaan. Mellotronissa tätä dynamiikkaeroa taas ei synny erilaisesta kosketinpainotuksesta huolimatta, koska ääni on aina sama riippumatta kosketusvoimakkuudesta. | |
Mellotronissa tätä dynamiikkaeroa taas ei synny erilaisesta kosketinpainotuksesta huolimatta, koska ääni on aina sama riippumatta kosketusvoimakkuudesta.
Ei nyt aivan! Oon soittanut oikeata melloa, ja kosketuksella pystyy kikkailemaan yllättävänkin paljon. Kosketinvoimakkus vaikuttaa siihen miten lujaa vetorulla painaa nauhaa äänipäätä vasten. Se taas vaikuttaa mm. äänen syttymiseen ja kirkkauteen. Vanha kikka on myös jättää se soundin valitsin "väliin", jolloin kaksi nauharaitaa osuu samalle äänipäälle, hieman vaimeampina tosin.
Olen kuitenkin melko vakuuttunut että näitä kosketus-ominaisuuksia pystyisi ohjelmoimaan softaan. Jotenkin tuntuu että kaikki softaversiot on tehty varmaankin markkinointisyistä aivan liian siisteiksi. Liian tarkasti mallinnettu mello kaikkine rutinoineen ilman mitään tila-efektejä nimittäin kuulostaa tosi paskalta tai jopa käyttökelvottomalta, eikä varmaan menisi kaupaksi.
Sama pätee muuten myös Hammondin -3 sarjaan. Jos kuuntelee esim. kuulokkeilla niitä suoraan preampista soundi on aivan hirveä! Itsellä on ollut aina sellainen tunne että näissä softaversioissa ei ole soittajan kannalta tarpeeksi haastetta, ei tarvitse "keksiä" miten niitä käytetään päinvastoin kuin oikeissa esikuvissaan.
Mutta mikäänhän ei estä ohjelmoimasta itse näitä mieleisekseen jos tuntuu että näkemystä ja kokemusta piisaa. Tuolla jossain arkistossa voi olla vielä oma Hammond-soundi kehitystarinani kauan ennen mitään Nord-electroja ja B-nelosia. 160 suoraan B3:sta luupattua samplea EPS-16+:aan! Ei se kuitenkaan kovin pitkään riittänyt ja oli pakko hankkia oikea konsoli... Nälkä kasvaa syödessä ;) | |
tonecab: Ei nyt aivan! Oon soittanut oikeata melloa, ja kosketuksella pystyy kikkailemaan yllättävänkin paljon. Kosketinvoimakkus vaikuttaa siihen miten lujaa vetorulla painaa nauhaa äänipäätä vasten. Se taas vaikuttaa mm. äänen syttymiseen ja kirkkauteen. Vanha kikka on myös jättää se soundin valitsin "väliin", jolloin kaksi nauharaitaa osuu samalle äänipäälle, hieman vaimeampina tosin.
Ihan mielenkiintoiselta kuulostaa. Yksi olennainen samplereiden usein unohtama ominaisuus on se, että Mellotronissa ei ole nauhalooppeja, vaan kun nauha on mennyt loppuun, ääni jää kesken. Lisäksi samaa säveltä ilmeisesti ei voi soittaa kovin nopeasti peräkkäin, koska nauhan täytyy ehtiä ensin kelautua alkuun. | |
Exhausted: Ihan mielenkiintoiselta kuulostaa. Yksi olennainen samplereiden usein unohtama ominaisuus on se, että Mellotronissa ei ole nauhalooppeja, vaan kun nauha on mennyt loppuun, ääni jää kesken. Lisäksi samaa säveltä ilmeisesti ei voi soittaa kovin nopeasti peräkkäin, koska nauhan täytyy ehtiä ensin kelautua alkuun.
Esa Kotilainen mainitsi jossain vanhassa Musiikkiuutiset lehdessä sen, että Mellotronilla on osattava "melloa". Koskee ilmeisesti myös kaksimanuaalista Mellotronia?
http://www.youtube.com/watch?v=yrXtmKGkSa4 | |
Totta on kyllä, että usein nykymarkkinoilla liikkuvat Mellotronin korvikkeet ovat vähän liian siistejä. Mulla on MTronista se vanhempi versio ja tein sillä just studiossa yhteen biisiin mellotronarrin kolmilla jousilla ja yhdellä kuorolla - kuiva soundi on niin siisti, että oon saanut kuulla sen kuulostavan kliiniseltä viihdemusalta, miltä oikean Mellotronin tuskin kukaan sanoisi soundaavan. Ts. miksausvaiheessa on laitettava jotain "huononninta" sekaan tai re-ampattava raidat jonkun putkistyrkan kautta.
http://maihinnousu.net/tellus | |
BaariMikko: Totta on kyllä, että usein nykymarkkinoilla liikkuvat Mellotronin korvikkeet ovat vähän liian siistejä. Mulla on MTronista se vanhempi versio ja tein sillä just studiossa yhteen biisiin mellotronarrin kolmilla jousilla ja yhdellä kuorolla - kuiva soundi on niin siisti, että oon saanut kuulla sen kuulostavan kliiniseltä viihdemusalta, miltä oikean Mellotronin tuskin kukaan sanoisi soundaavan. Ts. miksausvaiheessa on laitettava jotain "huononninta" sekaan tai re-ampattava raidat jonkun putkistyrkan kautta.
Hyvä putkivahvistin on softakiippareiden kaveri. Mä äänitän lähes kaikki syntsat ja nordit ja sen sellaiset studiossa niin, että ajelen ne putkivahvistimeen ja siitä äänitän mikrofonilla - oikeestaan teen kyllä niin myös analogisten vehkeiden kanssa... Esim Nordelectrosta saa ihan mainiota sähköpianosoundia kun se huitaisee hyvän putkistyrkkarin läpi.
Ennen ei ollut mitään - nyt on. | Exhausted
03.12.2009 12:15:42 (muokattu 03.12.2009 12:16:17) | |
|
Mites muuten Mellotronia tavattiin vanhoina hyvinä aikoina tallentaa? Suoraan linjaan vai vahvistimen läpi?
Nord Electrossa tosiaan selvästi heikoin lenkki on vahvistinmallinnus, jopa Podin läpi saa parempaa Rhodes-saundia.
Syntikoiden ajaminen vahvistimen läpi leikkaa tietysti korkeita taajuuksia aika paljon. Joskus se on toivottavaa, joskus ei. | |
Yksi olennainen samplereiden usein unohtama ominaisuus on se, että Mellotronissa ei ole nauhalooppeja, vaan kun nauha on mennyt loppuun, ääni jää kesken. Lisäksi samaa säveltä ilmeisesti ei voi soittaa kovin nopeasti peräkkäin, koska nauhan täytyy ehtiä ensin kelautua alkuun.
Luulisin että aika harvoin tarvitsee pidempää äänta kuin se mellotronin 8 sekuntia. Lisäksi se nauha räpsähtää alkuun todella nopeasti, oisko ollu alle sekunnin peräti!
Yllättävin ominaisuus oli mielestäni se koskettimiston nopeus. Tico-tico taittuu Mellotronilla leikiten... | maza
04.12.2009 08:34:33 | |
|
Nord Electrossa tosiaan selvästi heikoin lenkki on vahvistinmallinnus, jopa Podin läpi saa parempaa Rhodes-saundia.
Electro kolmosta lukuunottamatta niissä ei itse asiassa ole vahvistinmallinnusta ollenkaan, ja kokemuksesta voin sanoa, ettei se oikeakaan Rhodes ilman vahvistinta mitään juhlaa ole.
Kitaraskobet toki usein leikkaavat roimastikin yläpäätä ja korostavat keskialuetta, mutta se on usein miksausvaiheessa pelkästään positiivista. Mä oon laiska enkä ole kotistudiohommissa jaksanut ruveta kierrättämään syntikoita vahvarin ja kaapin kautta, mutta jollain Sansamp-plugarillakin saa ihan siedettäviä tuloksia.
Rhodesin ja urkujen kanssa tietysti mennään sitten putkivahvarin (mulla itse rakennettu, vähän sovellettu 60-luvun Fender Vibroluxin kopio), Leslien ja sopivien mikkien kautta. | |
Exhausted: Mites muuten Mellotronia tavattiin vanhoina hyvinä aikoina tallentaa? Suoraan linjaan vai vahvistimen läpi?
Proge- ja fuusiobändit veti melkein kaiken vahvistimen läpi. Kyllähän ne 70-luvulla vielä saattoi jopa laulunkin mikittää vahvistimen kautta. :)
Joissan varhaisemmissa versioissahan ei muistaakseni kai ollut edes ulostuloja, vaan niitä piti mikittää sisäänrakennetun kaiuttimen kautta. Kai niihin sai rakennettua kuitenkin liitännät.
Dynachordin nauhakaiku, jossa on myös varsin omankuuloinen EQ ja jousikaiku, toimii mulla "vahvistinmallintimena". Kannattaa kokeilla mitä tahansa vanhempaa purnukkaa, jossa on esiaste, jotta saa ne Mellotron sämpletkin hieman mössöttyä yhteen soittaessa. Ymmärtääkseni aidoissakin vehkeissä jos soittaa laajempia sointua niin soundi jokseenkin säröttyy. | JPQ
04.12.2009 11:59:13 | |
|
joeskeli: Proge- ja fuusiobändit veti melkein kaiken vahvistimen läpi. Kyllähän ne 70-luvulla vielä saattoi jopa laulunkin mikittää vahvistimen kautta. :)
Joissan varhaisemmissa versioissahan ei muistaakseni kai ollut edes ulostuloja, vaan niitä piti mikittää sisäänrakennetun kaiuttimen kautta. Kai niihin sai rakennettua kuitenkin liitännät.
Dynachordin nauhakaiku, jossa on myös varsin omankuuloinen EQ ja jousikaiku, toimii mulla "vahvistinmallintimena". Kannattaa kokeilla mitä tahansa vanhempaa purnukkaa, jossa on esiaste, jotta saa ne Mellotron sämpletkin hieman mössöttyä yhteen soittaessa. Ymmärtääkseni aidoissakin vehkeissä jos soittaa laajempia sointua niin soundi jokseenkin säröttyy.
Pelle peloton rakentaa vaikka mitä eli uskoisin ei pienikään ongelma.
Laajan musiikkityylien kirjon edustaja. Tähän asti kehutuin kappale musiikki näytteessä download linkkinä. Ehkäpä toinen puolisko tyylistäni jota eniten edustan. | |
joeskeli: Joissan varhaisemmissa versioissahan ei muistaakseni kai ollut edes ulostuloja, vaan niitä piti mikittää sisäänrakennetun kaiuttimen kautta. Kai niihin sai rakennettua kuitenkin liitännät.
Käytännössä mihin tahansa vekottimeen, jossa on kaiutin, saa rakennettua helposti linjalähdön. Perusidea tässä:
http://www.dairiki.org/HammondWiki/LineOutFromASpinet
"Te ette osaa." -- Tattarisuon konttorin katsastusmies | | « edellinen sivu | seuraava sivu » | |
|---|
|
|
