| Aihe: jännittäminen | 1 |
|---|
 mollittaja
11.10.2020 23:16:12 (muokattu 12.10.2020 11:31:05) | |
|
Miten pääsee mokien pelosta. Keikalla kun kerran on soittanut soolon päin P.tä ja tulee seuraava keikka. Saman biisin kanssa jo etukäteen jännittää ja soittaa toistamiseen päin seiniä.
Miten tälläisesta mennään eteenpäin?? |
|
Soittamalla mennään eteenpäin. Jossain vaiheessa sitä virhettä ei tule enää siihen kohtaan. Se voi tosin tulla eri kohtaan. Syleile virhettä, se on sun kaveri. Se pitää huolen siitä, ettet vaivu soitossasi mukavuuksien suohon, vaan pitää sinut varpaillasi.
Kiimassa kontrapunktiseen satsiin. |
|
Yksinkertaista, jos ei vaan lähde ja huolehdi etukäteen, että keikan kuuntelupuoli on kunnossa. Epäonnistumisen pelko on huomattavasti suurempi, jos et ole huonon kuuntelun vuoksi ihan varma mitä soitat.
Muista kuitenkin, että musiikki ei ole pelkkää teknistä suorittamista, varsinkin keikalla hyvän meiningin välittyminen on usein tärkeämpää kuin 32-osana täsmällisesti kulkevat arpeggiot. |
Basifisti
12.10.2020 13:28:39 (muokattu 12.10.2020 13:30:44) | |
|
mollittaja: Miten pääsee mokien pelosta. Keikalla kun kerran on soittanut soolon päin P.tä ja tulee seuraava keikka. Saman biisin kanssa jo etukäteen jännittää ja soittaa toistamiseen päin seiniä.
Miten tälläisesta mennään eteenpäin??
Kokeillaan nyt kun kukaan ei näytä haluavan kommentoida.
Itsellä ainakin on auttanut kun on yrittänyt muuttaa ajattelumalleja niin että ei odotakaan että soolot menevät aina täydellisesti. Itselle kannattaa olla armollinen ja yrittää vaikka naurahtaa tai hymyillä itse tilanteessa kun mokan tekee. Usein huomaa että se rentouttaa muitakin jos on ollut vähän jännitystä ilmassa ja joku tavallaan rikkoo jään. Tilannetta voi verrata jäykkiin sukujuhliin. Usein kun joku kahvikuppineuroosissa sotkee pöytäliinaan, alkaa vasta puheensorina. Loppujen lopuksi soolo on yleensä aika pieni osa esitystä tai ainakin se moka on.
Yritän myös pidättäytyä harjoittelemasta sooloa nuotista nuottiin ja jättää aina varaa jonkinlaiselle omalle muuttuvalle jäljelle. Treenaaminen ja kokemus auttavat myös.
Viimeksi itselle kävi niin että korona-tauon jälkeen hääkeikalla soolot lähtivät surkeasti. Analysoin jälkeenpäin että itseluottamus ja innostus olivat ehkä vähän liian korkealla kun pitkästä aikaa pääsi soittamaan ja olisi voinut treenata hieman normaalia enemmän. Tässä tapauksessa se oma jälki sooloissa taisi olla aika iso ;) Ensi kerralla sitten paremmin.
E: Ei hitto miten kaikki kolme voikin alkaa kirjoittaa samaan aikaa! :) |
|
Normaalit ihmiset eivät muista pitkään eikä ees sitä mitä on joku pariviikkoa sitten tapahtunut. Eli ei kukaan normaali-ihminen muista mokiasi enää jonkin ajan kuluttua.
Suorituspaineista ei pääse eroon kuin keikkailemalla. |
|
mollittaja: Miten pääsee mokien pelosta. Keikalla kun kerran on soittanut soolon päin P.tä ja tulee seuraava keikka. Saman biisin kanssa jo etukäteen jännittää ja soittaa toistamiseen päin seiniä.
Miten tälläisesta mennään eteenpäin??
En tiedä mikä tavoitteenasi - onko se epäsuhteessa mihin tällä hetkellä pystyt?
Itseä jännittää vähempi jos menen lauteille sähläämättä ja ylimääräisiä odottelematta kuitenkin valmistautuneena.
Itse soitin viimeksi livenä osittain perseelleen Whiter shade of pale koska pyydettiin yllättäen soittamaan se ja ei ollut luin osa nuoteista tallessa, mutta soitin sen kuitenkin riskeeraten, että menee vähän sinnepäin.
Oikeastaan en pidä erityisesti yllätyssoolojen soittamisesta, vaan haluaisin perehtyä huolella etukäteen. Jos kyseessä on joku livesoittaminen, yleisöön päin asia voi näyttää onko yleisesti hyvä meininki vai ei. Jos kokoonpano ei ihan pieni, yksilösuoritus ei ratkaise kauheasti. |
 Arkka
20.10.2020 15:05:47 (muokattu 20.10.2020 15:07:11) | |
|
Kyl elävässä musiikissa kuuluu jatsia olla. Monesti ne virheet vaan parantaa sitä yleisönkin kokemusta. Harvempi sinne tulee kuuntelemaan täydellistä suoritusta vaan nimen omaan fiilisteleen yleistä meininkiä. Eli rohkeasti hyvällä meiningillä biisi metsään niin että rytisee.
E: Meinasin korjata yhdyssanavirheen, mutta kirjoitukseni hengessä jätänkin korjaamatta. |
|
Tottumus tekee mestarin. Mä olen soittanut niin usein päin persettä, ettei se juurikaan enää jännitä.
Don't take me serious, I'm just playing. |
|
Bronks: Tottumus tekee mestarin. Mä olen soittanut niin usein päin persettä, ettei se juurikaan enää jännitä.
Jos haluu, et menee hyvin, silloin on syytä asioita tehdä samalla tapaa kuin hyvät ratkaisisi.
Vähemmän hyvät tekee muutakin huonosti kuin soittamisen tai laulamisen. Onko kunnon nuotit, tekniikka ja järkevä äänen voimakkuus.
Mokaileminen voi olla mukavempaa jos keikka lähtee hyvin käyntiin.
Ehkä mokailemistakin pitäisi harjoitella vaikka sellainen treeni tai keikka, jossa mennään tasapuolisesti bändin jäsenten alueelle, jonka hallinta ei itsestäänselvää. |
| « edellinen sivu | seuraava sivu » | 1 |
|---|
