Muusikoiden.net
28.03.2024
 

Koskettimet »

Keskustelualueet | Lisää kirjoitus aiheeseen | HakuSäännöt & Ohjeet | FAQ | Kirjaudu sisään | Rekisteröidy

Aihe: Kitaristi alkoi opetella Pianoa
1 2 3 4 5 6
risto
09.04.2018 23:52:48
Musiikkinäyte       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

hallu: No tosiasia on, että oppiakseen on aina juotava vähän tervaa riippumatta siitä miten oppimisensa järjestää. ...
 
Kyllä joo, jotain pientä tai isoa päänsärkyä ja tuskaa oppimiseen aina väkisin liittyy jossakin vaiheessa. Ja sitten toisaalta voihan sitä tosiaan käyttää kaikkia mainitsemiasi keinoja eri aikoina tai miksi ei samaankin aikaan. Muutama oppitunti jos mahdollista välillä, käy verkkokurssia omaa tahtiaan, välillä jauhaa jotain sormitreeniä itekseen omin päin... Ei tosiaan tuossa mikään ole kiveen hakattua.
 
musamies
10.04.2018 00:35:09
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Jos saadaan käyttää Riston soittamaa biisiä nettiharjoituksena, niin tämä on myös ihan hyvä harjoitus, ei liian montaa sointua ole:
 
http://www.elisanet.fi/rap/Bonaparte_Crossing_The_Rhine_Risto.mp3
 
Kun kokeilin, niin sellaiseen kapakkasuuntaan se kivasti menee. Vasen käsi tykkäsi ruveta komppaamaan basso ja sointuperusteisesti ja oikea koristelemaan. Vasurilla kompattavaa sointua voi jakaa oikealle kädellä.
 
Harjoittelen vielä uudestaan, sillä ei tuollaiseenkaan tyyliin ennestään liikaa treeniä ole. Vaikuttaisi olevan jos tätä tunnelmaa haluaa, ei kannata liian hienoja jazzsointuja tunkea sekaan vaan jotain duuria, seiskaa, ehkä kitaristien power soinnuksikin sanottua. Tarpeeksi simppelisti mutta iloisen koristeellisesti.
 
risto
10.04.2018 01:10:55 (muokattu 10.04.2018 01:15:13)
Musiikkinäyte       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

musamies: Jos saadaan käyttää Riston soittamaa biisiä nettiharjoituksena, niin tämä on myös ihan hyvä harjoitus, ei liian montaa sointua ole:
....

 
Siis, jos osaat tehdä tuosta pianoversion harjoittelua varten, niin sehän olisikin tosi hienoa. Youtubessa on vaikka minkälaisia versioita tuosta aika pidetystä Bonaparte biisistä, mutta vain yhden pianoversion löysin. Se on jälkimmäissessä osassa medelystä, jossa alussa pari minuuttia Maple Sugaria, tuo Bonaparte biisi alkaa kohdasta n. 2:19
 
https://www.youtube.com/watch?v=dYwVYYvYOVA
 
PS. Nuotit sitten jakoon jos onnistuu. :-)
 
musamies
10.04.2018 11:52:40
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

risto: Siis, jos osaat tehdä tuosta pianoversion harjoittelua varten, niin sehän olisikin tosi hienoa. Youtubessa on vaikka minkälaisia versioita tuosta aika pidetystä Bonaparte biisistä, mutta vain yhden pianoversion löysin. Se on jälkimmäissessä osassa medelystä, jossa alussa pari minuuttia Maple Sugaria, tuo Bonaparte biisi alkaa kohdasta n. 2:19
 
https://www.youtube.com/watch?v=dYwVYYvYOVA
 
PS. Nuotit sitten jakoon jos onnistuu. :-)

 
Siinä teikäläisen soittamassa versiossa jos yrittää pianolla lyödä siihen aika paljon rytmiin keskittyen D duuri, G duuri, A7
niin kyllä se rupeaa löytymään, on vaan plussa jos joku keksii kiinnostavammat soinnut, mutta jos vasurilla soittaa vaihtobassoa, aloittelijat voi oikealla kädellä kompata soinnulla ja soinnussa ei ole pakko ottaa kaikkia ääniä, soinnun luonne muuttuu myös minne vasurin bassoa kuljettaa...
Ei haittaa kauheasti vaikka jokainen sointu ei osu heti kohdalleen ja jos soinnun kaikki äänet ei ole käytössä siten, että perussävel olis alimpana, vaan vapaa oma järjestys, ei virheitä helposti kauempaa kuunnellen huomaa.
 
Pidemmälle ehtineet voi vasemmalla kädellä bassotella ja kompata, oikealla voi soitella vaikka jotain lännensaluunatyylin koristeluja melodiaa mukaellen.
 
Tällaisessa biisissä ei paljon sustain pedaalia pohjassa pitkiä aikoja.
 
Mä ehdottaisin, etta eka pidetään harjoittelussa pohjalla sitä soittamaasi versiota - sehän on ihan merkillinen - nimittäin esimerkillinen!
 
risto
11.04.2018 13:55:42
Musiikkinäyte       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Tuo tilaamani opus aikuisille "Alfred's Basic Adult All-In-One Course" vaikuttaa kyllä hyvältä opukselta. Melkein heti käydään käsiksi hommaan intervallien kautta, mikä auttaa hyvin koskettimistoon tutustumisessa. Tuossa linkki mistä sain ladattua 1. osan pdf failin painettua versiota odottaessa:
 
http://profile.pouria.net/AlfredsPianovol1.pdf
 
Ahti Tuumiainen
01.07.2018 21:00:28
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Minä aloin myös opetella pianoa/sähköurkuja.
 
Miten ihmeessä opin soittamaan bassokuviota vasemmalla kädellä ja oikealla melodiaa? Molemmat onnistuu erikseen vallan mainiosti, mutta kun ne pitäisi vetää samaan aikaan, niin ei tule mitään. Klassista kitaraa olen soittanut, ja kitaralla kyllä osaan soittaa vastaavanlaisia juttuja. Mutta kitarassahan molempien käsien sormet tekee ihan eri asiaa, koskettimilla taas periaatteessa ''samaa''.
 
Joo. Vai pitäisikö vaan opetella tahti kerrallaan? Olen ihan yksinkertaisia biisejä yrittänyt soitella, esim. Ikkunaprinsessa, Yesterday, Ranskalaiset korot tms.
 
musamies
01.07.2018 21:32:28
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Ahti Tuumiainen: Minä aloin myös opetella pianoa/sähköurkuja.
 
Miten ihmeessä opin soittamaan bassokuviota vasemmalla kädellä ja oikealla melodiaa? Molemmat onnistuu erikseen vallan mainiosti, mutta kun ne pitäisi vetää samaan aikaan, niin ei tule mitään. Klassista kitaraa olen soittanut, ja kitaralla kyllä osaan soittaa vastaavanlaisia juttuja. Mutta kitarassahan molempien käsien sormet tekee ihan eri asiaa, koskettimilla taas periaatteessa ''samaa''.
 
Joo. Vai pitäisikö vaan opetella tahti kerrallaan? Olen ihan yksinkertaisia biisejä yrittänyt soitella, esim. Ikkunaprinsessa, Yesterday, Ranskalaiset korot tms.

 
Ehkä nousujohteisesti treenaamalla vaikka ensin jokin yksinkertainen basso vaikka soinnun perus änellä ja sitten vaihtobassoa, ei ensin yritä oikealla kädellä melodiaa täydellisesti, vaan vaikka helppoja sointuja. Tekee niin kauan, ettei joudu hirveästi aivoja rasittamaan ja sitten vähän kerrassaan melodiaa mukaan.
 
hallu
02.07.2018 00:08:45
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Ahti Tuumiainen: Minä aloin myös opetella pianoa/sähköurkuja.
 
Miten ihmeessä opin soittamaan bassokuviota vasemmalla kädellä ja oikealla melodiaa? Molemmat onnistuu erikseen vallan mainiosti, mutta kun ne pitäisi vetää samaan aikaan, niin ei tule mitään. Klassista kitaraa olen soittanut, ja kitaralla kyllä osaan soittaa vastaavanlaisia juttuja. Mutta kitarassahan molempien käsien sormet tekee ihan eri asiaa, koskettimilla taas periaatteessa ''samaa''.
 
Joo. Vai pitäisikö vaan opetella tahti kerrallaan? Olen ihan yksinkertaisia biisejä yrittänyt soitella, esim. Ikkunaprinsessa, Yesterday, Ranskalaiset korot tms.

 
No minä en ole tietenkään kukaan ketään neuvomaan kun en vielä oikein itsekään osaa, mutta itse olen toiminut niin että käytän metronomia jaaloitan ihan hitaasti selvittelen ensin mitä molempien käsien pitäisi tehdä ja vähän niinkö silleen, että mitä oikea käsi tekee juuri silloin kun teen vasemmalla kädellä tämän asian. Sitten vaan hieron niin kauan että se menee ja kun saan menemään sen hitaasti niin sitten nopeutan sitä siihen nopeuteen missä se biisi pitäisi mennäkin.
 
itse olen kylläkin soitellut pianolla kitarajuttuja joita siis osaan soittaa kitaralla ja olen vaan sovittanut niitä itse että miten voisi soittaa ne pianolla. Olen nyt alkanut vähän katselemaan juutuubista miten pianolla oikeasti pitäisi soittaa ne.... se on itselläni sitten seuraava askel.
 
ai niin, verryttelen soittelemalla molemmilla käsillä apreggioita pitkin koskettimistoa (en vielä yhtä aikaa molemmilla käsillä, mutta varmaan kohta). Itselleni pidän tavoitteena myös opetella nuotinluvun ja kirjoituksen jahka ensin opin soittamaan korvakuulolta.
 
Mun jutut on täyttä mutua.... tietolähteeksi minusta ei ole ja mielipiteeni perustuu tunteisiini eli siihen miten toivoisin maailmassa asioiden olevan järjestetty. Älä ota tosissasi puheitani......
Ahti Tuumiainen
02.07.2018 05:40:55 (muokattu 02.07.2018 13:58:47)
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Mä osaan kyllä nuotit. En kyllä nuotinlukutaitoa pidä pakollisena, mutta on se aika metka juttu osata. Opin nuotit nimittäin vasta 20 vuotiaana, sitä ennen olin itsekin soitellut vain korvakuulolta kitaraa. Tai sanotaanko nyt näin, että nykyään en voisi kuvitellakaan elämää ilman nuottienlukua. Vaikka soitan kyllä paljon korvakuulolta, varsinkin tuttuja melodioita on ihan turha tihrustaa nuottiviivastolta. Tosin, ei ne aina menekään niin kuin itse on oikein muistavinaan. Mutta tottakai improvisointi on tärkeää ja kaikkea ei tarvitse soittaa aina samalla tavalla.
 
Onhan tuolla (sähkö)pianolla periaatteessa helpompi soittaa sointumelodioita kuin kitaralla. Kunhan vaan saisi ne kädet toimimaan itsenäisesti. :)
 
Ikkunaprinsessa menee jo melkein. Ja kuten Hallu mainitsi Myrskyluodon Maijan, niin siinä on myös hieno kipale, jota olen itsekin soitellut.
 
ai niin, verryttelen soittelemalla molemmilla käsillä apreggioita pitkin koskettimistoa (en vielä yhtä aikaa molemmilla käsillä, mutta varmaan kohta). Itselleni pidän tavoitteena myös opetella nuotinluvun ja kirjoituksen jahka ensin opin soittamaan korvakuulolta.
 
Joo, ''keksin'' itse semmoisen treenin, että otan jonkun kuvion/riffin vaikka ihan omasta päästä keksityn, ja soitan sen molemmilla käsillä, esim. oktaaveissa. Homma on muuten sama molemmille handuille, paitsi sormijärjestys menee ikään kuin peilikuvana. Kitarallahan tuommoista ei voikaan tehdä. Tai voi, jos soittaa kahden käden tapping-tekniikalla(jota en osaa).
 
Ajattelin, että jos treenaan joka päivä, niin jouluun mennessä osaan jo ehkä jotain. Kiva asettaa itselleen tällaisia kevyitä tavoitteita. :)
 
Kunnallisjäte
24.08.2018 17:29:35
Kotisivu Musiikkinäyte       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Hieno ketju, koska tästä omakohtaista kokemusta. En ihan koko ketjua lukenut.
 
Soitin siis aktiivisesti kitaraa noin 10v ja mulla piano tuli innostuksesta jazziin ja ongelmiin oppia nuotinlukua ja soinnun muodostuksen teoriaa kitaralla. Kun sain koskettimet eteeni, niin opin parissa viikossa auttavan nuotinlukutaidon ja käytännössä rakentamaan minkä vain perussoinnun (ja vähän vaikeammankin). Piano on niin looginen soitin. Mutta tuo kahden käden hallitseminen on se suurin haaste itselle. Toinen on sointujen jakaminen kahdelle kädelle järkevästi, jotta pystyisi komppaamaan sekä nuo bassolinjat vasemmalla. Tähän mennessä olen treenannut jazz-standardien teemoja, niitä kymmenkunta hallussa sekä helppoja klasaribiisejä. Niin ja harvakseltaan olen tunneilla käynyt ja siellä tutustunut klasiseen musiikkiin. Sieltä onkin löytynyt kaikkea kivaa.
 
Mutta nyt reilun kahden vuoden kuluttua en ole vielä lähelläkään bändisoitto-tasoa. Kitara on jäänhyt aivan paitsioon, osittain toki bänditoiminnan loppumisen vuoksi. Otin itselleni kymmenvuotisohjelman, ehkä sitten voisi yrittää bändisoittoa pianollakin. Hauskaa kun elämässä löytää uusia asioita kun vaan tekee sen aloitus päätöksen...
 
"When I die, they'll say 'he couldn't play shit, but he sure made it sound good!'" - Hound Dog Taylor
hallu
03.10.2019 18:55:36
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

"Huom! Olet kirjoittamassa yli 405 päivää vanhaan aiheeseen!"
 
Tiedän, mutta asia on tärkeä ja perusteltu. Nimittäin mitä minulle ja pianonsoitolleni kuuluu nyt. Reilun vuoden olen sahannut tään digipianon kanssa enemmän tai vähemmän aktiivisesti, mutta joka tapauksessa soitto on alkanut sujua koko ajan paremmin (ei se todellakaan mitään hyvää ole edelleenkään), mutta käyttelen jo molempia käsiäni soittamiseen eli koordinaatio on pikkuisen kehittynyt, mutta enemmänkin olen alkanut hahmottaa mitä kaikkea minun pitää vielä osata.
 
Olen alkanut pänttäämään nuotteja kun tajusin kuinka helposti se pianolla onnistuu ja samalla tajusin kvinttiympyrän tärkeyden ja merkityksen ja aloin pänttäämään sitäkin. Tavoite on, että jonakin päivänä osaisin soittaa nuoteista myös ja ennenkaikkea osaisin kirjoittaa kuulemaani/keksimääni nuoteiksi.
 
Mutta minusta tuntuu, että olen hyvin sen alkuperäisen tavoitteeni suunnassa eli pystyn jo soittamaan omaan musiikkiini piano-osuuksia ja olen onnistunut pianon avulla vähän keksimään uutta musiikkiakin. Kaikkein parasta on että pystyn pianon avulla hahmottamaan paljon kitaraa paremmin musiikin kokonaisrakenteita ja miettimään sovituksia. Mutta olen bändini musaan pystynyt tekemään yksinkertaisia piano-osuuksia ja olen jo oppinut myös sen, että bändissä pianolla tarvitsee pystyä soittamaan riittävän vähän ja sillä pitää oppia pystymään poissa laulajan ja kitaristin ja basistin jaloista. Piano kun yltää kaikille tonteille, niin on tärkeää tajuta olla häsläämättä siellä. Semmoinen sopii hyvin tämmöiselle vähän köpöselle soittajalle kuten minä. Sitten kun pianoa soittaa yksin, niin pitää oppia soittamaan riittävän paljon kaikkia rekistereitä bassosta diskanttiin jotta se on täyteläistä ja siinä nyt on vielä tekemistä, mutta tää on tehnyt tosi hyvää mun kitaransoitolle.
 
Mitä olen oppinut näistä kosketinsoittimista. No ensinnäkin sen, että tämä on jännittävä kokonaan uusi maailma jonka analoginenkin puoli minua kovasti kiehtoisi, mutta se saa tosiaan vielä odottaa. Mutta siis reilu vuosi sitten ostin käytettynä aika edullisen Kurzweilin keikkapianon ja olin alussa vähän huolissani että oliko se oikea hankinta tarpeisiini kun siinä ei ole edes vasarapainoitettua koskettimistoa vaan jousipainotteinen, jonka tuntuma on erilainen kuin oikeissa vasaroissa. Nyt olen sitä mieltä, että tämä oli ihan hyvä hankinta ja tästä on ollut minulle paljon hyötyä. Tässä on hyvät ja uskottavat tsoundit moneen menoon, mutta tämä on riittävän yksinkertainen käyttää että tämmöinen aloittelijakin on tämän kanssa pärjännyt. Koskettimien tuntuma on sikäli hyvä, että tätä on helppo ja kevyt soittaa, mutta olen kokeillut akustisia pianoja sekä vasarapainotteisia digipianoja, niin pystyn soittamaan niitä, mutta kyllä se tuntuma vaatisi vähän harjoittelua (kokeilin kerran sellaista tosi kallista flyygeliä musafasulla, niin sitä en pystynyt soittamaan ollenkaan kun niitä koskettimia olisi pitänyt lyödä niin lujaa, että ison soittimen olisi saanut kunnolla soimaan) akustista pystypianoa pystyn soittelemaan kyllä. Jos olisin rikas ja minulla olisi kotonani kunnolliset tilat niin hankkisin ilmanmuuta akustisen pianon kotiini, mutta nyt olen harkinnut sellaista järjestelyä että veisin tämän keikkapianon treenikämpälle ja hommaisin kotiin vasarapainotteisen digipianon.
 
Sitten semmoinen havainto kautta kysymys, että kokeilin liittää tämän pianon midiliitännällä tietokoneeseen ja soitin ohjelmainstrumentteja (Garageband/Logic ja äänikorttina Saffire pro 24 tietokoneena iMac retina late 2014), niin ne on ihan perseestä?!?!? onko tämä nyt ihan tavanomaista, että digipiano soundaa paremmalta kuin softa (kun eikös tämä digipianokin sisällä vain softan jota soitetaan?)? vai onko kyse vain softan laadusta? ja toinen kyssäri, että softasoitinta soitettaessa soittotuntuma oli paljon surkeampi ja vaikka viivettä ei hirveästi ollut, niin ei ollut kyllä lähellekään samaa autenttisuuden tuntua kuin tässä pianossa itsessään. Olenkin päätynyt soittamaan pianon tietokoneelle ihan audiona enkä midinä koska tässä on parempi soundi kuin noissa mun softissa. Tämä kysymys on olennainen siksikin, että jossakin vaiheessa harkitsin juurikin midikoskettimistoa digipianon sijasta, mutta nyt olen helpottunut etten sellaista ostanut.
 
No tämmöisiä terveisiä täältä :-D
 
Jos joskus huomaat tivaavasi typeryksen kanssa, niin pidä huoli ettei se toinen tee samoin :-)
WanhaWetäjä
04.10.2019 14:00:33 (muokattu 05.10.2019 00:24:59)
Musiikkinäyte       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

hallu:
Sitten semmoinen havainto kautta kysymys, että kokeilin liittää tämän pianon midiliitännällä tietokoneeseen ja soitin ohjelmainstrumentteja (Garageband/Logic ja äänikorttina Saffire pro 24 tietokoneena iMac retina late 2014), niin ne on ihan perseestä?!?!? onko tämä nyt ihan tavanomaista, että digipiano soundaa paremmalta kuin softa (kun eikös tämä digipianokin sisällä vain softan jota soitetaan?)? vai onko kyse vain softan laadusta? ja toinen kyssäri, että softasoitinta soitettaessa soittotuntuma oli paljon surkeampi ja vaikka viivettä ei hirveästi ollut, niin ei ollut kyllä lähellekään samaa autenttisuuden tuntua kuin tässä pianossa itsessään. Olenkin päätynyt soittamaan pianon tietokoneelle ihan audiona enkä midinä koska tässä on parempi soundi kuin noissa mun softissa. Tämä kysymys on olennainen siksikin, että jossakin vaiheessa harkitsin juurikin midikoskettimistoa digipianon sijasta, mutta nyt olen helpottunut etten sellaista ostanut.
 
No tämmöisiä terveisiä täältä :-D

 
Tämä alkoi kiinnostaa ja tässäpä pieni koe, soitettu samaan aikaan Korg Kronoksen painotetuilla koskettimilla, toinen on siis Korgin tehdaspreset, toinen Logicin vastaava. http://www.mikseri.net/artists/wanhawetaja/pianokoe/598370/
En kerro kumpi on kumpi mutta kun noita soittelee erikseen niin kyllähän Korgin soittotuntuma ja dynamiikka pesee Logicin softan aika selkeesti vaikka soiva tuotos ei niin hirmusti eroaisikaan. Ja nuohan ovat siis muokkaamattomia soundeja eli niillehän voisi tehdä vaikka mitä.
 
Ennen Kronoksen hommaamista soittelin Logicin softia Korg Trinitylla jossa on puolipainotettu eli aika kepeä tatsi, enää en lähtisi sillä soitteleen pianojuttuja, painotetuilla soitosta saa paljon jämäkämpää ja tarkempaa. Himassa on ollut nyt noin vuoden myös mun vanha ja rakas Yamahan pystypaino ja sillä on juhlaa soitella, akustinen piano on niin oma juttunsa.
 
Mitä tulee tuohon sun tarinointiin niin hyvin olet hiffannut mitä kaikee pianolla voi tehä ja miten sen kaa asioiden hahmotus on selkeämpää kuin vaikkapa kitaralla.
Kannattaa myös hyödyntää tuo Logicin nuotinnuspuoli eli kun soitat midillä jotain niin näet sen tarvittaessa koko ajan nuottikuvana kuin myös soinnut näkyy suht oikeen eli tuotakin kautta voi nuotinlukua oppia.
 
Ollaan hiljaa saadaan kalaa...ei sovi mulle eli perseitä ei nuolla!
hallu
14.11.2019 22:09:43
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

WanhaWetäjä: Tämä alkoi kiinnostaa ja tässäpä pieni koe, soitettu samaan aikaan Korg Kronoksen painotetuilla koskettimilla, toinen on siis Korgin tehdaspreset, toinen Logicin vastaava. http://www.mikseri.net/artists/wanhawetaja/pianokoe/598370/
En kerro kumpi on kumpi mutta kun noita soittelee erikseen niin kyllähän Korgin soittotuntuma ja dynamiikka pesee Logicin softan aika selkeesti vaikka soiva tuotos ei niin hirmusti eroaisikaan. Ja nuohan ovat siis muokkaamattomia soundeja eli niillehän voisi tehdä vaikka mitä.
 
Ennen Kronoksen hommaamista soittelin Logicin softia Korg Trinitylla jossa on puolipainotettu eli aika kepeä tatsi, enää en lähtisi sillä soitteleen pianojuttuja, painotetuilla soitosta saa paljon jämäkämpää ja tarkempaa. Himassa on ollut nyt noin vuoden myös mun vanha ja rakas Yamahan pystypaino ja sillä on juhlaa soitella, akustinen piano on niin oma juttunsa.
 
Mitä tulee tuohon sun tarinointiin niin hyvin olet hiffannut mitä kaikee pianolla voi tehä ja miten sen kaa asioiden hahmotus on selkeämpää kuin vaikkapa kitaralla.
Kannattaa myös hyödyntää tuo Logicin nuotinnuspuoli eli kun soitat midillä jotain niin näet sen tarvittaessa koko ajan nuottikuvana kuin myös soinnut näkyy suht oikeen eli tuotakin kautta voi nuotinlukua oppia.

 
Moi, tsorgen kun mulla kesti vastata hyvään kommenttiisi, kiitos :-). Kuuntelin tuon linkkisi enkä minä kyllä erottanut niitä toisistaan soundillisesti...... ja perkele sun kanssa, kun sun pitää olla niin helvetin hyvä soittaja joka soittimessa :-D . Sun soittotatsi kitaraan aiheuttaa mulla jatkuvia kateusongelmia, mutta näemmä tuo pianokin taittuu :-).
 
Siitä soundijutusta mihin viittasin, niin tein juuri meidän studiosessiota varten pianoraidan himassa niin, että tuli myös midinä niin jouduin ihan konkreettisesti vertaamaan soundeja keskenään. Se mun huono soundi softassa oli sitä, että Logicin ohjelmistoinstrumentti oli oletussäädöiltää liian "jäykkä" tajusin vasta nyt että siinä softaflyygelissä on herkkyyssäätö. Se mun huono soundi johtui siitä, että en pystynyt soittamaan luontevasti riittävän lujaa siis lyömään kosketinta, mutta nyt herkkyyssäädön keksittyäni sain soittotuntuman Logicista lähemmäs tuota digipianon omaa tatsia eli ei se niin huono ollutkaan kuin luulin :-D .
 
Muuten tämä uuden soittimen opiskelu on kuin uuden kielen opettelua.... olen soittanut kauan kitaraa ja tehnyt musaa muilla soittimilla, niin suurin haaste on vain sietää omaa kömpelyyttäni ja malttaa treenata ihan simona tuota motoriikkaa. Muistan kuinka paljon työtä se vaaati kitaran kanssa enkä oleta, että piano on yhtään sen helpompi :-D.
 
Kyllä tämä tästä, tuossa aikaisemmassa viestissa mainitsinkin että suunnittelin vieväni tämän keikkapianon reenikselle bändikäyttöön ja laittaisin himaan vähän paremman vasarapainoitetun digipianon (yamahan silent piano olisi unelma, mutta vähän liian kallis mulle) jolla voin jatkaa harjoittelua.
 
Jos joskus huomaat tivaavasi typeryksen kanssa, niin pidä huoli ettei se toinen tee samoin :-)
hallu
14.01.2020 17:12:22
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Olen nyt kasannut tähän ketjuun kaikki toilailuni ja kysymykseni niin jatkan sillä linjalla. Eli tuossa aikaisemmin mainitsinkin suunnittelevani hankkivani toisen kosketinsoittimen himaan ja vien tuon keikkapianon reenikselle. No tänään tein elämäni yhden parhaista kaupoista eli vaihdoin yhden ylimääräiseksi jääneen bassoni (pienen mutkan kautta) midikiippariin.
 
Uskaltauduin tuon liikkeen tekemään siksi, että testasin sitä keikkapianoa usb liittymän kautta ja tatsi softapianoon parani huomattavasti eli siinä midiliitännässä oli joku ihme millisekunnin viive tms. joka poistui kun sen laittoi usb:lä tietsikalle. Mistä heräsikin kysymys, että mikä tuollaisen digipianon idea edes on???? eikö periaatteessa keikoista lähtien kaiken voisi hoitaa käyttämällä midikiipparia ja vaikka läppäriä? vai onko se kompaktius siinä se juttu? eli vähemmän kytkettävää ja roudattavaa? no ainakin soittotatsi oli ihan sama soittiko pianon sisäistä softaa vai tietokonetta usb:n kautta...... tai siis minä en sitten lopulta siinä eroa huomannut. Tietokoneella saa vaan laajemmat soundikirjastot ja säädettävyyden ja sekvensserin jotka tosta pianosta muuten puuttuu.
 
No tää kiippari jonka tänään sain on vanhahko (reilut kymmenen vuotta) M-audio Keystation Pro 88 ja tässä on kyllä nappiloita poikineen, mutta ainakin piano näyttäisi toimivan ihan heittämällä uudehkon macin kanssa ilman mitään ajuriasennuksia. Se että mitä muuta tällä voi tehdä kun on noita säätimiä ja loukuja sun muita, niin vaatii vähän perehtymistä kun en ole tämmöistä masiinaa aikaisemmin käyttänyt. Se mikä tässä tuntuu oudolta niin tässä on koskettimet vasarapainotettu ja soittotuntuma on aika samanlainen kuin tavallisessa pianossa ja tuo mun keikkapiano on taas jousipainotettu eli sen soittaminen on paljon kevyempää kuin tämän, mutta eiköhän tähän totu ja voi olla ihan hyväkin juttu pitkän päälle.
 
No niin homma siis ottanut taas yhden pykälän eteenpäin :-)
 
Jos joskus huomaat tivaavasi typeryksen kanssa, niin pidä huoli ettei se toinen tee samoin :-)
musamies
14.01.2020 17:59:43
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

hallu:
Uskaltauduin tuon liikkeen tekemään siksi, että testasin sitä keikkapianoa usb liittymän kautta ja tatsi softapianoon parani huomattavasti eli siinä midiliitännässä oli joku ihme millisekunnin viive tms. joka poistui kun sen laittoi usb:lä tietsikalle. Mistä heräsikin kysymys, että mikä tuollaisen digipianon idea edes on???? eikö periaatteessa keikoista lähtien kaiken voisi hoitaa käyttämällä midikiipparia ja vaikka läppäriä? vai onko se kompaktius siinä se juttu? eli vähemmän kytkettävää ja roudattavaa? no ainakin soittotatsi oli ihan sama soittiko pianon sisäistä softaa vai tietokonetta usb:n kautta...... tai siis minä en sitten lopulta siinä eroa huomannut. Tietokoneella saa vaan laajemmat soundikirjastot ja säädettävyyden ja sekvensserin jotka tosta pianosta muuten puuttuu.

 
Idea on siinä, että periaatteessa softasoittimilla voi pärjätä, mutta keikoilla tai treeneissä on helpompi toimia jos on vaikka Nord Stagen kaltaista helppoutta.
 
Omassa stagepianossani ärsyttää valikon kautta toimiminen pienellä näytöllä ja presetit pitää ohjelmoida kotona ja muistaa niiden numero.
 
Selkeät kytkimet, joita voi käyttää pimeässä on plussaa.
 
Helppouden takia tykkäisin myös Yamaha PSR:stä
https://youtu.be/P06PKIaB9qk
 
Sillä voisi himas pitää vaikka laulutreenit ja taustabändi Yamahasta.
 
Itseä kiinnostaisi puhelin apuna antamassa lisäsaundeja.
 
hallu
15.01.2020 05:18:21
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Sen verran pitää vähän kysyä näistä laitteista, että onko näissä jotain heikkouksia? tämä ostamani midikiippari on kummiskin kymmenisen vuotta vanha ja tuo vasaratuntuma tuntuu aika mekaaniselta, niin tapaako nämä mennä rikki tai kulua käytössä? tämä kylläkin vaikuttaa aika vähän käytetyltä kun näytön päälläkin on vielä suojamuovi ja tehtaan paketti oli tallessa styrokseineen päivineen, mutta noin niinkuin yleensä kun näitä käytettynä ostelee niin olisiko tämmöinen varmempi tapaus kuitenkin uutena?
 
Niin ja tätä Keystation pro 88 mallia ei taida saada enää uutena en oikein paljoa löytänyt tietoa tästä, mutta onko m audio hammer 88 tämän seuraaja? ajureita näihin midikiippareihin ei näyttänyt olevan tarjolla ollenkaan eli nämä taitaa olla niin stankkua kamaa että nykyaikaiset ohjelmat osaa jutella näiden kanssa ihan heittämällä, mikä on puhtaasti hyvä uutinen koska se tarkoittaa että tämän laitteen elinkaari ei lopu ajurituen puutteeseen.
 
Mutta toisaan noiden kosketin mekanismien kestävyys alkoi mietityttää? onko jousipainotteisen kestävyydessä ja tällaisessa vasaratsydeemissä eroja? vai onko kenelläkään vielä särkynyt näitä? huolehdinko turhaan? mulla on tuo keikkapiano myös vanha laite mutta se on kestänyt ihan hyvin nyt vuoden päivät omassa käytössäni.
 
Jos joskus huomaat tivaavasi typeryksen kanssa, niin pidä huoli ettei se toinen tee samoin :-)
hallu
16.01.2020 19:45:14 (muokattu 16.01.2020 19:45:56)
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

No anteeksi kun olen niin täpinässä että pakko jakaa ajatuksia :-) . Tiedostan olevani noviisi ja ymmärrän että nämä minun aloittelijan jutut ei edistyneempiä soittajia välttis kiinnosta ja siksi pysyttelen tässä yhdessä ketjussa niin mut on helppo ohittaa einkä ala ärsyttämään toivottavasti ketään.
 
Soittodynamiikka alkoi nimittäin avautumaan. Tämän uuden koskettimiston myötä syttyi samantien lamppu päässäni ja sain vastauksen kysymykseeni jota olen pohtinut, että miksi kiipparihemmoilla pitää olla useampi koskettimisto.... no tietenkin koska niissä on erilainen soittotuntuma :-) hemmetin itsestään selvä asia heti kun kokeilee itse soittaa. Tajusin nimittäin, että pianon vasarapainoitetulla koskettimistolla ei ole luontevaa soittaa mitään urkujuttuja ja pianojutut taas muuttuu ihan toiselle levelille kun on kunnollinen vasarapainotus noissa koskettimissa. Samalla tajusin miksi näitä yleensäkään tehdään erilaisilla painotusratkaisuilla. Tällainen vasarakoneisto on iso ja painava. Vaikka tämä on vain midikiippari niin tämä on kooltaan ja painoltaan lähes kaksinkertainen tuohon pieneen keikkapianoon verrattuna. Se siis on jonkinlainen roudauksellinen kompromissi. Mutta on se soitannollinenkin kompromissi. Nimittäin tuon keikkapianon jousipainotettu koskettimisto toimii ihan kohtuu luontevasti sekä urkojutuissa että pianojutuissa, vaikka se ei pianolle annakaan läheskään samanlaista dynaamista tuntumaa kuin nämä vasarat niin se on vähän yleiskäyttöisempi. Nyt huomasin, että siinä vaiheessa kun haluan alkaa ottaa urkujuttuja haltuun niin mun tarvii hommata toinen midikiippari niitä varten.
 
No omaan soittooni liittyen huomasin, että mun tekniikka on vielä niin heikkoa ja lapsekasta että näin erilainen soittotuntuma pistää pakkaa sekaisin ja joutuu alkaa tosissaan treenaamaan jo tuttujakin asioita että pääsen sinuiksi tuon pienomaisemman tuntuman kanssa. Soitto tällaisella koskettimistolla vaatii myös enemmän voimaa eli harjoitellessa väsyy helpommin, mutta ratkaisin sitä asiaa parantamalla soittoergonomiaa eli tuolia korkeammalle, että saa kyynärpäät noin 90 asteen kulmaan ja selkää suoraksi ja muistaa hengittää ja etäisyys koskettimiin tämän työpöydän ansiosta asettuu automaattisesti aika hyväksi. Muuttunut soittotuntuma parantaa pianon dynamiikkaa ihan toiselle levelille mikä on toisaalta inspiroivaa, mutta toisaalta paljastaa karulla tavalla mun soittotekniikan puutteet joten nyt alkaa ihan apinanraivolla treenaaminen :-D . Lohduttaudun sillä ajatuksella, että kun himassa harjoittelen tällä raskaalla koskettimistolla, niin treenikämpällä ne jutut tolla kevyellä näppiksellä sujunee kuin tanssi kun ne on tällä harjoitellut :-D . Vähän sama efekti kun kitaraa opettelee soittamaan raskaalla akkarilla niin sähkiksellä sormet suorastaan lentää :-D .
 
Joo tämmöistä tällä kertaa, mä olen uppoamassa kiippareiden maailmaan niin ettei kohta enää nenä ylety pinnalle :-D .
 
Tähän pitäisi keksiä jotain nokkelaa.......
musamies
16.01.2020 20:46:33 (muokattu 16.01.2020 21:21:29)
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

hallu: No anteeksi kun olen niin täpinässä että pakko jakaa ajatuksia :-) . Tiedostan olevani noviisi ja ymmärrän että nämä minun aloittelijan jutut ei edistyneempiä soittajia välttis kiinnosta ja siksi pysyttelen tässä yhdessä ketjussa niin mut on helppo ohittaa einkä ala ärsyttämään toivottavasti ketään.
 
Soittodynamiikka alkoi nimittäin avautumaan. Tämän uuden koskettimiston myötä syttyi samantien lamppu päässäni ja sain vastauksen kysymykseeni jota olen pohtinut, että miksi kiipparihemmoilla pitää olla useampi koskettimisto.... no tietenkin koska niissä on erilainen soittotuntuma :-) hemmetin itsestään selvä asia heti kun kokeilee itse soittaa.

 
Kestävyyskysymykseen ei tule muuta mieleen kuin itsellä hajoilevat kiipparit on ollut 1970-luvulta. Niitä uhkaa kuitenkin pienessäkin keikkakäytössä monenlainen karu käsittely.
 
Useampi kuin yksi kosketinsoitin johtuu ettei ennen osattu tehdä monipuolista ja hyvää.
 
Nyt osattaisiin, mutta monipuoliset on yleensä aika kalliita jos ne hyviä samaan aikaan. Sitten jossain on muita järeämpi vasarasysteemi kuten Kawai MP-10 ja 11. Ne on painavia.
 
Aika järkihintainen ja monipuolinen on Roland RD-2000, mutta yleensä yhdestä kosketinsoittimesta ei löydy kaikkia mieluisia saundeja tai ominaisuuksia.
 
Käy tsekkaamas kuinka kivoja jousia Nordi julkaisi juuri:
https://youtu.be/T7UcH9FV3Es
 
Sitten toinen syy livesoitossa liittyy siihen jos on kaksi vehjettä, niin toiseen voi laittaa valmiiksi vaikka jonkun soolosaundin ja toiseen muuta. Toisessa voi olla myös jotain puhaltimia tai jousia. Kiipparilla on myös hyvä soittaa bassoa.
 
Vessajono
16.01.2020 21:14:13
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

musamies: Idea on siinä, että periaatteessa softasoittimilla voi pärjätä, mutta keikoilla tai treeneissä on helpompi toimia jos on vaikka Nord Stagen kaltaista helppoutta.
 
Edellisellä kiipparikeikalla laitoin soundit biisilistan mukaseen järjestykseen Mainstagessa ja patchien vaihdot tein Behringerin FCB1010:llä. Ihanan smoothia kesken biisinkin, kun ei tartte irrottaa käsiä koskettimilta mihinkään.
 
En sit tiedä, että mikä Nord Stagessa ois yhtään helpompaa, varmaan se että ei pidä vetää yhtään midi-piuhaa.
 
Bullitt: Sama kai se olisi sulkea tämä sivustokin tai ainakin potkia kaikki Vessajonoa ja Anssi Kelaa lukuunottamatta vittuun, kokolailla kaikki muut kun täällä taitavat olla amatöörejä.
musamies
16.01.2020 21:27:32
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Vessajono: Edellisellä kiipparikeikalla laitoin soundit biisilistan mukaseen järjestykseen Mainstagessa ja patchien vaihdot tein Behringerin FCB1010:llä. Ihanan smoothia kesken biisinkin, kun ei tartte irrottaa käsiä koskettimilta mihinkään.
 
En sit tiedä, että mikä Nord Stagessa ois yhtään helpompaa, varmaan se että ei pidä vetää yhtään midi-piuhaa.

 
Stagessa olis sellainen helppous, että vois ehkä pyytää musaliikkeen setää jeesaa jos sinne ladattaisiin uutena ne saundit mitä haluaa käyttää.
 
Itsel läppärit rupee olee aika vanhaa mallia.
 
Tuo tapa millä toimit vois olla hyvä, että pitkälle päässyt jeesais. Itse tein vuosia sitten ihme laiteräkin, jossa oli oma kasaamani kone, mutta ei ollut helppoa saada riittävän monta hyvää softasoitinta toimii yhtä aikaa. Voi olla, että hyväl läppäril ja mainstagella sais.
 
Mä olen pohtinut, että jokaisessa uudes kiipparis on tietokone ja softat. Samoin on digimikserissäkin.
 
« edellinen sivu | seuraava sivu »
1 2 3 4 5 6

» Lisää uusi kirjoitus aiheeseen (Vaatii kirjautumisen)

Keskustelualueet «
Haku tästä aiheesta / Haku «
Säännöt «