| Aihe: Kitaristi alkoi opetella Pianoa | |
|---|
|
Jaha asiasta viidenteen..... olen taas päässyt treenaamisen makuun ja huomasin erään asian joka on pohdituttanut minua koko vuoden mutta sanotaan se nyt ääneen, niin voi joku kommentoidakin asiaa jos haluaa.
Nimittäin pianossa aika äkkiä oppii mistä nappulasta tulee mikäkin nuotti ja aika äkkiä pystyy yhdellä kädellä jo soittamaan melodioita ja ainakin perussointuja. Mutta kahden käden koordinaatio on teettänyt enemmän työtä ja nyt kun olen vähäsen saanut sitä jo parannettua niin huomasin että onkohan minun kitaristimainen opettelumetodi ollut ollenkaan kelvollinen edes. Alusta saakka olen ajatellut, että opettelen soittamaan pianoa opettelemalla soittamaan musiikkikappaleita sillä. Koska kahta kättä on hankala saada toimimaan yhdessä, niin toimin samalla tavalla kuin kitarassakin eli aloitin keksimällä biisiin jonkinlaisen sovituksen ja sen jälkeen suunnittelin kahdelle kädelle goreagrafian jota sitten opettelein eli "kun tämä käsi tekee näin, niin tuo toinen käsi tekee samaan aikaan noin....". Eli siis sidoin käsien tekemiset toisiinsa samalla tavalla kuin kitarankin kanssa toimitaan. Sillä tavalla saa soitettua jotakin, mutta sen tavan ongelma on että soitto on todella jäykkää ja myös kuulostaa jäykältä ja jos tekee virheen niin se virhe kaataa koko korttitalon sen sijaan että sen voisi vain rajata ja ohittaa.
Nyt kun olen vähän saanut soittoa sujumaan, niin huomasin että on paljon helpompi jos kädet on silleen "autopilotilla" että ne voi itsenäisesti tehdä omiaan, niin soitosta tulee notkeampaa ja on mahdollista vähän improvisoidakin mutta myös taustaan reagoiminen tulee mahdolliseksi. En vain tiedä miten tuota ominaisuutta voisi harjoitella? meneekö se niin, että opettelen aluksi vain toista kättä kerrallaan ja kun alkaa sujua niin että sitä ei enää tarvitse ajatella, niin opettelee toista kättä ja lopuksi alkaa soittaa molempia käsiä samanaikaisesti?
Kyllä tää tietty näinkin menee, mutta luulen että jossakin vaiheessa pitää alkaa oikein katsella noita netin pianotutoriaaleja :-)
Tähän pitäisi keksiä jotain nokkelaa....... | |
hallu: Jaha asiasta viidenteen..... olen taas päässyt treenaamisen makuun ja huomasin erään asian joka on pohdituttanut minua koko vuoden mutta sanotaan se nyt ääneen, niin voi joku kommentoidakin asiaa jos haluaa.
Nimittäin pianossa aika äkkiä oppii mistä nappulasta tulee mikäkin nuotti ja aika äkkiä pystyy yhdellä kädellä jo soittamaan melodioita ja ainakin perussointuja. Mutta kahden käden koordinaatio on teettänyt enemmän työtä ja nyt kun olen vähäsen saanut sitä jo parannettua niin huomasin että onkohan minun kitaristimainen opettelumetodi ollut ollenkaan kelvollinen edes. Alusta saakka olen ajatellut, että opettelen soittamaan pianoa opettelemalla soittamaan musiikkikappaleita sillä. Koska kahta kättä on hankala saada toimimaan yhdessä, niin toimin samalla tavalla kuin kitarassakin eli aloitin keksimällä biisiin jonkinlaisen sovituksen ja sen jälkeen suunnittelin kahdelle kädelle goreagrafian jota sitten opettelein eli "kun tämä käsi tekee näin, niin tuo toinen käsi tekee samaan aikaan noin....". Eli siis sidoin käsien tekemiset toisiinsa samalla tavalla kuin kitarankin kanssa toimitaan. Sillä tavalla saa soitettua jotakin, mutta sen tavan ongelma on että soitto on todella jäykkää ja myös kuulostaa jäykältä ja jos tekee virheen niin se virhe kaataa koko korttitalon sen sijaan että sen voisi vain rajata ja ohittaa.
Nyt kun olen vähän saanut soittoa sujumaan, niin huomasin että on paljon helpompi jos kädet on silleen "autopilotilla" että ne voi itsenäisesti tehdä omiaan, niin soitosta tulee notkeampaa ja on mahdollista vähän improvisoidakin mutta myös taustaan reagoiminen tulee mahdolliseksi. En vain tiedä miten tuota ominaisuutta voisi harjoitella? meneekö se niin, että opettelen aluksi vain toista kättä kerrallaan ja kun alkaa sujua niin että sitä ei enää tarvitse ajatella, niin opettelee toista kättä ja lopuksi alkaa soittaa molempia käsiä samanaikaisesti?
Kyllä tää tietty näinkin menee, mutta luulen että jossakin vaiheessa pitää alkaa oikein katsella noita netin pianotutoriaaleja :-)
Ollaan sen äärellä miten aivot toimii. Voisi arvata, että ne oppii toimimaan joissain asioissa vähän kuin polkupyörällä ajaen. Voi käskeä lihaksia niin, että on joku laajempi näkemys miten etenen ja lihakset on mukana ilman, että joutuu huomiota käyttämään niihin.
Vähän samanlainen vaikeus kun kuvailet on jos meikäläinen yrittää soittaa rumpuja. Rytmejä on helpompi luoda koskettimilla, joissa mukana sitä pyöräilystäkin tuttua automaattista tekemistä.
Sellaista musiikkia on helpompi soittaa, jota on itsekin kuunnellut luontevasti pitkällä aikajänteellä.
Itsellä kädet käyttäytyy vähän erilailla ja oikea käsi meinaa olla johtavampi, vasen helpommin auttaa oikeaa kättä. Sähkökiippareissa ja uruissa on kaiken maailman kytkimiä ja silloin livesoitossa tulee vähän väliä tilanteita, jolloin kädet tekee ihan erilaisia puuhia. | |
Tuli mieleeni semmoinen kyssäri, että minkälaisella standardilla digipiano ohjaa itseään? liittyen siihen kun tuolla aikaisemmin mietin mihin koko digipianoa tarvitaan kun midi toimii niin hyvin. Lähinnä siis aloin pohtia mahdollisuutta, että kun midissä on se 127 paineentunnistustasoa per kosketin, niin voiko edes teoriassa digipianossa olla niitä tunnistustasoja enemmän silloin kun sitä soitetaan audiona eikä ohjata midilaitetta? vai toimiiko digipianon koskettimet midistandardilla myös silloin kun se ohjaa pianon omaa prosessoria? ajattelin, että jos siinä on eroa, niin sehän vaikuttaa soittodynamiikkaan. Kaltaisellani rähmäkäpälällä asialla ei varmasti ole merkitystä, mutta varmasti oikea pianisti voi tuollaisenkin eron havaita. Itse huomaamani ero ei ollut dynamiikassa, vaan laitteiden väärissä säädöissä ja kytkentätavassa (äänikortin midiliitännän kautta softasoittimen reagointi muuttui verrattuna suoraan usb:n kautta tapahtuvaan midiliitäntään ja koskentin herkkyys taas oli säädettävissä, jolla tuntuman sai hyvin samalaiseksi softasoittimen ja digipianon omien soundien välillä).
Tähän pitäisi keksiä jotain nokkelaa....... | |
hallu: Tuli mieleeni semmoinen kyssäri, että minkälaisella standardilla digipiano ohjaa itseään? liittyen siihen kun tuolla aikaisemmin mietin mihin koko digipianoa tarvitaan kun midi toimii niin hyvin. Lähinnä siis aloin pohtia mahdollisuutta, että kun midissä on se 127 paineentunnistustasoa per kosketin, niin voiko edes teoriassa digipianossa olla niitä tunnistustasoja enemmän silloin kun sitä soitetaan audiona eikä ohjata midilaitetta? vai toimiiko digipianon koskettimet midistandardilla myös silloin kun se ohjaa pianon omaa prosessoria? ajattelin, että jos siinä on eroa, niin sehän vaikuttaa soittodynamiikkaan. Kaltaisellani rähmäkäpälällä asialla ei varmasti ole merkitystä, mutta varmasti oikea pianisti voi tuollaisenkin eron havaita. Itse huomaamani ero ei ollut dynamiikassa, vaan laitteiden väärissä säädöissä ja kytkentätavassa (äänikortin midiliitännän kautta softasoittimen reagointi muuttui verrattuna suoraan usb:n kautta tapahtuvaan midiliitäntään ja koskentin herkkyys taas oli säädettävissä, jolla tuntuman sai hyvin samalaiseksi softasoittimen ja digipianon omien soundien välillä).
Joku voi tietää paremmin varsinaisen ohjaustekniikka. Nykyisinhän mainostetaan usein kolmea sensoria ja niiden aika-eroja tunnistetaan.
https://youtu.be/LmD2_9APBaE
Siinä on käsittääkseni aika paljon vaihtoehtoja miten ääni, resonanssit ja tilantuntu luodaan. Aika paljon on toimittu kahden kanavan stereona, mutta näyttäisi olevan suuntana, että voidaan tehdä keinoflyygeli monikanavaisella äänellä.
Kaikki tekniikat luoda ääntä ei ole suoria sampletekniikoita. Voi olla fyysisen mallinnuksen lisäksi yhdistelmätekniikoita.
Kun ilmeisesti ensisijaisesti bänditouhuja, voi maksimaalisen hyvien resonanssi ja tilan matkimistoimintojen sijasta kiinnostaa vaikka mitä muuta samalla vehkeellä voi tehdä.
Joskus jos näet vaikka Roland RD-2000:nen, siinä on kiva kokeilla niitä V-Piano säätöjä esim. resonansseihin liittyen.
Minun mielestä kuitenkin samplevehkeissä ollut enempi hyviä eri kuuloisia pianoja kuten Nordilla. En ole ihan selvillä mitä kaikkea softapianoilla saisi nyt aikaan. Softaahan kuitenkin rautavehkeessäkin on. | |
Mä värkkäsin kolme viikkoa yhtä biisiä. Ensin keksin miten se pitäisi soittaa pianolla ja sitten opettelin soittamaan sen eli aattelin etten soita väärin kun keksin itse musan :-D. Mutta kysymykseni olisi kun huomasin, että tuo mun äänityssofta osaa näköjään kirjoittaa nuoteille midisoittimen suoraan, niin onko tuollaisilla tietokoneen kirjoittamilla nuoteilla mitään virkaa? tarkoitan, että jos tulostaisin nuo nuotit ja veisin jollekin oikealle pianistille sen, niin osaisiko hän niiden perusteella soittaa ton biisin? softa on siis garageband
Kysyn tätä siksi kun en vielä itse osaa nuotteja riittävän hyvin että osaisin arvioida ohjelman oikeinkirjoitusta. Sen verran huomasin itse, että tuossa tietokoneen kirjoittamassa nuotinnoksessa on tosipaljon etumerkkejä eli sävellajimerkintä pitänee itse jostain lisätä koska muuten kone kirjoittaa Cduuri sävellajimerkinnän mukaan. Toinen huomio oli, että nuottien pituuksissa kone oli tulkinnut kaksi ääntä jotka tarkoitin saman pituisiksi, niin eripituisiksi. Luulisin, että hyvät nuotit saa kun opettelee kirjoittamaan ne itse, mutta kun ei osaa niin onko tommoisista midinuoteista mitään hyötyä vai olisiko viisaampaa viedä sille pianistille äänitiedosto ja opetelkoon siitä mieluummin?
Tähän pitäisi keksiä jotain nokkelaa....... | |
Veisin molemmat.
En ole musiikin asiantuntija. | |
hallu: Mä värkkäsin kolme viikkoa yhtä biisiä. Ensin keksin miten se pitäisi soittaa pianolla ja sitten opettelin soittamaan sen eli aattelin etten soita väärin kun keksin itse musan :-D. Mutta kysymykseni olisi kun huomasin, että tuo mun äänityssofta osaa näköjään kirjoittaa nuoteille midisoittimen suoraan, niin onko tuollaisilla tietokoneen kirjoittamilla nuoteilla mitään virkaa? tarkoitan, että jos tulostaisin nuo nuotit ja veisin jollekin oikealle pianistille sen, niin osaisiko hän niiden perusteella soittaa ton biisin? softa on siis garageband
No se riippuu onko biisi soitettu klikin kanssa eli aika-arvot on suunnilleen kohillaan täten myös tahtiviivat, kuin myös onko kyseessä 4/4 vai joku muu tahtilaji ja niinkuin sanoit myös sävellaji olisi hyvä olla oikea, muuten on aikamoista sekamelskaa. Paha sanoa tarkemmin näkemättä/kuulematta.
Ollaan hiljaa saadaan kalaa...ei sovi mulle eli perseitä ei nuolla! | |
WanhaWetäjä: No se riippuu onko biisi soitettu klikin kanssa eli aika-arvot on suunnilleen kohillaan täten myös tahtiviivat, kuin myös onko kyseessä 4/4 vai joku muu tahtilaji ja niinkuin sanoit myös sävellaji olisi hyvä olla oikea, muuten on aikamoista sekamelskaa. Paha sanoa tarkemmin näkemättä/kuulematta.
Klikin kanssa soitin ja mielestäni tahdit on ihan oikein, mutta sävellajin olisin voinut lisätä niin etumerkkejä olisi vähemmän. Toinen huomio on, että nuottien aikaarvoissa ohjelma on päätynyt huomattavan usein käyttämään lyhytkestoisten nuottien yhdistämistä kaarilla kun tarkoitus on ollut että olisi pidempi ääni, mutta en aika-arvoja osannut ihan lennossa tulkita niin hyvin että olisin tajunnut onko ne järkevästi aseteltu.
Tähän pitäisi keksiä jotain nokkelaa....... | |
hallu: Mä värkkäsin kolme viikkoa yhtä biisiä. Ensin keksin miten se pitäisi soittaa pianolla ja sitten opettelin soittamaan sen eli aattelin etten soita väärin kun keksin itse musan :-D. Mutta kysymykseni olisi kun huomasin, että tuo mun äänityssofta osaa näköjään kirjoittaa nuoteille midisoittimen suoraan, niin onko tuollaisilla tietokoneen kirjoittamilla nuoteilla mitään virkaa? tarkoitan, että jos tulostaisin nuo nuotit ja veisin jollekin oikealle pianistille sen, niin osaisiko hän niiden perusteella soittaa ton biisin? softa on siis garageband
Kysyn tätä siksi kun en vielä itse osaa nuotteja riittävän hyvin että osaisin arvioida ohjelman oikeinkirjoitusta. Sen verran huomasin itse, että tuossa tietokoneen kirjoittamassa nuotinnoksessa on tosipaljon etumerkkejä eli sävellajimerkintä pitänee itse jostain lisätä koska muuten kone kirjoittaa Cduuri sävellajimerkinnän mukaan. Toinen huomio oli, että nuottien pituuksissa kone oli tulkinnut kaksi ääntä jotka tarkoitin saman pituisiksi, niin eripituisiksi. Luulisin, että hyvät nuotit saa kun opettelee kirjoittamaan ne itse, mutta kun ei osaa niin onko tommoisista midinuoteista mitään hyötyä vai olisiko viisaampaa viedä sille pianistille äänitiedosto ja opetelkoon siitä mieluummin?
Voihan tehdä niinkin, että soittaa ohjelmaan ja korjailee sieltä. | |
musamies: Voihan tehdä niinkin, että soittaa ohjelmaan ja korjailee sieltä.
Ja siinä ajassa, mitä menee soittamiseen ja korjaamiseen, sen olis kirjoittanut Sibeliuksella tai Finalella kolmeen kertaan.
Tietysti jos ei muita vaihtoehtoja oo, niin sillä mennään mitä on tarjolla mutta aika köppäsiä noi DAW:ien notaatio-ominaisuudet on.
"Minen oo kuule nauranu pätkääkään sen jälkeen ku tossa telkkarissa taksikuski putos betonimyllyyn" | |
Vessajono: Ja siinä ajassa, mitä menee soittamiseen ja korjaamiseen, sen olis kirjoittanut Sibeliuksella tai Finalella kolmeen kertaan.
Tietysti jos ei muita vaihtoehtoja oo, niin sillä mennään mitä on tarjolla mutta aika köppäsiä noi DAW:ien notaatio-ominaisuudet on.
Veikkaan, ettei monet pianistit osaa tehdä noilla ohjelmilla mitään tai eivät halua. | | « edellinen sivu | seuraava sivu » | |
|---|
|
|
