| Aihe: Kotipiano ei-pianistille: Yamaha DGX-650 B-Stock, onko järkeä? | 1 |
|---|
|
En ole mikään varsinainen pianisti, mutta nautin tosi paljon pianon soittelusta, kun porukoilla oli kotona kunnon akkaripiano. Muutin sitten pois kotoa, ja liian harvoin käyn siellä sitä enää soittelemassa, joten olen muutaman vuoden jo harkinnut oman pianon ostoa. Nyt sitä varten olisi viimein rahaakin säästössä.
### Eli pianolta haluan:
- hinta alle ~1000e
- 88 (tai melkein) painotettua kosketinta, perushyvällä tatsilla
- hyvät perussoundit (piano, ep, jouset)
- dual ja split
- pari perusefektiä olisi hyvä olla. Tyyliin reverb ja chorus
- ei mahottoman painava (jos joskus vaikka vie keikalle tai maailmalle)
- autenttinen (=laaja) dynamiikka ja sustain. Tämä on tärkeä! Akustisessa pianossahan on ihan hillitön sustain, ei tarvitse kovin monta nappulaa painaa pedaali pohjassa, ilman että menee jo överiksi. Ja tykkään siitä, koska se mahdollistaa ja pakottaa soittamaan dynaamisemmin eikä kokoajan täysillä nakuttaen. Digipianoissa näin ei taas ole, vaan on pakko nimen omaan hakkaa täysillä ja tiheään että saa biisin kuulostamaan isolta. Luulen kyllä pahoin, että tässä hintaluokassa tää kohta ei oo mahdollinen, mutta korjatkaa jos olen väärässä.
### Kävin Helsingin F-musassa ja DLX-musicissa vähän kokeilemassa ja tässä jotain havaintojani:
- Kaikissa 500-1000e hintaluokan pianoissa on about yhtä hyvä tatsi. Eroja kyllä oli: välillä kun vaihto pianoa, toinen tuntui huonommalta, mutta 5min soittelussa uuteen jo tottui ja vanha tuntui taas huonommalta. Eli lähinnä tottumiskysymykseltä vaikuttaa.
- Casion soundit oli paskoja. Ihmeen muovisia
- Yamahan soundit oli aika tasapaksuja, kaikki "yhtä hyviä" ja jokseenkin persoonattomia, kun taas muilla oli isompia eroja soundeissa yhden pianon sisällä
- Rolandilla ja Korgilla oli parhaat soundit. Korgilla parhaat kaiuttimet
- Vaikka soundit oli aika erilaisia, ja laatu tuntu olevan aikalailla suoraan verrannolinen hintaan, ei siellä mikään oikeastaan ollut selvästi voittaja tai häviäjä (paitsi Casio). Kaikissa oli hyviä ja huonoja puolia ja tuntuu, että kompromisseja tässä hintaluokassa joutuu väkisinkin tekemään.
### Jatkoon kuitenkin pääsi Yamahan DGX-650, Korgin SP 280 ja Rolandin F-sarjalainen (en muista tarkkaan mikä malli). Kokeilin myös Yamahan jotain Ariusta, olisko ollu YDP142:ta (mutta ihan samalta kuulosti kun toi DGX, mutta vaan vähemmillä ominaisuuksilla) ja Korgin LP-180:a ja LP-380:a (SP 280 oli näistä kolmesta paras).
### Näistä eniten kiihottaa kyllä tuo DGX-650, koska siinä oli paljon enemmän soundeja, taustakompit ja säestys ym. turhaketta, mitä muissa taas ei ollut. Varmaan huomasitte, että näitä en kuitenkaan perään kuuluttanut alkuspeksauksessa. Miksi sitten se? No, ihan sen takia, niin kuin mainitsin, että kaikki kuitenkin loppujen lopuksi tuntui ja kuulosti yhtä hyvältä, joten jos samaan hintaan saa syntikka- ja Rampe & Naukkis -meininkiä, niin ostan mieluiten sen.
Korgissa ja Rolandissa oli kyllä paremmat soundit, mutta ei se Yamahakaan ollenkaan huono ollut. Siinä oli jopa jotkut soundit parempia, tai ylipäätään olemassa. Ja jos sitä joskus menee studioon äänittämään koskettimia, niin luulen että joka tapauksessa joutuu turvautumaan kalliimpiin ja laadukkaampiin koskettimiin.
### Sanotaan vielä, että tykkään soitella kaikenlaista: klassista (vanhaa ja modernia), perus poppia ja rokkia ym. kevyttä musiikkia, peli- ja elokuvamusiikkia ja joskus jopa jazzia. Yksin, omaa tai jonkun toisen laulua säestäen, tai porukalla jammaillen. Tykkään tosi paljon vaan ottaa jonkun perushittibiisin ja alkaa soittamaan ja opettelemaan korvakuulolla lennosta. Näihin tarpeisiinhan toi säestysjuttu sopii aika hyvin.
### Huh huh, tulipa pitkä teksti. Mutta ihan sitä lähdin testaamaan, että onko havaintoni oikeita ja logiikkani aukotton? Eli onko johtopäätökseni, Yamahan DGX-650, oikea? Kertokaa kokemuksianne ko. malleista ja muista saman hintaluokan malleista. En oikein tiedä, mitä pianoissa kannattaa testata, niin kysyn mieluummin kokeneemmilta. Käyn myös varmaan vielä uudelleen kokeilemassa kun korvat on saaneet vähän levätä, niin kertokaa vaikka jotain mitä kannattaa tarkemmin kokeilla ja kuunnella.
### Toinen kysymys on, että miten digipianot vanhenee ja kestää aikaa ja käyttöä? Kun tuo DGX-650 sattuisi olemaan DLX-musicissa B-stock alennuksella 599,00e (normaalisti 759e). Eli kyseessä on liikkeessä esillä ollut mallikappale, jota kaikki räkäpetterit ja pissaliisat on käyny räpläämässä. Täysi 2v takuu tulee kuitenkin. Olisiko sitä järkeä ostaa?
Keksi itse lisää. | |
Kallipää: ### Toinen kysymys on, että miten digipianot vanhenee ja kestää aikaa ja käyttöä? Kun tuo DGX-650 sattuisi olemaan DLX-musicissa B-stock alennuksella 599,00e (normaalisti 759e). Eli kyseessä on liikkeessä esillä ollut mallikappale, jota kaikki räkäpetterit ja pissaliisat on käyny räpläämässä. Täysi 2v takuu tulee kuitenkin. Olisiko sitä järkeä ostaa?
Mä nyt vastaan tohon viimeiseen kohtaasi. Mun edellinen digipiano Yamaha P-95 palveli kovin aktiivisessa käytössä (sekä keikka että himatreenaus) toistakymmentä vuotta, pariin kertaan piti muutama kosketin uusia joka ei maksanut maltaita.
Pääasiallinen syy päivittämiseen oli se että uudet on "parempia".
Jos tuo esittelykappale toimii nyt kunnolla (testaa) niin kyllä se on uuden veroinen!
You can play any note on any chord. If it sounds "right", then it is (Mark Levine) | | « edellinen sivu | seuraava sivu » | 1 |
|---|
|
|
