| Aihe: Yamaha Reface | |
|---|
|
Thomannilla näyttäisi olevan 400€ per klapi. Itse ainakin viehätyin CS:n yksinkertaisuuteen, siinähän ei taida olla edes presetin tallentamista. Myös DX ja jopa CP on mielenkiintoisia, sen sijaan urku-YC on vähän liian esoteerinen minulle. Mininäppäimet on varmaan aika pienet näissäkin, mutta ei se nyt kovin paljon haitannut JD-Xi:ssäkään. Luin gearslutzin foorumia tästä aiheesta, vähän nauratti. Eihän tästä mitään uutta analogista ihmettä saatu, mutta jos ajattelee pelkkää soittamista niin kyllä tällaiset suoran toiminnan vekottimet (siis ei menu-säätämistä) on melkeinpä aika harvinaisia nykyisin, paitsi jos ostaa täräyttää jonkun pianon. |
|
Nämäpä "hassuja".
CS:stä tulee muistoa mieleen kun aikanaan 80-luvulla soitettiin kaverin ja rumpukoneen kanssa "funkkia" - minä bassottelin sh-101:llä ja kaveri väkätystä ja vingutusta CS-01:llä. |
|
Heh! Kappas vaan, koskas tämmöisiä on ilmestynyt . . . . mielenkiintoisia tuotteita Yamahalta. Tuo pikku Cs ja Dx kiinnostavat eniten.
Pikku Cs:llä näyttäisi myös saavan aikaan polyfonisia ääniä, seikka joka toki kiinnostaa ainakin meikäläistä joka on tottunut noihin vanhoihin Cs-sarjan monosyntikoihin. Pitänee tutkia näitä lisää pikkuhiljaa kun demoja alkaa ilmestymään enempi. |
 CPU
16.07.2015 11:02:11 | |
|
Krice: tällaiset suoran toiminnan vekottimet (siis ei menu-säätämistä) on melkeinpä aika harvinaisia nykyisin, paitsi jos ostaa täräyttää jonkun pianon.
Tästä on kyllä pakko olla eri mieltä. Siis ohan noita potikka per toiminto laitteita nyt ihan törkeesti: virus, nord leadit, rocket, streichfett, analogi halpikset (volca sarja, arturian brutet)... listaa voisi jatkaa mutta en nyt jaksa.
http://www.myspace.com/protectorateindustrial |
|
CPU: Siis ohan noita potikka per toiminto laitteita nyt ihan törkeesti: virus, nord leadit, rocket, streichfett, analogi halpikset (volca sarja, arturian brutet)...
Siinähän on iso ero näyttääkö potikat todellisen tilanteen vai onko ne virtuaalisia eli soundi on muistissa, mutta potikat voi olla missä asennossa tahansa. Sitä paitsi tuosta potikka-per-toiminto -määritelmästä voidaan olla montaakin mieltä. Streichfettissä esim. kolmelle kytkimellä valittavalle efektille on yksi potikka (virtuaalinen, kuten koko laitteen säädöt). |
|
Mutta kun niissä on kaikissa lelukoskettimet...
My name is Baron, U.Honey Baron. |
|
U.Honey: Mutta kun niissä on kaikissa lelukoskettimet...
Just, kolmen oktaavin minikoskettimisto piano??? |
|
No joo . . mutta pitänee muistaa, että nämä ovat halpoja, pieniä kannettavaksi tarkoitettuja laitteita joissa on mukana pienet kaiuttimetkin. Painoa on vain pari kiloa ja paristokäyttöisinä niitä voi soittaa missä vaan. Niissä nyt vaan sattuu olemaan miljoonan dolladin soundit! Mielestäni hauska idea moneenkin käyttöön sillä onhan niissä mukana myös Usb ja Din- midi liitännät.
Tuommoisen pikku soittimenhan voisi vaikkapa kotistudiossa vetäistä esiin jostain hyllynrakosesta tai pöytälaatikosta heti kun tarve tai inspiraatio yllättää. Sen voisi ottaa mukaan myös vaikkapa mökille, parvekkeelle, pihakeinuun, vessaan ja esimerkiksi sohvalla olisi kiva löhöillä ja soitella.
Soundien puolesta jutut voisi tarvittaessa sitten soittaa suoraan moniraidalle, kyllä noissa mielestäni ihan tiettyä ideaa on . . . . . |
|
CS ja CP kiinnostaa sekä matkasoittimina, että CS ihan kotonakin ideoimiseen.
Yamaha voisi tarjota näille näppärän kaksitasoisen ständin, jolla soittimet saisi päällekkäin esim. pöydälle, jolloin projektistudion voisi pystyttää näiden ja läppärin/ipadin ympärille esim. mökillä.
Soitetaan nopeammin kuin osataan. |
 lukethesis
23.07.2015 02:01:24 (muokattu 23.07.2015 02:03:03) | |
|
Joo, nää julkaistiin pari viikkoa sitten Summer NAMMissa hirveän hypen saattelemana (eikä ihan onnistuneesti). Ehkä noi DX ja CP onnistuivat parhaiten - ne ainakin (tai no, kyllä nämä kaikki) kuulostavat tosi hyvältä, vaikka FM on vain 4-op. CP:n soundit efekteineen tulevat CP4:stä ( = erittäin hyviä).
Hinta (ja minikeys) kuitenkin kompastuttaa, nää ovat vain mun mielestä aivan liian kalliita siitä, mitä ovat.
Jos portabiliteettia hakee, yksi vaihtoehto näille voisi olla laadukas kontrolleri ja nykysukupolven iPad - apps-synia kun löytyy jo bread-n-butterista FM:ään ja VA:han ja kaiken voi yhdistää Audiobusilla. Siinäkin vaihtoehdossa tosin hintalappu menee helposti tonnin päälle.
Aika yleinen spekulaatio on, että Yamaha testaa markkinoita näillä, ja tuleva Montage on todennäköisesti Motifin seuraaja, joka Kronosin tapaan yhdistää eri soundimoottoreita - varmaan ainakin nämä "Refacet". |
|
lukethesis:
Aika yleinen spekulaatio on, että Yamaha testaa markkinoita näillä, ja tuleva Montage on todennäköisesti Motifin seuraaja, joka Kronosin tapaan yhdistää eri soundimoottoreita - varmaan ainakin nämä "Refacet".
Voi olla, tai sitten sieltä tulee vielä jossain vaiheessa se DX-7:kan 1/1 malli, varustettuna muutamalla lisäpotikalla ja liukusäätimellä ohjelmonnin nopeuttamiseksi.
Koskahan muuten tulee Korgilta pieni minikoskettimilla varustettu Korg M-1:nen, semmoinen söpö pienoismalli jonka voi ottaa mukaansa kaikkeen kovaan menoon.
Minulla on M-1 täyskokoisena, se nojailee tuolla seinää vasten Casio XWP-1P:n kanssa. Useimmiten tulee napattua sieltä se XWP-1:nen kun se ei paina mitään! M-1:nen kyllä sitten painaa ja vaikka se kuulostaakin tosi hienolta niin soitto jää vähemmälle tosiaankin vain siksi kun en viitsi punnertaa sitä telineeseen sieltä kaapin vierestä. Sama koskee muitakin painavia vintage syntikoita, kaitpa sitä alkaa vaan laiskistua iän myötä.
Mikäpä siis neuvoksi? Vaihtoehtoja on kolme:
1: ryhdy bodaamaan, että jaksat nostella syntikoita.
2: siirry käyttämään Vsti-softasyntikoita
3: Ostele uusia kevyempiä syntikoita.
Kiinostavimmat vaihtoehdot ovat mielestäni 1:nen ja 3:nen muttei ainakaan minulle missään tapauksessa mikään Motfit tai Kronos tyyppinen juttu jossa olisi kaikki tarvittava samassa lootassa, se tuntuisi jo liian järkevältä ja hauska harrastus voisi kohdallani tyssätä siihen. |
 teroyk
26.07.2015 14:11:27 (muokattu 26.07.2015 14:34:06) | |
|
Odotukseni oli korkeall, että mitä Yamaha julkaisee. Katsoin jopa netistä suorana tulleen julkistamistilaisuuden. Mutta pettymys oli suuri.
Yamaha ei tainnut ymmärtää tollasen konseptin juttua, miettikääpä:
- Jos CS olisi aito analoginen vaikka tyyliin CS-01.
- Jos CP:ssä olisi ollut vaikka vain 2 oktaavia täyskokoista koskettimistoa hammer-actioniolla
- Jos YC olisi aito analogi urku.
- Jos DX:ssä olisi TX81z tai YS200 tyylinen 4-operaattorinen aftertouchillinen FM.
- Jos olisi yksi reface lisää eli VL, ysäri VL:ien Virtual Acoustic maailmalla.
Tällöin olisi jopa vaikea päättää minkä ostaisi ensimmäisenä, mutta nyt jää kaikki ostamatta ellei tule hyvään tarjoukseen. |
|
Simulator:
1: ryhdy bodaamaan, että jaksat nostella syntikoita.
Ryhdy syntikannostajaksi, niin ei tarvi bodata :)
- "Kuinka paljon nousee maasta suorille käsille?"
- "M1." |
 Krice
26.07.2015 15:40:04 (muokattu 26.07.2015 15:41:21) | |
|
teroyk: Yamaha ei tainnut ymmärtää tollasen konseptin juttua
Minusta konsepti on tässä jotakin ihan muuta eli simppeli soitin, jossa on helpot säädöt, sen sijaan että tehtäisiin kuten kaikki muut eli hirveästi säätimiä ja sen lisäksi vielä menu-säätäminen, kuten kaikki tavalliset VA:t ja myös useimmat analogiset syntikat. Polyfonisuus on myös hyvä ominaisuus, joka olisi varmaan menetetty jos olisi tehty tuon hintaluokan analoginen syntikka. Löytyy varmasti soittajia, joille analoginen on ainoa vaihtoehto, samoin mahdollisimman monipuolinen säätäminen, mutta toisaalta löytyy niitäkin ihmisiä, jotka haluavat enemmänkin soittaa kuin säätää. |
|
Krice: Minusta konsepti on tässä jotakin ihan muuta eli simppeli soitin, jossa on helpot säädöt, sen sijaan että tehtäisiin kuten kaikki muut eli hirveästi säätimiä ja sen lisäksi vielä menu-säätäminen, kuten kaikki tavalliset VA:t ja myös useimmat analogiset syntikat. Polyfonisuus on myös hyvä ominaisuus, joka olisi varmaan menetetty jos olisi tehty tuon hintaluokan analoginen syntikka. Löytyy varmasti soittajia, joille analoginen on ainoa vaihtoehto, samoin mahdollisimman monipuolinen säätäminen, mutta toisaalta löytyy niitäkin ihmisiä, jotka haluavat enemmänkin soittaa kuin säätää.
Ei kun simpeliyttä minäkin hain. Jos simppeliyttä miettii, niin CS-01:ssä oli neljä säädintä vähemmän, kuin Refacessa CS:ssä. Toki CP:hen olisi riittänyt 8 säädintä mitä alkuperäisessäkin. YC:ssä nyt oikeastaan tuon verran pitää ollakkin. DX:ssä on tietenkin vaikea pysyä ihan vähässä, tosin eipä TX81z:ssakaan ollut kuin 11 nappia,mutta eipä se ihan helppokäyttöinen ollutkaan.
Polyfonisuuteen CS:ssä olisi riittänyt vaikka duofonisuus. Täyspolyfonisuus YC tyyppisessä urussa ei analogisestikkaan ole mikään mahdoton homma. Ja CP:ssä ei tarvitsisi olla 128 nuotin polyfoniaa mikä siinä nyt on, riittäisi varmaan 88 nuotinkin. |
|
teroyk: Ja CP:ssä ei tarvitsisi olla 128 nuotin polyfoniaa mikä siinä nyt on, riittäisi varmaan 88 nuotinkin.
Mietipä hetki, miksi digipianoissa/pianomoduleissa on hyvä olla enemmän polyfoniaa kuin koskettimien maksimimäärä (ja miksi esim. joissain softapianoissa säädettävän polyfonian saa jopa 512:een tms.), ja kerro kun olet keksinyt vastauksen. |
|
teroyk: Ei kun simpeliyttä minäkin hain. Jos simppeliyttä miettii, niin CS-01:ssä oli neljä säädintä vähemmän, kuin Refacessa CS:ssä. . . . .
. . . . . Polyfonisuuteen CS:ssä olisi riittänyt vaikka duofonisuus.
No joo . . tässä on nyt tämä juttu joka on vähän makuasia. Toinen tykkää, että Cs-Refacen pitäisi muistuttaa enemmän yksinkertaista Cs-01 monosyntikkaa ja toinen taasen, että eipäs kuin mielummin Cs-70 M:ää. Itse kuulun tuohon jälkimmäiseen ryhmään.
Polyfonista Cs-syntikan soundia ei nimittäin kohtuuhinnoilla ole saatavissa ellei sitten lasketa mukaan tietokoneympäristön Vsti-instrumentteja. Mielummin tietysti aito syntikka jossa lukee Yamaha.
Itselläni on useita Cs-sarjalaisia joista parhaassa on mukana tuo duofonisuus. Aito polyfoninen analoginen Cs-sarjalainen tosiaankin kiehtoisi mutta hinnat ovat pilvissä ja ne ovat kooltaan julmetun isoja sekä painavia. Minusta tämä pieni polyfoninen Cs-mallinnos on tästä näkökulmasta katsottuna varsin kiinnostava juttu. |
|
Janus: Mietipä hetki, miksi digipianoissa/pianomoduleissa on hyvä olla enemmän polyfoniaa kuin koskettimien maksimimäärä (ja miksi esim. joissain softapianoissa säädettävän polyfonian saa jopa 512:een tms.), ja kerro kun olet keksinyt vastauksen.
Niinno jos homma on hoidettu huonosti, niin pianon kopan kaiutkin on sampleina, niin häntiähän tulee. Toki layerointikin voi lisätä tarvetta. |
|
Paljon uusia demoja on tullut YouTubeen. Ehkä paras demottaja kaikista on kuitenkin "Katsunori UJIIE" joka on saanut nyt myös Yamaha Refacet testattavakseen.
Loistava muusikko jolla on kunnioitettava kokemus erilaisen syntikoiden demottajana tekee näistä videoista nautittavaa katseltavaa.
Katsunori repii laitteesta tehokkaasti esiin sen olennaisen, eikä jää takkuilemaan siihen, että miten se "ukko Nooa" nyt taas menikään.
Reface CP: https://www.youtube.com/watch?v=IoZr28pVivI
Reface YC: https://www.youtube.com/watch?v=HuOoOyJmMp8
Reface DX: https://www.youtube.com/watch?v=O3PGO_DiuYU
Reface CS: https://www.youtube.com/watch?v=njeJDS21z8M |
|
Simulator: Ehkä paras demottaja kaikista on kuitenkin "Katsunori UJIIE".
Loistava muusikko jolla on kunnioitettava kokemus erilaisen syntikoiden demottajana tekee näistä videoista nautittavaa katseltavaa.
En ole samaa mieltä. Soittaahan se paljon, mutta aikamoista rämpimistä se musta on. Tiedän olevani tämän kanssa vähemmistössä, ja on se toki perus-demojätkää "osaan vain C-duurin" parempi. |
| « edellinen sivu | seuraava sivu » | |
|---|
