| Aihe: Kokemuksia lyhyesti: Nektar LX88 | 1 |
|---|
 reaktor
22.06.2015 14:12:16 (muokattu 22.06.2015 14:17:47) | |
|
Ajattelin jakaa lyhyesti & tiiviisti kokemuksia Nektarin suht. uudesta LX88 mallin master-keyboardista.
Hakusessa oli siis täyspitkä koskettimisto, josta löytyisi USB-power, vasarakoskettimisto ja hyvät peruskontrollit DAW:lle. Nektar valikoitui hypen perusteella ja kyseinen lankku tuli viime viikolla.
Ostokriteereissä jouduin antamaan periksi vasarakoskettimiston osalta, sillä ainoat vaihtoehdot tässä luokassa olisivat olleet SL990 (joka ei sisältänyt knobeja/pädejä/liukuja) ja Akai MPK88 (jonka hinta suolaiset ~800e, ja käyttäjäarviot ristiriitaisia).
LX88ia on kehuttu viimeistelystä ja puolipainotettujen koskettimien erinomaisesta soittotuntumasta. Näin viikon pyörittelyn jälkeen tämä on helppo allekirjoittaa. Keybed on sopivan painava ja antaa yllättävän lähelle pianomaisen tuntuman. Erikoisena ongelmana mainittakoon että valkoisten ja mustien koskettimien velocity-tuntumassa on heittoa mustien koskettimien eduksi. Jostain syystä mustat koskettimet tuntuvat ottavan samallaisesta painalluksesta n. +5-8% enemmän voimaa. Kyselin tähän apuja Nektarin supportista ja vastasivat 3h sisällä että päivitys tähän ongelmaan voisi tulla tulevassa firmware-updatessa, eli mustien koskettimien velocityä pääsee tod.näk. säätämään tulevaisuudessa vapaasti. Korjaus riippunee siitä kuinka aktiivisesti käyttäjät malttavat ilmoitella ongelmasta Nektarille. Tähän ongelmaan tottuu ja live-soitannassa en koe ongelmaksi, mutta äänittäessä tietyt VST:t voivat tulkita +5% velocityn juuri tietyn rajan ylittämiseksi, jolloin esim. torvet alkavat saamaan pohjalle törähtävää ääntä pehmeän soinnin sijaan.
Nupeissa, liuissa ja mod-wheelissä on sopivasti kitkaa esim. jousien vst-ohjaukseen. Modiin oisin mielelläni vähän enemmänkin vastusta sallinut, mutta menee se näinkin. Koskettimet ovat todella hiljaiset eivätkä kolise esim. luurien läpi tai haittaa lähikenttämonitorien läpi soitettaessa.
Plussana vielä mainittakoon soittimen keveys (9kg) ja vähän tilaa vievä koko (selvästi vähemmän kuin valtaosa keikkapianoista tai vastaavista master-keyboardeista).
Tehdas-setupin jäljiltä taistelin omituisen ongelman kanssa, kun sustain-pedaali vaikutti toimivan sostenatona (eli demppasi nuotteja, mutta jos soitti nuotin ensin niin sustainas oikein). Tämän aiheutti tehdasasetuksien jäljiltä päälle jäänyt layer-moodi, jolloin soittimesta lähti kaksi sustain-nuottia päällekkäin. Tämä ei kuulunut / näkynyt mistään DAW:in puolella. Pääsin perille ongelmasta vasta kun huomasin että transponointi aiheutti kahden nuotin päällekkäin soinnin (transponoitu + layeroitu), joka johdatti oikeille jäljille vian aiheuttajasta.
Pienenä mutinana voisi mainita 80-lukumaisen ritari ässä -näytön. Kun tätä nykyä lcd/led-näyttöjä saa halvalla, olisin ilomielin maksanut 10-15e enemmän selkeästä 240x200 näytöstä, jossa kirjaimet voitaisiin esittää selkeästi sen sijaan että kirjaimia matkitaan numeroiden viivoilla. Samoin parametrien (esim. velocity curve) konfigurointi tapahtuu tönkösti koskettimia painelemalla, eikä hommasta selviä ilman manuaalia tai ulkoa oppimista.
Harmillisesti LX:ssä ei ole myöskään aftertouchia. Noh, kaikkea ei voi saada.
Tähän mennessä ei siis isompaa pahaa sanottavaa. Suurimmat heikkoudet liittyvät lähinnä koskettimien velocity-curven epätasaisuuteen valkoisten ja mustien koskettimien välillä, sekä ylipäätänsä koskettimien dynamic rangeen / tarkkuuteen. Muiden käyttäjien kokemuksien perusteella tarkkuus olisi kuitenkin parempi kuin esim. M-Audion Keystation 88:ssa. Hintaluokassaan ( ~250e) varsin pätevä ilmestys siis ja voin suositella lämpimästi.
Toivottavasti tästä on hyötyä soittimen ostoa arpovalle, LX:stä kun on varsin vähän arvioita tätä kirjoitellessa. | |
reaktor: Toivottavasti tästä on hyötyä soittimen ostoa arpovalle, LX:stä kun on varsin vähän arvioita tätä kirjoitellessa.
On.
Tälläsestä vehkeestä ollut nimittäin kuullutkaan mutta alustavassa harkinnassa on ollut juurikin joku täyspitkä masterlankku joka soveltuisi kotistudioiluun ja tarjoaisi edes vähän parempaa tuntumaa pianon treenaamiseen kuin nykyinen lärpäke.
Toisaalta jotain synaliidejä väsäillessä painotetusta kiipparista on meikäläisen tekniikalla luultavasti enemmän haittaa kuin hyötyä mutta joutaapa sitä vaikka hankkia siihen hommaan jonkun pienen ja edullisen sormion sitten.
Funkånaut: Ratkaisu on helppo: Mene vauvafoorumeille tai Demin sivustolle, ei tää oo mikään pursiseura. | reaktor
22.06.2015 21:57:39 (muokattu 22.06.2015 22:01:44) | |
|
Vessajono: On.
Tälläsestä vehkeestä ollut nimittäin kuullutkaan mutta alustavassa harkinnassa on ollut juurikin joku täyspitkä masterlankku joka soveltuisi kotistudioiluun ja tarjoaisi edes vähän parempaa tuntumaa pianon treenaamiseen kuin nykyinen lärpäke.
Itellä oli käyttötarkoitus täsmälleen sama. Useampaa pianoa oon vuosien varrella päässy kilkuttelemaan, joten tuntumaa on niin kodin perus-Fazerista kuin konserttiflyygelistä -- soittotaitoa sitä vastoin varsin vähän.
FL Studioa oon pyöritelly since ~2001 ja jonkilaista trance- / hardhouse poljentaa tuli väsättyä tuolloin. Hankin kotikiippariksi Yamahan DJX:n (PSR-D1, kyllä, se alkuperäinen mk1), joka on palvellu värikkäästä lelumaisesta ulkoasusta huolimatta tähän päivään saakka. Syykin on ollut selvä: soitin on riittänyt ja pidin soittotuntumasta.
Kun nälkä soiton opiskeluun tässä taannoin kasvoi niin aloin tuon täyspitkän + vasarakoskettimiston perään kuolaamaan... ja loput löytyykin edellisestä subjektiivisesta arviostani. Pidän tässä LX:ssä kyllä keybed-tuntumasta. Tämä on just soppelisti jotain pianon ja syntikan väliltä, eli riittävän kevyt vaikkapa syna-arpekkioiden soitteluun livenä.
Kannattaapi pistää tämä soitin harkintaan ja ostaa vaikka sikaa säkissä. Mielellään kuulisin muilta LX88 mallin omistajilta kokemuksia, etenkin jos löytyy vertailupohjaa esim. Keystationiin tai vastaaviin ~200-400 hintaluokan laitteisiin.
Ja sitten nurinaa: Huomasin juuri että C2 on ~1mm korkeammalla kuin D2. Onpas ärsyttävää kun siihen kiinnittää nyt jatkuvasti huomion, vaikka ei soittoon vaikutakaan... | |
Kiitos, tämä auttoi valinnassa. | |
Lyhyt update kun hetki vierähtänyt alkuperäisestä kirjoituksesta.
Mainitsinkin aikoinaan tuon mustat vs valkoiset eron, joka osoittautui todella ärsyttäväksi. Olin toistuvasti yhteydessä Nektariin, josta lopulta sain teknisen suunnittelijan kiinni. Tein useamman benchmark videon aiheesta ja lopulta he tutkivat hyvässä yhteistyössä tuota ongelmaa. Lopulta he innostuivat tekemään prototyyppiä päivitetystä mallista ja halusivat testauttaa lopputuloksen minulla. Olin skeptinen ehdotuksen suhteen, mutta muutamaa kuukautta myöhemmin kiinasta saapui paketti jonka jouduin kuitenkin tullaamaan, vaikka oli selvästi merkitty korvauskappaleeksi jota ei ole tarkoitettu jälleenmyyntiin.
Tämä korvikekappale oli täysin samallainen ulkoisesti kuin alkuperäinen, mutta soittotuntuma velocityn osalta aivan eri luokkaa. Koskettimet ovat täysin tasapainossa ja tarkkuus on *erittäin* hyvä tässä hintaluokassa. Valitettavasti muutama fader käyttäytyy hieman sekoille, mahdollisesti pölyä antureissa... mutta tosiaan Nektarilta erittäin hienoa toimintaa. Sain pitää tämän kappaleen ja alkuperäisen lahjoitin kaverilleni. Tullille ilmoitettu arvo oli muuten 80€, eli liekö valmistajan omakustanne ;)
Velocity ongelma oli tosiaan sen laatuinen ettei sitä pystytty ratkaisemaan yksinkertaisella firmware-päivityksellä. Kyse ei ollut ilmeisesti pelkästään softasta, vaan muutoksia tehtiin varmaan myös laadunvalvonnassa sekä sisäisissä rakenteissa (anturien rakennetta kenties muutettu?).
Hieno soitin joka tapauksessa. Ainoa huono puoli on ettei ainakaan tässä vanhemmassa mallissa ole kuin yksi sustain pedaalin paikka, eli damper ja/tai modulaatio puuttuu kokonaan.
Drumpadit ovat osoittautuneet lähinnä kuriositeetiksi, ei niillä todellisuudessa tee mitään ellei käytä on/off tyyliseen triggailuun, koska voimakkuuden tunnistuksella ei ole mitään tekemistä sähkörumpujen (esim. Rolandin Handsonic) tarkkuuden kanssa - voimakkuus on kaikkea väliltä 50-120 josta ei ole hyötyä deepsampling tuotannossa.
Hinta ja laatu kuitenkin kohtaavat jos täyspitkää masteria etsit.
Nektar on alkuvuodesta päivittänyt mallin LX88+:aan, eli uskoisin että päivitetty malli sisältää juuri koeajamani rakenteen.
Nälkähän tässä on kasvanut ajan mittaan ja tällä hetkellä suuntaisin katseeni Native Instrumentsin Kontaktin käsittelyyn tarkoitettuja laitteita kohti, kenties jopa lyhyempään 61 malliin. | |
reaktor: Lyhyt update kun hetki vierähtänyt alkuperäisestä kirjoituksesta.
Mainitsinkin aikoinaan tuon mustat vs valkoiset eron, joka osoittautui todella ärsyttäväksi. Olin toistuvasti yhteydessä Nektariin, josta lopulta sain teknisen suunnittelijan kiinni. Tein useamman benchmark videon aiheesta ja lopulta he tutkivat hyvässä yhteistyössä tuota ongelmaa. Lopulta he innostuivat tekemään prototyyppiä päivitetystä mallista ja halusivat testauttaa lopputuloksen minulla. Olin skeptinen ehdotuksen suhteen, mutta muutamaa kuukautta myöhemmin kiinasta saapui paketti jonka jouduin kuitenkin tullaamaan, vaikka oli selvästi merkitty korvauskappaleeksi jota ei ole tarkoitettu jälleenmyyntiin.
Tämä korvikekappale oli täysin samallainen ulkoisesti kuin alkuperäinen, mutta soittotuntuma velocityn osalta aivan eri luokkaa. Koskettimet ovat täysin tasapainossa ja tarkkuus on *erittäin* hyvä tässä hintaluokassa. Valitettavasti muutama fader käyttäytyy hieman sekoille, mahdollisesti pölyä antureissa... mutta tosiaan Nektarilta erittäin hienoa toimintaa. Sain pitää tämän kappaleen ja alkuperäisen lahjoitin kaverilleni. Tullille ilmoitettu arvo oli muuten 80€, eli liekö valmistajan omakustanne ;)
Velocity ongelma oli tosiaan sen laatuinen ettei sitä pystytty ratkaisemaan yksinkertaisella firmware-päivityksellä. Kyse ei ollut ilmeisesti pelkästään softasta, vaan muutoksia tehtiin varmaan myös laadunvalvonnassa sekä sisäisissä rakenteissa (anturien rakennetta kenties muutettu?).
Hieno soitin joka tapauksessa. Ainoa huono puoli on ettei ainakaan tässä vanhemmassa mallissa ole kuin yksi sustain pedaalin paikka, eli damper ja/tai modulaatio puuttuu kokonaan.
Drumpadit ovat osoittautuneet lähinnä kuriositeetiksi, ei niillä todellisuudessa tee mitään ellei käytä on/off tyyliseen triggailuun, koska voimakkuuden tunnistuksella ei ole mitään tekemistä sähkörumpujen (esim. Rolandin Handsonic) tarkkuuden kanssa - voimakkuus on kaikkea väliltä 50-120 josta ei ole hyötyä deepsampling tuotannossa.
Hinta ja laatu kuitenkin kohtaavat jos täyspitkää masteria etsit.
Nektar on alkuvuodesta päivittänyt mallin LX88+:aan, eli uskoisin että päivitetty malli sisältää juuri koeajamani rakenteen.
Nälkähän tässä on kasvanut ajan mittaan ja tällä hetkellä suuntaisin katseeni Native Instrumentsin Kontaktin käsittelyyn tarkoitettuja laitteita kohti, kenties jopa lyhyempään 61 malliin.
Wau! Hienoa että olit aktiivinen! +-malli tulossa ja jo aiemmin luinkin että siinä on korjattu tuo ongelma | | « edellinen sivu | seuraava sivu » | 1 |
|---|
|
|
