Muusikoiden.net
03.12.2016
Into-Luthman | Yli 300 sivua parasta musakamaa 

Koskettimet »

Keskustelualueet | Lisää kirjoitus aiheeseen | HakuSäännöt & Ohjeet | FAQ | Kirjaudu sisään | Rekisteröidy

Aihe: Synasoundien viilaaminen livesoittoon
1
Kavaalton
18.01.2015 22:59:54
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Nyt kaipaisin kaikilta synavelhoilta apua.
 
Virittelen tuossa soundeja pop&rock Cover-hommiin enimmäkseen Yamaha MOX:lla (MOtif XS:n soundit). Aika paljon analogityyppisiä soundeja ja sitten vähän muuta peruskauraa.
 
Ongelmia on kuitenkin saada soundit erottumaan ja "leikkaamaan läpi" livenä soitettaessa. Vaikka monen Cover-biisin soundit on saanut veivattua aika lähelle orginaalia, niin livenä soitettaessa perus pa:lla ne tuntuvat katoavan yleisjytinään. Volumea lisäämällä ne tietysti saa lopulta kuulumaan, mutta silloin tuntuvat jyräävän kaiken yli, eivät leikkavaan sen läpi.
 
Tähän siis kyselisin jos olisi jotain vinkkejä kokeneemmilta nappien vääntelijöiltä (siis jotain muuta kuin, että kitaristi opetetaan soittamaan hiljempaa, se ei vaan onnistu). Miten te viilaatte vaatimattomammalla pa:lla soitettaessa livesoundejanne verrattuna "levysoundeihin"?
 
samulijp
19.01.2015 08:55:52 (muokattu 19.01.2015 09:01:47)
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Ennen kuin alat etsimään soundeista sitä sirkkeliä ja kompuraa, niin mietippä miten sinä ja soittokaverit olette sijoittuneet suhteessa kuunteluun (monitorit, pa). Sun pitäisi kuulla synat vähän kovempaa kuin muut, eli sijoittua hieman lähemmäs synan äänilähdettä, jolloin et peitä muita, kuulet itse hyvin ja muut soittajat voivat liikkeellänsä ja oman soittimen volumella siirtyä itselleen edullisimpaan paikkaan.
Aloittelevien muusikoiden suuri ongelma on oman soiton jalkoihin jääminen, mitä sitten korjataa sirkkelisoundilla ja lisäämällä äänenvoimakkuutta. Tämä johtaa aina infernaaliseen meteliin ja lopuksi itseänsä kuulee tripla korvatulppien takaa vain se isoimman vahvistimen omaava kaveri. Treeniolosuhteissa se PA ei ole optimaalinen vahvistin kiippareille, vaan kiipparivahvistin/kitaravahvistin toimii myös synien, rhodesien jne. kanssa parhaiten. Piano on tosin vaikea saada kuullostamaan luonnolliselta muualta kuin laadukkaasta PA:sta.
 
Soiton dynamiikka kannattaa ottaa myös haltuun ja kertoa soittajakollegoille, että vähän himmaavat soolojen, kertosäkeiden jne. osien jälkeen taas dynamiikkaa, jolloin mökä ei tuplaannu joka kertsin jälkeen. Varsinkin soolot on kiva rakentaa, jos bändi ei tuuttaa miljoonaa soolon ekasta soinnusta alkaen. Siitä on vähän paha kasvattaa sitten sinne kliimaksiin.
 
Oikeesti vois sanoa että "mitä prompi soittaja, sitä hiljempaa se pystyy vetämään".
 
Edit:
Livetilanteessa homma vielä mutkistuu, jos ei ole miksaajaa ja kunnon monitorointia. Tällöin kannattaa ottaa se oma vahvistin haltuun ja jättää se PA suurimmaksi osaksi laulajalle. Voi sinne hieman synaakin laittaa, mutta ongelma on ettei kukaan bändistä tiedä kuinka paljon tuuttaat sitä saliin. Yleisö yleensä kuulee liiankin hyvin. Pikkubileissä kannattaa PA sijoittaa bändin taakse, jolloin se toimii myös monitorointia bändille, eikä volat karkaa liikaa.
 
Paljon soittaneet bändit osaavat sitten soittaa keikat samoilla volilla illasta toiseen, jolloin kerran säädetty PA ja monitorointi eivät välttämättä tarvitse jatkuvaa säätämistä. Tämäkin perustuu pitkälti alhaiseen lavamökään ja kovaan ammattitaitoon.
 
Pro-osastolta olis kiva kuulla kommentteja näistä mietteistä :)
 
juini
19.01.2015 12:38:54
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Muutama ajatus:
- Keskity olennaiseen
- Soita yksinkertaisesti
- Vähennä dynamiikkaa (eli soita koko ajan täysillä)
- Vähennä bassoja (eli laita vasen käsi taskuun)
- Tee tarvittaessa kompromisseja soundiin (esim. lyhennä atakkia, lisää keskiääniä, poista reverbit)
- Yritä vakuuttaa rumpali sähkörumpujen autuudesta
 
samulijp
19.01.2015 15:51:27
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

juini: Muutama ajatus:
 
- Yritä vakuuttaa rumpali sähkörumpujen autuudesta

 
Just joo. Mnet jaksaa vielä vuosien jälkeenkin yllättää :) Kohta seuraava suosittelee vaihtamaan loppubändi Ketronin huippuhyviin säestyksiin... Taattua kamaa!
 
juini
19.01.2015 16:26:35
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

samulijp: Just joo. Mnet jaksaa vielä vuosien jälkeenkin yllättää :) Kohta seuraava suosittelee vaihtamaan loppubändi Ketronin huippuhyviin säestyksiin... Taattua kamaa!
 
Avaa mielesi. Tässä on kyse pop/rock cover-kamasta. Käytännöllisyys ajaa yli optimaalisuuden.
 
BaariMikko
19.01.2015 22:41:37 (muokattu 19.01.2015 22:41:47)
Musiikkinäyte       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

juini: Avaa mielesi. Tässä on kyse pop/rock cover-kamasta. Käytännöllisyys ajaa yli optimaalisuuden.
 
Paskapuhetta. Sähkörummut vie helvetisti enemmän tilaa kuin Ketron, joten Ketron on ehdottomasti paras ratkaisu.
 
juini
20.01.2015 14:28:41
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

BaariMikko: Paskapuhetta. Sähkörummut vie helvetisti enemmän tilaa kuin Ketron, joten Ketron on ehdottomasti paras ratkaisu.
 
OK, täytyy ottaa testiin sopivassa välissä. Kiitos.
 
ganesha
20.01.2015 19:44:18
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

mä oon huomannut, että keikoilla vähemmän on yleensä enemmän. ei tartte orjallisesti soittaa biisejä kuten levyllä - studiossahan syntikkaraidoilta on miksattu turhat taajuudet helvettiin ajan kanssa ja soundcheckissä sellaista luksusta ei oo. Eli: oli biisit sitten omia tai covereita, niitä joutuu toisinaan sovittaa uusiksi live-tilanteita varten karsimalla turhaa soittoa pois. Ja mitä useampi kokki bändissä lauteilla niin sitä vähemmän voi soittaa.
 
Tuntuuhan se ehkä aluksi tyhmältä soittaa vain yhdellä kädellä sointuja vaikkapa säkkärissä, mut sitten kun tuuttaa niitä 10-äänisiä paksuja analogipädejä sinne yleiseen sekamelskaan niin eihän siitä ota tolkkua enää itse pirukaan.
 
volume-pedaali vois olla hyvä investointi sooloslotteja varten. syntsaan käy myös joku midispedu, jolla voi käskyttää midin kautta sitä volaa. tai sit tuuttaa lead-soundit vaikka jonkun maltillisen säröpurnukan läpi.
 
Haipuma
22.01.2015 12:59:36
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Sähkörumpuihin en sen enempää ota kantaa, että kyllähän ne nyt näyttävät täysin naurettavalta jos bändi paasaa tukka heiluen menemään jotain bon jovia. Käytännölliset, ehkä.
 
Ite oon ajan kanssa myös tehokkaasti sisäistänyt, että vaikka himassa vääntää hienot yks yhteen soundit, ne eivät livenä toimi toisinaan sitten alkuunsakaan. Tähän lienee syynä juuri tuo edellä mainittu taajuksien miksaus ym. Lisäksi ongelmana voi olla, että kun biisin säv. lajia muutetaan laulajalle sopivaksi, voi säv. laji olla esim. kvartin eri kuin alkuperäinen. Siitä seuraa helposti se, että kun laulaja vetääkin vaikka matalammalta, niin synahommat ja skitat voi joutua ottamaan ylempää. Eri instrumenttien ja laulun taajuudet tuppaavat sitten pakkaantumaan lähemmäs samoja alueita, jolloin kokonaispaletti on mössöä. Toisaalta voi myös miettiä ohjelmistoa sen mukaan miten lähtee laulajalta mahd. lähelle orig. sävellajia.
 
Toisinaan kannattaa myös testaa tehdä aika rajuja leikkauksia kiipparin omalla eq:lla.
 
"Älkää soittako enää tätä paskaa, soittakaa jotain hyvää välillä."
ganesha
23.01.2015 22:46:05
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Haipuma: Toisinaan kannattaa myös testaa tehdä aika rajuja leikkauksia kiipparin omalla eq:lla.
 
joo. alapäästä saa ruuvata veks aika isolla kädellä - ellei sitten oo coveroimassa jotain funeral doomia synth-only mentaliteetilla :D - jos bändissä on basisti niin syntsalla varastaa taajuudet ao. musikantilta kyl todella helposti kun tuuttaa jotain moog-henkistä pörinää matalalta, ja jos vielä miksaaja päivittelee Facebookkia just silloin niin yleisön ilmeistä voi päätellä että nyt tulee PA:sta jotain todella jännää. nimim. "kokenut" :D
 
Anonymous-jazz
24.01.2015 04:18:28 (muokattu 24.01.2015 04:26:49)
Musiikkinäyte       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Omaa soittomukavuutta noissa tilanteissa ainakin parantaa oma monitori, josta kuulee itsensä. Se on sitten miksaajasta kiinni, että paljonko sieltä pöydästä kuuluu ja mitä ulos.
 
Mutta sitten kun mennään näihin jopa amatööribändienkin miksausongelmiin, niin miksi koskettimet hukkuvat kitaroiden alle ? Koska kitaristien on pakko pistää vahvistimet huutamaan täysille ja siinä jää koskettimien volyymi-suhdanne alle.
 
Musiikin tarkoituksena ei ole tukahduttaa ääniaaltoja toisten instrumenttien kesken. Vaan sen tarkoituksena on saada ääniaallot rakentumaan. Tässä suhteessa tuo Kummeli sketsi pitää paikkaansa, että jos on huono rumpali, niin "LESSON NUMBER ONE ÄLÄ HÄIRITSE PANNUILLA MUSIIKKIA".
 
Hauskanpitoahan tuo cover touhu monille on, mutta kannattaisi muistaa soittaa enemmän musiikkia, kuin vain yrittää olevinaan soittamalla musiikkia.
 
"In a time of universal deceit, telling the truth becomes a revolutionary act" - George Orwell
pekka montin
24.01.2015 12:38:46 (muokattu 24.01.2015 15:48:57)
Kotisivu       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

2,5 vuotta tuli elannoksi bilehuttua tehtyä. Antoi paljon ja vei myös. Nyt onneksi saa levätä hetken.
Ihan hyvää tekee varmasti.
 
Aluksi vetelin kulmamonitorilla. Se ei kuitenkaan määräänsä enempää toiminut. Keikoille lopuksi mukaan oma mikseri ja nappi/napit päähän. Toiminut ihan hyvin ja sillä on pitänyt myös muut soittajat bändistä tyytyväisenä. Soittimia on tullut roudailtua fantomeista halvimpiin ritsoihin, mielenkiinnon ylläpitämiseksi suoritettavaa materiaalia kohtaan. Ne saundit. Esitettävä materiaali on antanut ja antaa paljon kokeilunvaraa.
 
Tasot saundeihin tullut tehtyä parin eri mikserin kautta. Yläpäätä saanut leikata yleensä heti ensteks kun muuten tulee valitusta niiltä muilta joilla on napit päässä. Bändissä on kaksi ammattimiksaajaa joten asiaa kohtaan lienee ollut myös pientä yliherkkyyttä, ehkä. Musiikki on ollut kasarihittejä yms joten kaikua, sustainia ja kaikkea muuta sellaista on saanut tuoda paljon saundeihin ja etenkin kun bilebändeille tyypillisenä elementtinä kitarat eivät ole määräänsä enempää valokeilassa esillä. Ihan perusjuttuja anyways millä leveyttä ja sointia tuoda yksinkertaisesti poppiryskeeseen. Leedeissä huomioida tasoerot suhteessa padeihin, saundin pyöreys jne jne. Padeissa enempi tehdä variaatioita. Kevyissä seteissä eri tasot kuin bileseteissä sekä niiden nopeat vaihdot. Ei ole rakettitiedettä. Kasari ja ysärikamaan tritonit toiminut kivasti eivätkä saundaa liian modernilta tai softalta. Uudempaan kamaan eivät kelpaa ehkä niin hyvin mutta pääasiassa tuo bilekulttuurikin kuitenkin koostuu niistä vanhoista hiteistä ellei sitten ole jokin profiloitu juttu kyseessä. Uudemmat hitit myöskin kuolevat yleisön keskuudessa todella nopeasti nykypäivänä joka taas kertoo jotain nykymusan ja meiningin tasosta sekä kestävyydestä.
 
Vanhat kasarianalogit toiminut kivasti keikoilla ja kaiut sekä delayt saanut suoraan omasta mikseristä.
Yleensä yleisö ei huomaa mitään eroa soittaako sitä sitten millä tahansa kuhan nyt ei rupea runawayta pianosaundeilla tahkoamaan tms. Valitettavaa mutta totta. Ihan menee up yours.
 
Yhdyn myös tuohon soittopuoleen ja kyllähän ne huttubändit ja kulakkibändit joutuvat paljon enemmän soittamaan ja osaamaan leipänsä eteen. Bilebändeillä toki pitää sitten olla muut puitteet kunnossa:
laulajalta vaaditaan paljon, soittajien pitää osata reagoida lavalla nopeasti, hyvä äänentoisto, valot, sata lasissa alusta loppuun joka ilta jne. Eli on siinäkin sitten ne omat juttunsa vaikka kaikki ei aina siihen soitettavaan antiin makaamaan.
Yleisö tuntuu myös haluavan enemmän sirkushuveja kuin kuunneltavaa, joka lienee oman aikamme trendi.
Asioissa lienee puolensa ja puolensa.
 
www.pekkamontin.net
« edellinen sivu | seuraava sivu »
1

» Lisää uusi kirjoitus aiheeseen (Vaatii kirjautumisen)

» Kirjaudu sisään

Keskustelualueet «
Haku tästä aiheesta / Haku «
Säännöt «

Copyright ©1999-2016, Muusikoiden Net ry. Kaikki oikeudet pidätetään.
Palaute | Käyttöehdot | Rekisteriseloste | Netiketti | Mediakortti