| Aihe: Crumar Mojo, Keyb organ | |
|---|
 tonewheel
23.06.2015 18:25:45 (muokattu 23.06.2015 18:49:45) | |
|
Laitanpa minäkin lusikkani soppaan. En ole vuosiin tänne palstalle kirjoitellutkaan.
Minulla on ollut MOJO vajaat puoli vuotta ja olen siihen enemmän kuin tyytyväinen.
Editorissa on muokattavia parametreja vähintäänkin riittävästi jokaiseen makuun. Viimeisin päivtys toi lisäfiitsereiden ohella myös parannusta alapään sointiin. Paradise mod on ihan loistava!
Tämä siis paranee koko ajan ja on nyt ihan eri peli, kun pari vuotta sitten. Päivittäminen on yksinkertaista. Tuotetukea en ole tarttenut, muta toimii kuulemma hienosti.
Olen Leslie-simulaattoriinkin varsin tyytyväinen ja saundi on jopa kuulokkeilla soitettaessa ihan ok (mitä ei voi monista muista clonewheeleistä sanoa). Loistava juttu kun joutuu usein iltamyöhällä treenailemaan huomiota herättämättä :)
Leslie-simulaattorin saundiin vaikuttaa aivan ratkaisevasti käytettävien kaiuttimien ominaisuudet. Olen kokeillut monenlaista settiä parasta tulosta hakiessa. Huonoimmin toimivat kitarakäyttöön tehdyt kaapit. Paras tähän saakka on ollut omavalmisteiset isot hifikaapit, joissa 12" basso ja dome keskiääni ja tweeteeri Yamahan säädettävällä jakosuotimella varustettuna.
Kaiuttimet pitää sijoittaa sopivasti eri suuntaan /ei liian kauksi toisistaan.
Päätteet olivat 2xDynaco mkIII putkipäättäreitä.
kokeilin myös elkan leslieen käyttäen Mojon omaa jakosuodatinta pyöritin seisautettuna. Alapäässä ei tässä elkassa pyörijää olekaan. Lopputulos oli parempi kuin elka alkuperäisenä.
Äänekkään bändin kanssa soittaessa on hyvä, kun ylä ja alapään balanssia voi säätää potikalla lennosta. Urun saa tarvittaessa breikkaamaan tosi ärhäkkäästi esim sooloillessa tällä.
Tuunasin itse pedaaliin mikrokytkimet nopeudensäätöä ja pysäytystä varten. Helppo homma.
Särö on mielestäni ihan hyvä, mutta aika tarkka säädöistä (ja swellpedaalin asennosta)
On mulla myös konsoli A100 Hammond ja 122 leslie joten luulen tietäväni, miltä urun pitää kuulostaa. Mutta se onkin sitten toinen tarina. |
 ajansävel
24.06.2015 11:25:56 (muokattu 24.06.2015 11:29:05) | |
|
tonewheel: ....On mulla myös konsoli A100 Hammond ja 122 leslie joten luulen tietäväni, miltä urun pitää kuulostaa. Mutta se onkin sitten toinen tarina.......
Juu, minäkin luulen tietäväni...... tai ainakin tiedän luulevani! :o) Kokeilin semmoistakin, että vedin Mojosta MIDI-kaapelin DAW-PC:n porttiin, ja ohjasin Native Instruments B4 v2 VSTi:tä. Kontrollerikomennot pystyy allokoimaan yks yhteen kuin B4 olisikin itse Mojon sisässä. Hiukan erilainen soundimaailma, erityisesti leslie-emulaation osalta, ei laisinkaan huono sekään. |
|
Jep, täytyy suhtautua omiin tunnepitoisiin kannanottoihin tietyllä varauksella...
senhän tässä on oppinut, ettå "psykoakustiikallakin" on iso osuutensa äänimaailman kokemiseen. Milloinhan joku keksii lisätä generaattoriöljyn ja putkissa kärventyvän pölyn vastustamattoman tuoksun ;D ja tietenkin generaattorin starttiäänet ja sihinän!
No joo, keskustelu siitä, mikä mahtaa olla paras Hammond-klooni ei taida johtaa mihinkään konsensukseen. Pitkältihän on kyse käyttäjän tarpeista ja mieltymyksistä.
Tässä iässä alkaa jo arvostaa selän terveyttä . Minulla koko clonewheel filosofia perustuu siihen, että koko setti lähtee äijän kainalossa parilla kantokerralla ja mahtuu normi pikkuautoon. Kevyt urku ja nakkikioskin kokoinen ja painoinen lepa ei oikein tunnu mielekkäältä yhdistelmältä.
Heräsi mielenkiinto tuohon Aspen Pittmanin Spacestation kaiutinideaan, joka oli esillä Crumarin osastolla Frankfurtin messuilla ja löytyy crumari facebook-sivustolla. Aika arvokas vain on, eikä taida olla vermeellä euroalueella edustajaa. Ideahan muistuttaa köykän ortoperspektaa! Ajattelin kokeilla rakentaa simukäyttöön proton, jossa yläroottorina toimii kolme torvikaiutinta, sivuilla kanavien erotus vastakkaisvaiheisena ja eteenpäin suunnattussa summasignaali. Alakerrassa ehkä stereosignaali kahteen 90 asteen kulmaan asetettuihin kaiuttimiin. Tai ehkä vielä helpompi ratkaisu voisi olla Eminencen koaksiaalielementtien käyttö, ovat Uraltonella varsin edullisia. Sellainen löytyy tuosta Aspenin vehkeestäkin.
Generaattoriremppaasiaa näkyy olevan tässä ketjussa jonkin verran. On sen verran tunteita herättävä aihe, että ansaisisi oman threadinsä. Omaan 61 vuoden A100:n tilasin aikoinaan siihen Goffilta konkkasetin. Varmaan vastaavat olisi saanut halvemmalla muualta mutta... fluken 175 mittarin mukaan tosiaa vahakonkkien arvot olivat 2-5 kertaisia alkuperäiseen verrattuna. Vaikutusta soinnin raikastumiseen lienee turha tässä mainita. RC highpass filttereiden tarpeellisuutta keskialueen filttereissä olen miettinyt. Tällä hetkellä ne minulla on asennettuina. Niistä aiheutuu kuitenkin vaimennusta, mikä pitäisi kompensoida geniksen säädöllä... Matalataajuisen crosstalkin Vaimentamista vartenhan nuo 66 ja uudemmissa uruissa taitavat olla. Tuo mainitsemani Fluke antaa muuten ihan uskottavia RMS jännitearvoja generaattorista, ehkä en ehkä lähtisi sillä genistä kuitenkaan kalibroimaan.(?) |
|
tonewheel: Milloinhan joku keksii lisätä generaattoriöljyn ja putkissa kärventyvän pölyn vastustamattoman tuoksun ;D ja tietenkin generaattorin starttiäänet ja sihinän!
Mäkin olen miettinyt miten tuon odöörin saisi pakattua spraypulloon... Voisi olla jonkinlainen hittituote. :D
New B3:ssahan on ihan hauska detalji tuo turhan panttina olevan "starttikytkimen" käyttö pitchbenderinä. Ei siis mitään monen sävelaskeleen niiausta, vaan aika autenttinen efekti siitä, kun generattoriurun starttia vääntää päälle soittaessa.
tonewheel: Tai ehkä vielä helpompi ratkaisu voisi olla Eminencen koaksiaalielementtien käyttö, ovat Uraltonella varsin edullisia. Sellainen löytyy tuosta Aspenin vehkeestäkin.
Askartelin jokin aika sitten täysin testimielessä ja kaiutinsuunnittelunoviisina klooniurkuun tuollaisen stereokaapin, jossa kaiuttimet ovat 90 asteen kulmissa erikseen erotetuissa osastoissaan. Elementit olivat Eminencen 12" koaksiaalilaajakaistat ja refleksikaappien mitoitus onnistui sikäli että soundi menee kohtalaisen muhevasti urun alataajuuksille asti.
Diskanttiosasto kuitenkin kaipaa urkukäytössä ehdottomasti enemmän kirkkautta kuin mitä noista pikkukartioista lähtee. Samoin soundi on suorana kaiuttimista turhan raaka; parhaiten lepaefektiä ja laajuutta sain kun käänsin kaapin seinää vasten niin että ääni tuli pääosin heijastuksina.
Tässä tapauksessa mulla ei siis ollut Nordin oman lepasimun lisäksi mitään erillistä signaaliprosessointia tai edes taajuuskorjainta, vaan tavara tuli suorana stereovahvistimen kautta.
Itse tekisin seuraavan proton niin, että yläpää olisi jakosuotimen kautta erillisinä pilleinä samanlaisessa osastossa kuin oikeassa lepassa ja ääni tulisi kaapin sisäisine heijastuksineen sieltä aukkojen kautta maailmalle. Samaa ratkaisua on näköjään käytetty muissakin vastaavissa virityksissä.
Kiinnostaisi kovasti kuulla livenä norjalaisen Ultrafunkin versio aiheesta. Se on vissiin edelleen ja ehkä pysyvästikin protoasteella, mutta ainakin suunnittelijansa mukaan tehty nimenomaan klooniurkua ajatellen. Juttelin Tom-Erikin kanssa messuilla ja ymmärsin siinä kantavan idean olevan myös vahvistinpuolen signaaliprosessoinnissa, joka mallintaa oikean Leslien putkipäätteen käyttäytymistä. Tosin ihan eri teholukemilla kuin esikuvansa.
http://www.ultrafunk.com/projects/organic/ |
|
Olis tosiaan hauska nähdä miten menisi kaupaksi joku vanhan Hammondin haju deodorantti tai partavesi...
Oma mielipiteeni on, että hyvän leslien tai simulaattorin ominaisuuksia on, että kaikki nopeusvaihtoehdot, joiden välillä vaihdellaan ovat käyttökelpoisia, kiihtyvyys ja hidastus toimivat sopivasti.
Minun mielestä sellainen drawbars urku olisi nykyaikaa, jota voi käyttää perinteiseen tapaan tai valita vaihtoehtoisesti jokaisella liukusäätimelle oman saundinsa, jolloin saisi aika kovan orkesterin matkinta härvelin varsinkin kahdella manuaalilla. Paras olisi jos siihen saisi itse ladata juuri sellaisia ääniä kuin tarvii vähän kuin Nordin vehkeissä on tapana. |
|
Heräsi mielenkiinto tuohon Aspen Pittmanin Spacestation kaiutinideaan, joka oli esillä Crumarin osastolla Frankfurtin messuilla ja löytyy crumari facebook-sivustolla. Aika arvokas vain on, eikä taida olla vermeellä euroalueella edustajaa. Ideahan muistuttaa köykän ortoperspektaa! Ajattelin kokeilla rakentaa simukäyttöön proton, jossa yläroottorina toimii kolme torvikaiutinta, sivuilla kanavien erotus vastakkaisvaiheisena ja eteenpäin suunnattussa summasignaali. Alakerrassa ehkä stereosignaali kahteen 90 asteen kulmaan asetettuihin kaiuttimiin.
Kuulostaa vanhalta Revo-kaapilta. Ainakaan se ei pärjännyt oikealle Leslielle.
RC highpass filttereiden tarpeellisuutta keskialueen filttereissä olen miettinyt. Tällä hetkellä ne minulla on asennettuina. Niistä aiheutuu kuitenkin vaimennusta, mikä pitäisi kompensoida geniksen säädöllä...
Kompensointi tekee ne äänet ohuemmiksi. Ennen -65 generaattori on erilainen, siksi RC-filtterit toimivat niissä.
Asiaa voi kokeilla ohittamalla muuntajat 44-48, näitä ei -64 jälkeen enää ole. Äänet 37-43 saa myös toimimaan, mutta on työlästä, ja ohjeet olis liian pitkät.
Tuo mainitsemani Fluke antaa muuten ihan uskottavia RMS jännitearvoja generaattorista, ehkä en ehkä lähtisi sillä genistä kuitenkaan kalibroimaan.(?)
Sen pitäis mitata abt.30Hz - reilu 6kHz ac-millivoltteja. Mittarin manuaalista luulis löytyvän. Tavalliset mittarit näyttävät jonkun keski-alueen, mutta ei ylä, eikä alapäätä |
tonewheel
24.06.2015 23:15:18 (muokattu 25.06.2015 10:34:55) | |
|
Eipä tatais tuo hammond-partavesi kovin suurta innostusta herättää vastakkaisessa sukupuolessa.
On tuota leslie-kaiutin ratkaisua tosiaan mietitty monella taholla. Ihan mielenkiintoinen tuo norjalainen kehitelmä, eikä jää taatusti tehoissa kakkoseksi.
Olen myös sitä mieltä, että kotelon sisäiset heijastukset ovat avain luontevaan lopputulokseen. Minulla on vanha Elkatone 305 raato, jota kokeiluihin olen käyttänyt. Melko pieni kooltaan ja vahvistin poistettuna kevyt.
jotenkin kiehtoo tuo stereotilan muodostaminen vaiheistusta ja kanavien erotussignaalia hyödyntäen. |
tonewheel
24.06.2015 23:16:16 (muokattu 24.06.2015 23:22:26) | |
|
Miten muuten vahingossa lähteen postauksen saa poistettua? En hokassut... |
|
tonecab: Kompensointi tekee ne äänet ohuemmiksi. Ennen -65 generaattori on erilainen, siksi RC-filtterit toimivat niissä.
Ennen vuotta -65 generaattori on erilainen, siksi RC-filtterit eivät toimi niissä, piti sanomani. |
|
Kun tuo Spacestation näykyy ylempänä mainitun, niin tuonne on vuodessa ilmaantunut lähes 120 sivun ketju aiheesta, ilmeisesti innovatiivinen vahvistin...
http://forums.musicplayer.com/ubbth … up_SpaceStation_keyboar#Post2602284 |
 andrei
25.06.2015 19:18:22 (muokattu 25.06.2015 19:19:04) | |
|
"Heräsi mielenkiinto tuohon Aspen Pittmanin Spacestation kaiutinideaan, joka oli esillä Crumarin osastolla Frankfurtin messuilla ja löytyy crumari facebook-sivustolla. Aika arvokas vain on, eikä taida olla vermeellä euroalueella edustajaa."
Thoman myy kunhan saavat niitä heinäkuun lopulla.
Piano on viitseliään ihmisen soitin! |
tonewheel
27.06.2015 18:24:13 (muokattu 27.06.2015 21:28:40) | |
|
tonecab :
". Kompensointi tekee ne äänet ohuemmiksi. Ennen -65 generaattori on erilainen, siksi RC-filtterit toimivat niissä.
Asiaa voi kokeilla ohittamalla muuntajat 44-48, näitä ei -64 jälkeen enää ole. Äänet 37-43 saa myös toimimaan, mutta on työlästä, ja ohjeet olis liian pitkÄt
Aika mielenkiintoinen juttu, minulla on 1971 leimattu L100 genis pöydällä testi ym käytössä. Siitä em. Muuntajia ei ole poistettu eikä rc-piirejä asennettu. Ei taida muutos koskea spinettimalleja? Kyllä tuolla rc-kytkennällä brummiääniä on onnistuttu vaimentamaan. .Crumarin mallinnuksessa vanhemmissa valittavissa uruissa tuo matalataajuinen brummi kuuluu (kuulokkeilla sen erottaa parhaiten) vai olenko vain kuulevinani;)
Tässähän tuo tarina on kerrottu Hammondin julkaisussa, http://theatreorgans.com/hammond/faq/files/TSBs/TSB16.pdf
Taidan aloittaa generaattoriaiheisen ketjun , ei oikein natsaa tähän crumar ketjuun... :) |
redu
15.08.2019 17:15:31 | |
|
Kiitos opettavaisista lausunnoista! Kysymyksiä riittää:
Eikö Crumar Mojo XT ole nähtävissä / kokeiltavissa missään Hesan alueella?
Voiko Mojon midi-out liitännän kautta soitella mitä tahansa läppärillä olevaa midi-tyyppistä softasyntikkaa?
Onko kosketusdynamiikka (velocity) käytännössä pelkkä vitsi? Midihän kykenee vain 0...127 dynamiikkaan. Koskettimistossa on ilmaisesti tuplakontaktit dynamiikkaa varten?
Edeltäjä Hamichord on sisuksiltaan peräti vanhanaikaisen ja sotkuisen näköinen:
http://studiorepair.com/gallery/Cru … UDIOREPAIR_08022801_1510017571.html
Olisiko jossakin sisäkuvia Mojo:sta? |
ajansävel
17.08.2019 22:02:09 (muokattu 17.08.2019 22:11:59) | |
|
Juu, voi soitella Mojolla mitä vaan virtuaali-instrumenttia läppäriltä. Useimmat VSTi:t antavat vielä "learn"-toiminnolla siirtää haluttuja parametreja omalla mieltymyksellä fyysisille kontrolleille, tässä Mojon tapauksessa esimerkiksi drawbareilla ohjattavaksi.
Velocityn annostelu ei ole midiaskeleista vaan koskettimiston ominaisuuksista kiinni. Koska originaaliurun koskettimisto oli erittäinkin ei-painotettu = kevyt, ei Mojon fatar-koskettimisto tavoittele ainakaan pianomaista painotettua velocitya. Makuasia, toinen tykkää ja toinen ei.
Mojon sisällä ei ole paljoakaan katseltavaa, siellähän on ytimenä Windows XP embedded yhdelle piirille poltettuna ja alustan päällä pyörii italialaisen Guidon ohjelmoima VB3 v2 VSTi. Hamichord taisi olla vielä vähän harjoittelumeininkiä, systeemin kaatumisia ja re-bootteja kesken keikan tms. Oliko Hamichordeissa peräti kiintolevykin vielä, en muista... Mojo on ollut itselläni ainakin todella luotettava.
Eli ollaan lähtökohtaisestikin tilanteessa, että midikoskettimistolla ajetaan virtuaali-instrumenttia Windows-PC:lta. :) |
redu
02.09.2019 10:08:55 | |
|
Kiitos tiedoista ajansävel!
Olen kuullut Hamichordin kaatuilusta muualtakin. Kyseessä lienee siis tyyppivika vaan ei yksilövika.
Ei Hamichordissa ole kiintolevyä. Koskettimistojen ja namikoitten "midistys"-kortti on vanhanaikaisen näköinen (40 vuoden takaa?), ja johtoja sen ympärillä on tuhottomasti. Mojossa lienee joku uudempi ja yksinkertaisempi ratkaisu?
Opiskelin netissä MIDI-CC-komentoja, ja huomasin, että kaikkien laitteiden default-listat ovat erilaiset (VB3-2, Viscount Legend, Crumar). Viscount ja Crumar eivät ole siinä mielessä oikeita MIDI-keyboardeja, että kummankaan MIDI-taulukkoa ei voi opettaa (Midi-learn). Taulukot ovat kiinteät. Sensijaan VB3:n ja niin kai muittenkin MIDI-softien Midi-taulukkoja voi onneksi opettaa, niin että yhteistoiminta on mahdollista - mutta työlästä? |
ajansävel
04.09.2019 20:35:00 (muokattu 04.09.2019 20:35:59) | |
|
Jos VSTi:sa on "midi-learn"-toiminto, se on erittäin nopeasti opetettavissa omille mieltymyksille. VSTi:n haluttuun virtuaaliseen nappulaan klikataan oikealla hiirinäppäimellä, ja putkahtaa napin viereen valikko, josta valitaan "midi learn". Parametri on nyt "kuulolla", ja kun fyysisen kontrollerin haluttua fyysistä nappulaa vähänkin liikuttaa, niin parametri lukittuu heti siihen ja muistaa jatkossa oman midi-cc:nsa. Tommonen VB3 tai NI-B4 menee yleensä minuutissa tai parissa läpi. |
redu
11.09.2019 15:29:31 | |
|
Tiedän kyllä, että VST:n MIDIopetus menee kätevästi. Olen itse opettanut eksoottisen Yoshimin itsetekemääni tuplasormioiseen MIDI-keyboardiin.
Mutta, jos vaihdat esimerkiksi Viscount Legend > Crumar > Whatsoever, joudut aina opettamaan VB3:n uusiksi. Pah!
Osaisitko Ajansävel sanoa, miten presettejä valitaan MIDI:llä? Esimerkiksi Hamichordissa ja Legendissä on B3-tyyppiset mustat preset-koskettimet. Muuttavatko niitten "nuotinkorkeus"-midi-komennot presettejä B3:n tapaan? Toimivatko Mojon presettinapit MIDI:llä samaan tapaan? |
ajansävel
22.09.2019 17:35:09 (muokattu 22.09.2019 17:45:54) | |
|
Siis, VB3 osaa tallentaa itse tehdyt midikartat tiedostona ja avata ne importilla hetkessä aina kunkin ohjaimen mukaan parilla hiiren klikkauksella. Sama juttu esim. NI B4.
Kuten edellä sanottu, kaikki Mojon napit, myös presetit, ohjaavat midillä laitteen sisällä pyörivää Vsti:a, samalla tavalla sitten ulkoistakin.
Sinun kannattaa jatkaa perehtymistä. |
redu
13.11.2019 11:45:15 (muokattu 15.11.2019 17:52:46) | |
|
https://sites.google.com/site/reino … la/hammond-clone-as-midi-controller
Tulin hankkineeksi Mojon, ja käytän sitä lähinnä midi-keyboardina soitellakseni Yoshimi-softsynaa läppärissä. Parempi soundi kuin Hammond-kloonissa.
Mojo näyttää sisältä selkeämmältä kuin muinoinen Hamichord. Johtoja on vain neljännes entisestä, ja sormioitten sekä namiskoitten luenta tpahtuu jonkinmoisella matriisilla. Tietokone, jossa on VB3-2 taas on kuin 40 vuoden takaa. Windows XP. Rinnakkais- ja sarjaportit. VGA-videoliitin. Huh!
Ongelmia:
Mojon usb-midi output liitännästä ei tule jalkion midi-koodeja. Oli pakko käyttää 5-piikkistä alkuperäistä midi-liitäntää. Mahtaisiko firmiksen update korjata asian?
Jostakin syystä en osaa midi-learn:ata kloonin percussion- ja phaser/chorus nappeja Yoshimiin, vaikka noitten antamat midi-koodit ovat samaa tyyppiä kuin esimerkiksi drawbarien ja potikoitten antamat midi-koodit. MIksi?
EDIT:
Lopulta vain Vintage-Hammond-style Vibrato/Chorus knob opetus Yoshimiin jäi tässä vaiheessa tekemättä. Piti käyttää Mojo:n kahta potikkanuppia Phaser- ja Chorus- efekteille. Olen 99% tyytyväinen.
FYI:
Voin soitella Hammond Cloonia ja Yoshimia päällekkäinkin. |
redu
16.04.2020 08:25:24 | |
|
https://attvideo.com/video/cJ45v08s … -virtual-whammy-bar-on-mojo-61.html
Tämä demo on kiinnostava = "Whammy bar" Crumar Mojo61:ssä. En ole vielä kokeillut toimiiko temppu myös Crumar Mojo XT:ssä. Manuaali mainitsee "pitch bend":in ja "aftertouch":in, muttei sano miten niitä käytetään? Onko joku kokeillut? |
| « edellinen sivu | seuraava sivu » | |
|---|
