| Aihe: Kahta eri koulukuntaa akustinen piano vs. digipiano? | |
|---|
|
mikey_a84: Kyllä mun mielestä hyvä akustinen piano on ehdottomasti parempi pianonsoiton opiskeluun kuin digivehkeet. Sitä akustisen pianon soinninmuodostusta kun ei opi digivehkeillä. Toki nykytekniikalla pääsee soinnin mallinnuksessa jo aika pitkälle, mutta ei se silti ole sama asia.
Sormiharjoituksiin digisoittimet kyllä käyvät jotenkuten, kannattaa vain katsoa että vehkeessä on tarpeeksi pianomainen tatsi.
Voisit ehkä valaista hieman lisää kun ainakin omalle kohdalle on osunut niin vaihtelevan tasoisia akustisia tai digivehkeitä, että ne soinnillisesti tottelevat soittajaa selvästi eri tavoin?
Olisiko jotenkin digivehkeiden kanssa yleisempää, että tämä on lattea, ei ilmava ja kuollut.
Akustisten kanssa taas törmännyt ettei soittopeli ole välttämättä enää kunnossa, voitte ääriesimerkkinä kuvitella jonku taffelipianon, joka ei kertakaikkiaan ole soittokunnossa vaikka kovasti haluaisi aitoja ääniä päästellä ilmoille :D
Omasta mielestä kummimpia havaintoja viimeaikoina kun kokeilin jotain edullisen hintaluokan kotidigipianoa, niin sillä ei mun "jazzsoinnut" oikein soi kuten kuuluisi, mutta ne soi kuitenkin vaikka tolla bändin yhteisellä Roland RD64 pikkupianolla tai koulun Yamahalla. | |
musamies: Voisit ehkä valaista hieman lisää kun ainakin omalle kohdalle on osunut niin vaihtelevan tasoisia akustisia tai digivehkeitä, että ne soinnillisesti tottelevat soittajaa selvästi eri tavoin?
Olisiko jotenkin digivehkeiden kanssa yleisempää, että tämä on lattea, ei ilmava ja kuollut.
Akustisten kanssa taas törmännyt ettei soittopeli ole välttämättä enää kunnossa, voitte ääriesimerkkinä kuvitella jonku taffelipianon, joka ei kertakaikkiaan ole soittokunnossa vaikka kovasti haluaisi aitoja ääniä päästellä ilmoille :D
Omasta mielestä kummimpia havaintoja viimeaikoina kun kokeilin jotain edullisen hintaluokan kotidigipianoa, niin sillä ei mun "jazzsoinnut" oikein soi kuten kuuluisi, mutta ne soi kuitenkin vaikka tolla bändin yhteisellä Roland RD64 pikkupianolla tai koulun Yamahalla.
No joo, jokainen soitinhan on yksilö, ei siinä mitään, ja on jotain huonoja akustisiakin pianoja joihin en mielelläni koskisi. Ja sitten on tietysti toisessa ääripäässä Steinwayt yms. mutta niiden hinta taitaa karata useimpien kotimuusiloden ulottumattomiin.
Pääpointtini on juuri tuo äänenmuodostus. Akustisissa soittimissa kun se soundi syntyy monen eri osatekijän summana (miten nopeasti vasara lyö kieltä, onko kaikupedaali alaspainettuna, missä kunnossa vasarat ovat, mistä puusta pianon runko on tehty ja miten se resonoi yms.). Digisoittimissa taas yleensä on vain se tietty soundi äänitettynä ja tallennettuna muistipiirille, ja aina kun painat kosketinta, se soundi pärähtää ilmoille juuri sellaisena kuin se on tallennettu ja äänen sointivärejä ja sävyjä ei pysty sen enempää kontrolloimaan.
www.mikeya.net | |
mikey_a84: Digisoittimissa taas yleensä on vain se tietty soundi äänitettynä ja tallennettuna muistipiirille, ja aina kun painat kosketinta, se soundi pärähtää ilmoille juuri sellaisena kuin se on tallennettu ja äänen sointivärejä ja sävyjä ei pysty sen enempää kontrolloimaan.
Olisiko kenties aika tutustua laadukkaampiin digipianoihin? :) | |
mikey_a84: Pääpointtini on juuri tuo äänenmuodostus. Akustisissa soittimissa kun se soundi syntyy monen eri osatekijän summana (miten nopeasti vasara lyö kieltä, onko kaikupedaali alaspainettuna, missä kunnossa vasarat ovat, mistä puusta pianon runko on tehty ja miten se resonoi yms.). Digisoittimissa taas yleensä on vain se tietty soundi äänitettynä ja tallennettuna muistipiirille, ja aina kun painat kosketinta, se soundi pärähtää ilmoille juuri sellaisena kuin se on tallennettu ja äänen sointivärejä ja sävyjä ei pysty sen enempää kontrolloimaan.
Onneksi tässä on tapahtunut parannusta kun vanhemmat digipianot oli tuontapaisia mitä kerrot!
Nyt tilanne on ruvennut muuttumaan erilaisin tekniikoin... tähän haasteeseenhan juuri pureudutaan esim. Roland V-Pianossa ja toisaalta jossain enempi sämplepohjaisessa Nord Pianossakin... |  mikey_a84
23.07.2013 14:30:44 (muokattu 23.07.2013 14:46:10) | |
|
musamies: Onneksi tässä on tapahtunut parannusta kun vanhemmat digipianot oli tuontapaisia mitä kerrot!
Nyt tilanne on ruvennut muuttumaan erilaisin tekniikoin... tähän haasteeseenhan juuri pureudutaan esim. Roland V-Pianossa ja toisaalta jossain enempi sämplepohjaisessa Nord Pianossakin...
Joo, onhan noita hyviä mallintavia soittimia vaikka pilvin pimein, mutta ei se ole silti sama asia kuin oikea akustinen. Mutta kaukana ollaan vielä semmoisesta että esimerkiksi oikeita klassisia konsertteja soitettaisiin mallintavilla digisoittimilla, kyllä siellä ihan akustiset Steinwayt ja Yamahat on lavalla.
Ja tuo edellisessä viestissä mainitsemani ongelma koskee jossain määrin myös sämplepohjaisia digipianoja.
Minä olen siis ihan tätä "akustinen piano" -koulukuntaa.
E: pitää vielä lisäämäni että tietysti esim. kotistudiossaan äänittävälle ja paljon keikkailevalle kosketinsoittajalle roudattavissa oleva hyvä digipiano on must.
www.mikeya.net | |
mikey_a84: Joo, onhan noita hyviä mallintavia soittimia vaikka pilvin pimein, mutta ei se ole silti sama asia kuin oikea akustinen. Mutta kaukana ollaan vielä semmoisesta että esimerkiksi oikeita klassisia konsertteja soitettaisiin mallintavilla digisoittimilla, kyllä siellä ihan akustiset Steinwayt ja Yamahat on lavalla.
Lähin edes jossain määrin potentiaalinen keikkapaikka missä meikäläisestä katsottuna on akustinen flyygeli on seurakuntakeskuksen sali.
Omat keikkamahdollisuudet on yleensä siellä missä viini virtaa ja laulu soi!
Akustiset pianot poikkeavat toisistaan niin paljon myös sijoituksen osalta, että siksi tulee jossain määrin vältettyä niillä keikkailua. Osa soitannoista tapahtuu ulkona ja sinnekään ei oikein akustisia vehkeitä saa. | |
Tässä hommassa on se juttu, että akustista ei kukaan voi moittia, että se ei kuulostaisi oikealta pianolta :) | |
Olkaa kaikki mitä mieltä haluatte mutta mun mielestä:
1. Akustinen flyygeli on ykkönen
2. Akustinen pystypiano kakkonen.
ja sitten pitkä rako ja sitten tulevat erilaiset/eritasoiset digisoittimet.
Mutta inhottava realiteetti on että keikoilla joudun, ikävä kyllä, soittamaan niitä digisoittimia, kaikkea ei voi saada.
You can play any note on any chord. If it sounds "right", then it is (Mark Levine) | |
En tiedä yhtään digitaalipianoa, jolla onnistuisi "pedal catch"-tyyppinen sointujen soittotekniikka (=> voimakas, kuiva ätäkki, vaimeampi sustain-osuus, jossa muut kielet resonoivat).
Mä olen käyttänyt elämästäni ~20 vuotta siihen, että saisin äänet aloitettua (ja joskus jopa lopetettuakin) oikeaan aikaan. Seuraavat 20 vuotta ajattelin käyttää sen tutkimiseen, mitä sävelen alun ja lopun välillä tapahtuu. http://www.youtube.com/watch?v=JJRj … S4&feature=player_detailpage#t=750s | |
Janus: En tiedä yhtään digitaalipianoa, jolla onnistuisi "pedal catch"-tyyppinen sointujen soittotekniikka (=> voimakas, kuiva ätäkki, vaimeampi sustain-osuus, jossa muut kielet resonoivat).
Yritin googlata mitä tuo tarkoittaa, muttei hetimiten tärpännyt, sensijaan mieleen tulee toinen termi mitä taas ei löydy akustisista nimittäin split ja layer toimintoja... splittaus olisi ollut erittäin tervetullut viimeisissä rantakekkereissä jotta samalla härvelillä olisi saanut myös tuurattua basistia.
Baron: Mutta inhottava realiteetti on että keikoilla joudun, ikävä kyllä, soittamaan niitä digisoittimia, kaikkea ei voi saada.
Kevyemmät korvaavat laitteet tuntuu olevan lähestulkoon edellytys keikoille. Yhtenä korvikkeena on tullut kokeiltua haitaria ja toinen voisi olla jos soittamisen voisi korvata kunnollisella laulamisella. Haitariin ja laulamiseen on kuitenkin suurempi kynnys kuin digitaalisiin pianon korvaajiin koska tuntuisi, että koko persoona pitäisi muuttaa!
Minä olen suorastaan varsin iloinen siitä kun kevyempiä laitteita kehitetään jatkuvasti yhä mukaansatempaavimmiksi.
Meikäläisen pointti on siinä, että muusikkous ja peräti taiteen tekeminen on mielessä tapahtuvaa ja välineet vain välineitä. Jos pää toimii luovalla tavalla ja motivaatiota on, syntyy taidetta lähestulkoon millä välineillä vaan. Joittenkin välineitten kanssa tulee paremmin juttuun kuin toisten. | |
musamies: Yritin googlata mitä tuo tarkoittaa, muttei hetimiten tärpännyt,
Osapuilleen staccato-mittaisen soinnun soittaminen ilman pedaalia, ja pedaalin painaminen pohjaan heti sormien irrottua koskettimistolta.
Kyllä mäkin työskentelen digitaalisilla kosketinsoittimilla ja pianoilla, mutta treenaan mahdollisuuksien mukaan akustisilla ja elektromekaanisilla soittimilla. | |
Janus: Osapuilleen staccato-mittaisen soinnun soittaminen ilman pedaalia, ja pedaalin painaminen pohjaan heti sormien irrottua koskettimistolta.
Kyllä mäkin työskentelen digitaalisilla kosketinsoittimilla ja pianoilla, mutta treenaan mahdollisuuksien mukaan akustisilla ja elektromekaanisilla soittimilla.
Samaa mieltä, että tähän mennessä sustain pedaalin toteutus ei ole digivehkeissä ihan paras mahdollinen!
Toisaalta itse näkisin, että jollain Roland V-Piano tyylisellä tekniikalla tai toisaalta Clavian tapaan toteutettuna voisi rakentaa kivan käyttäjälle mukautettavan työvälineen... miksei myös ulkomuoto voisi olla vaikka puinen tai toisaalta suoran roudauskotelosta aukeava.
Lisäksi haluaisin, että härveliin voisi ladata muutaman muunkin hyvän saundin ja siihen liittyvän kunnollisen split ja layer toiminnon.
Tähän kuin yhdistäisi Hammondille tyypilliset drawbarssit, jotka saisi ohjelmoida vapaasti vaikka niin, että saa livenä nopeasti portaattomasti käyttöön juuri ne saundit kuin haluaa tai saa säätää efektejä lennossa.
WLM Trip:issä mulla on 57 drawbarssia... jos käyttöliittymä olisi samanlainen paitsi näiden takana nykyaikaiset toiminnot, sillähän säätelisi lennosta aikaoista orkesteria.
Nykytekniikalla voidaan siis toisaalta aikaansaada sellaisia ominaisuuksia mitä ei ennen ollut käytössä. | |
Jotenkin en ihan ymmärrä tätä koulukunta-asiaa...
Eikös se nyt ole aika selvää, että jos muut ominaisuudet ovat vertailukelpoisia, niin aito kuulostaa aina paremmalta kuin emulaatio. Akustinen piano on se "oikea" piano. Digitaalipiano on soitin, jonka tarkoitus on mahdollisimman tarkasti matkia tämän oikean akustisen instrumentin soundia.
Ihan niinkuin väittelisi siitä, kumpi kuulostaa enemmän sellolta. Sello vai syntetisaattorin sellosoundi?
Tottakai on itsestäänselvää, että joku epävireinen perintö-Hellas kuulostaa huonommalta kuin muutaman tuhannen euron hintainen high-end digipiano, mutta jos nyt vertaillaan sellaisia digitaalisia vs. akustisia pianoja, jotka on ns. "samassa sarjassa", niin soundin puolesta voittaja lienee aina se akustinen?
Se miksi niin monet käyttävät digitaalipianoja, miksi ne ovat nykyaikana suosittuja ja keskustelu siitä, kummalla kannattaa harrastus aloittaa, perustuvat mielestäni johonkin ihan muuhun kuin siihen kummassa on parempi soundi ja sointi.
Digitaalipianoissa nyt vaan sattuu olemaan erittäin paljon muita seikkoja, miksi niitä voi puolustaa ja suositella. Esim. mahdollisuus soittaa kuulokkeilla, nauhoittaa omia kappaleita helposti talteen, mahdollisuus säädellä äänenvoimakkuutta yms yms.
Siksi on ihan naurettavaa "teilata" digitaalipianoja ja suositella varauksetta aina akustisia. Jos nyt sattuu asumaan esim. kerrostalossa, opiskelija-asuntolassa, perheen kanssa jne niin parempi se on soittaa digipianoa kuulokkeilla vaikka kymmenen tuntia päivässä, tai keskellä yötä, kuin olla soittamatta ollenkaan. Monet myös käyvät töissä/opiskelevat, jolloin se treenaaminen muutenkin rajoittuu sellaisiin aikoihin, jolloin kukaan ei jaksa sitä akustista pianonsoittoa kuitenkaan kuunnella. Ei ainakaan sen jälkeen, kun Salkkarit alkaa klo 19.30 :)
The Modulation Wheel // www.soundcloud.com/themodulationwheel | |
Undying Dreams: Jotenkin en ihan ymmärrä tätä koulukunta-asiaa...
Eikös se nyt ole aika selvää, että jos muut ominaisuudet ovat vertailukelpoisia, niin aito kuulostaa aina paremmalta kuin emulaatio. Akustinen piano on se "oikea" piano. Digitaalipiano on soitin, jonka tarkoitus on mahdollisimman tarkasti matkia tämän oikean akustisen instrumentin soundia.
Ihan niinkuin väittelisi siitä, kumpi kuulostaa enemmän sellolta. Sello vai syntetisaattorin sellosoundi?
Tottakai on itsestäänselvää, että joku epävireinen perintö-Hellas kuulostaa huonommalta kuin muutaman tuhannen euron hintainen high-end digipiano, mutta jos nyt vertaillaan sellaisia digitaalisia vs. akustisia pianoja, jotka on ns. "samassa sarjassa", niin voittaja lienee aina sama?
Se miksi niin monet käyttävät digitaalipianoja, se miksi ne ovat nykyaikana suosittuja ja keskustelu siitä, kummalla kannattaa harrastus aloittaa, perustuvat mielestäni johonkin ihan muuhun kuin siihen kummassa on parempi soundi ja sointi.
Digitaalipianoissa nyt vaan sattuu olemaan erittäin paljon muita seikkoja, miksi niitä voi puolustaa ja suositella. Esim. mahdollisuus soittaa kuulokkeilla, nauhoittaa omia kappaleita helposti talteen, mahdollisuus säädellä äänenvoimakkuutta yms yms.
Siksi on ihan naurettavaa "teilata" digitaalipianoja ja suositella varauksetta aina akustisia. Jos nyt sattuu asumaan esim. kerrostalossa, opiskelija-asuntolassa, perheen kanssa jne niin parempi se on soittaa digipianoa kuulokkeilla vaikka kymmenen tuntia päivässä, tai keskellä yötä, kuin olla soittamatta ollenkaan. Monet myös käyvät töissä/opiskelevat, jolloin se treenaaminen muutenkin rajoittuu sellaisiin aikoihin, jolloin kukaan ei jaksa sitä akustista pianonsoittoa kuitenkaan kuunnella. Ei ainakaan sen jälkeen, kun Salkkarit alkaa klo 19.30 :)
Siinä tullaankin siihen että kannattaako digivehkeillä treenata kun parhaimmillakaan ei mallinnuksista ja muista huolimatta pääse vieläkään samaan kosketintuntumaan kuin oikealla akustisella. Huonollakin akustisella kun pystyy treenaamaan jos osaa kuunnella oikeita asioita, nimim. kokemusta omaava.
www.mikeya.net |  Feline
29.07.2013 10:49:08 (muokattu 29.07.2013 10:51:57) | |
|
mikey_a84: Siinä tullaankin siihen että kannattaako digivehkeillä treenata kun parhaimmillakaan ei mallinnuksista ja muista huolimatta pääse vieläkään samaan kosketintuntumaan kuin oikealla akustisella. Huonollakin akustisella kun pystyy treenaamaan jos osaa kuunnella oikeita asioita, nimim. kokemusta omaava.
No ei tietenkään kannata. Siis jos ei ole mahdollisuutta akustiseen, suositeltavaa on luovuttaa jo heti ja keskittyä vaikka pitsinnypläykseen (muistathan oikeat varusteet!!!!), koska ei jollain digivehkeellä leikkimällä saa mitään aikaiseksi.
No niin, vitsailu sikseen. Ei se nyt niin haittaa, jos aloittelee, harjoittelee ja soittelee digillä tai sitten vaikka jollain rempulasyntsallakin. Toki akustisessa on omat juttunsa, mutta kun perusasiat on oppinut jo niin ei se nyt niin vaikeaa ole sopeutua siihen akustisen tuntumaan. Kyse ei ole mistään mystisestä tieteestä, vaan täysin omaksuttavissa olevasta asiasta, jota tosin jotkut tuntuvat mystisoivan ihan turhaan. Nimim. kokemusta omaava 2. |  Justin00001
29.07.2013 12:23:11 (muokattu 29.07.2013 12:24:05) | |
|
Minun mielestäni kannattaa aloittaa akustisella jo nuorella iällä ja myöhemmin siirtyä digipianoon/syntsaan, tai jatkaa pianolla ja flyygelillä, riippuu mihin rahkeet riittää.
Korg forever |  musamies
29.07.2013 13:00:23 (muokattu 29.07.2013 13:05:23) | |
|
Justin00001: Minun mielestäni kannattaa aloittaa akustisella jo nuorella iällä ja myöhemmin siirtyä digipianoon/syntsaan, tai jatkaa pianolla ja flyygelillä, riippuu mihin rahkeet riittää.
Meikäläisen aloitteesta kunta poisti yhden vanhan Yamaha Clavinovan koska se oli soittamiseen kelvoton - mitenkään ei pystynyt soittamaan hyvän kuuloisesti. En tiedä miten digitaalinen se oli mutta ainakin sähköllä toimi ja paskalta kuulosti.
Mahtaako nykyjään pianon soittoa aloittavat niin varakkaista perheistä, että on hetimiten akustiset pianot ja flyygelit käytössä sekä salit, joissa rauhassa treenata...
Mitenhän paljon nykyjään on niitä lapsia kuten minäkin olin, jolla ei omassa kotonassa ole sen enempää akustista pianoa ja pianosalia eikä toisaalta kuskata harrastuksiin johonkin. Lapsena pääsin silloin tällöin silti pianon ääreen vaikka sukulaisten luona, vähän vartuttua pystyi menemään vaikka kansalaisopistoon bändisoittoa harjoittelemaan. Tosin nyt on opistotalo myyty... | |
musamies: Meikäläisen aloitteesta kunta poisti yhden vanhan Yamaha Clavinovan koska se oli soittamiseen kelvoton - mitenkään ei pystynyt soittamaan hyvän kuuloisesti. En tiedä miten digitaalinen se oli mutta ainakin sähköllä toimi ja paskalta kuulosti.
http://24.media.tumblr.com/3f71128a … /tumblr_mjyped7Lni1s03pwvo1_500.gif | |
Mä oon kalkkis mutta oon sitä mieltä että vaikka mitä kiipparia loppuelämässään soittaisikin niin alkeet/perusasiat pitäisi mikäli mahdollista opetella akustisella. Eikä olisi yhtään haitaksi vaikka saisi klasarialkeet vaikka sen jälkeen ei siihen genreen koskisi tikullakaan.
You can play any note on any chord. If it sounds "right", then it is (Mark Levine) | |
Justin00001: Minun mielestäni kannattaa aloittaa akustisella jo nuorella iällä ja myöhemmin siirtyä digipianoon/syntsaan, tai jatkaa pianolla ja flyygelillä, riippuu mihin rahkeet riittää.
Mun mielestä kannattaa opetella soittamaan. Sen jälkeen voi soittaa ihan millä tahansa soittimella, kunhan rahat riittää.
Jos on akustinen, kannattaa treenata sillä. Jos ei ole, ei siitä digipianostakaan mitään peruuttamatonta vammaa saa. Se, että akustista soittaessa ymmärtäisi elämää jotenkin paremmin... no jaa, jos soittaa vuosia vanhalla pystyfazerilla, on hyvä flyygeli joka tapauksessa uusi kokemus.
Jos tästä saa aikaiseksi jonkun elämää suuremman koulukuntakysymyksen, täytyy olla pahasti metsässä. | | « edellinen sivu | seuraava sivu » | |
|---|
|
|
