Koskettimet ›

Mietin että jos opettelen soittamaan pianolla niin eihän se kovin erilaista voi olla jos myöhemmin sitten kun on rahaa ostan digitaalisen? Vai onko? On ehkä hitusen tyhmä kysymys mutta paniikki iskee.
 
Ja tarkoitus olisi sitten joskus jotain vähän raskaampaa soittaa.

Pointti jäi vähän pimentoon, mutta ei se niin erilaista ole, etteikö siitä selviäisi. Koskettimet ovat samoilla paikoilla, saman kokosia ja saman värisiä. Tietysti useimmissa syntetisaattorissa on huonompi tuntuma kuin stage pianossa ja stage pianossa huonompi kuin akustisessa.

Asian hyvin tuntevat voi korjata ja täydentää, mutta kiippareita on kahta tyyppiä:
(Nyt mä lainaan tamperelaista väitöskirjaa)
1. Luonnollisesti vaimenevat
2. Urkumaiset
 
Nää mun käsityksen mukaan vaatii eri treenauksen.
Mä en osaa (enkä edes halua osata, en halua opetella) urkumaisia. Ne on oikeesti erilaisia.
Sen sijaan luonnollisesti vaimenevasta toiseen siirtyminen ei tuota erityisiä ongelmia, siis akustisesta pianosta digitaaliseen.

Kyllähän nämä jokainen (piano, sähköpiano=rhodes/dx, hammond ja synat) vaativat erilaisen soittotatsin ja tyylin. Tosin onhan tuota nähty soitettavan syna-saxia urku-otteella, hirveän kuulosta noin lievästi sanottuna.

Joo oli varmaan vähän epäselvä viesti, pointtina oli siis jos nyt opettelen soittamaan ihan peruspianolla, niin onko siitä vaikea siirtyä joskus myöhemmin syntikkaan? Haittoja? Hyötyjä?

Joo oli varmaan vähän epäselvä viesti, pointtina oli siis jos nyt opettelen soittamaan ihan peruspianolla, niin onko siitä vaikea siirtyä joskus myöhemmin syntikkaan? Haittoja? Hyötyjä?
 
Mä väittäsin, että peruspiano on paras mahdollinen harjoitusväline tässä vaiheessa, teet sä myöhemmin mitä tahansa.

"Urkumaisilla" koskettimilla soitettaessa kyllä pitää olla vähän tarkempana tatsin kanssa, kun taas pianot antaa niin paljon myös anteeks. Hyvä flyygeli esimerkiksi soi konserttisalissa kuin itestään puhtaasti. Ei tarvi kuin vähän kaapia. Sitten taas joku rupinen rähjäävä flyygeli kaiuttomassa soittoluokassa kuulostaa aivan epätasaiselta soittaa. Huomaa omat virheensä.
Urkumainen syntikkatatsi on kans varmaan hyvä tatsia kehittämään, kun jokainen kosketin pitää painaa pohjaan asti. Pianossahan koskettimella on myös se oma paino, ja sen varaan voi osittain jättää sen vasaralla lyömisen... sama juttu digipianoissa.

syntetisaattori ja piano on täysin eri soittimia, joilla ei väkisinkään voi soittaa täsmälleen samaa musiikkia samalla tavalla. kannattaa soittaa mahdollisimman paljon mahdollisimman erilaisilla kosketinsoittimilla.

Mä väittäsin, että peruspiano on paras mahdollinen harjoitusväline tässä vaiheessa, teet sä myöhemmin mitä tahansa.
 
Minäkin suosittelen sitä tekniikkaa harjoittelemaan oikealla pianolla.

Minäkin suosittelen sitä tekniikkaa harjoittelemaan oikealla pianolla.
 
Kuuntele vaikka Franz Listzin piisejä, niin huomaat, että 150 vuotta sitten ne on osanneet akustisella tiluttaa sillä lailla, että nykyiset heviäijät syntikalla voi vain haaveilla.

Kuuntele vaikka Franz Listzin piisejä, niin huomaat, että 150 vuotta sitten ne on osanneet akustisella tiluttaa sillä lailla, että nykyiset heviäijät syntikalla voi vain haaveilla.
 
Helpompaa oikeella lyykelillä on soittaa nopeesti ku tollasella jollain synalla. Ainaki mun mielestä.

Helpompaa oikeella lyykelillä on soittaa nopeesti ku tollasella jollain synalla. Ainaki mun mielestä.
 
Jess!!!
Siis jos sä tarkoitat, että sen tilun pitää olla musiikkiakin!
 
Mua on oikeesti yllättänyt, että mun vajavaisella kokemuksella mitä isompi flyygeli, sitä helpompi sitä on soittaa. Ilmankos sä raukkisratkaisuna tilutat staikkari D:llä.

Helpointa on soittaa monofoonisella syntikalla, ei lähe ku yks ääni=yksi sormi tekee työtä ja muut lepää.

Kuuntele vaikka Franz Listzin piisejä, niin huomaat, että 150 vuotta sitten ne on osanneet akustisella tiluttaa sillä lailla, että nykyiset heviäijät syntikalla voi vain haaveilla.
 
Klassinen musiikkihan on tunnetusti vaikeampaa kuin nykyinen hevi, koska ensinnäkin kaksi kättä on käytössä poikkeuksetta ja musiikki on paljon muutakin kuin oikeat äänet oikeassa tempossa.
 
Liszt nyt oli aikanaan pianovirtuoosi ja se kyllä näkyy hänen etydeissään.

Klassinen musiikkihan - - on paljon muutakin kuin oikeat äänet oikeassa tempossa.
 
Ja klassisessa musiikissa pianistin hyvä tekniikka ei tarkoita sitä, kuinka nopeasti oikean käden tilu kulkee.

Mä yritin vain perustella, että vaikka päämäärä olisi hevin "tiluttaminen" syntikalla, kosketintekniikan opetteleminen akustisella on siitä huolimatta hyvä idea.
 
Olen samaa mieltä edellisten kirjoittajien kanssa klassisesta pianonsoitosta.

1. Luonnollisesti vaimenevat
2. Urkumaiset
...
Sen sijaan luonnollisesti vaimenevasta toiseen siirtyminen ei tuota erityisiä ongelmia, siis akustisesta pianosta digitaaliseen.
 
Äkkiseltään päättelin että tässä väitöskirjassa käsiteltäisiin ei-sähköisiä vempeleitä, sillä syntikkahan kuuluu ihan kumpaan lajiin tahansa. Noista luonnollisesti vaimenevista akustisista olisin kyllä vähän eri mieltä. Jollain cembalolla tai klavikordilla ja pianolla ei kyllä ole kovinkaan paljon yhteistä tatsin ja soittotekniikan saralla. Jonkin vanhemmanmallisen klavikordin soitto on ihan jo mekaanisesta toteutuksestaankin johtuen (yksi kieli palvelee useampaa ääntä, olikohan niin että esim. c ja c# tulee samalta kieleltä) aivan eri maailmasta kuin nykyisten instrumenttien.

Äkkiseltään päättelin että tässä väitöskirjassa käsiteltäisiin ei-sähköisiä vempeleitä, sillä syntikkahan kuuluu ihan kumpaan lajiin tahansa. Noista luonnollisesti vaimenevista akustisista olisin kyllä vähän eri mieltä. Jollain cembalolla tai klavikordilla ja pianolla ei kyllä ole kovinkaan paljon yhteistä tatsin ja soittotekniikan saralla. Jonkin vanhemmanmallisen klavikordin soitto on ihan jo mekaanisesta toteutuksestaankin johtuen (yksi kieli palvelee useampaa ääntä, olikohan niin että esim. c ja c# tulee samalta kieleltä) aivan eri maailmasta kuin nykyisten instrumenttien.
 
Väitöskirjassa käsiteltiin suomalaista studiokalustoa 70-80 luvuilla, akustisista oli vain piano mukana, muut sähköisiä.
Siitä olen samaa mieltä, että nuo muut akustiset ovat ihan eri luokkaa ja vaativat ihan oman tekniikkansa.
 
http://acta.uta.fi/teos.phtml?10811

Mietin että jos opettelen soittamaan pianolla niin eihän se kovin erilaista voi olla jos myöhemmin sitten kun on rahaa ostan digitaalisen? Vai onko?
 
Riippuu digitaalisesta...jos mennään kailleimpaan päähän, niin itse koskettimisto voi tuntua lähemmäs samalta, kuin mitä ero on eri akustisten välillä. Ei kannata tuota asiaa ressata. Hyvä soittaja ajaa eri soittimien tuntuman sisään parissa tunnissa. Ja monikaan ei huomaa vaikka menee suoraankin vieraan soittimen kanssa.

Riippuu digitaalisesta...jos mennään kailleimpaan päähän, niin itse koskettimisto voi tuntua lähemmäs samalta, kuin mitä ero on eri akustisten välillä. Ei kannata tuota asiaa ressata. Hyvä soittaja ajaa eri soittimien tuntuman sisään parissa tunnissa. Ja monikaan ei huomaa vaikka menee suoraankin vieraan soittimen kanssa.
 
Minusta välttämättä tuo kosketus ei ole se juttu vaan se, että äänet syttyvät eritavalla eri vehkeissä. Akustinen pianohan on siitä ylivoimainen, vaikka saundi ei olisikaan niin kohdallaan, että siinä ääni lähtee luonnollisesti verrattaessa kalliimpaankin synaan.