| Aihe: Kaikki ohmeista | |
|---|
|
Hei auttakaa tyhmää! 400w putkinuppi jossa 2/4/8 ohmin mahdollisuus. Milloin se antaa täydet watit? Entä voinko käyttää 250w 4ohmin kaappia ja jos voin niin miten?
It's a family thing... | |
metlica: Hei auttakaa tyhmää! 400w putkinuppi jossa 2/4/8 ohmin mahdollisuus. Milloin se antaa täydet watit? Entä voinko käyttää 250w 4ohmin kaappia ja jos voin niin miten?
Itsetutkiskelun ja musafasulla käynnin tulos: Nuppi antaa aina täydet watit ja kaappia voi käyttää kuhan ei täysillä aja..
It's a family thing... | |
metlica: Itsetutkiskelun ja musafasulla käynnin tulos: Nuppi antaa aina täydet watit ja kaappia voi käyttää kuhan ei täysillä aja..
400w antavalla putkinupilla et varmastikaan joudu tilanteeseen, jossa olisi edes lähellä joutua laittamaan hanikat lähelle kaakkoa. | |
En nyt kyllä löytänyt 20 minuutin selailun jälkeen tästä aiheesta mitään, siispä: onko ohmeilla vaikutusta saundiin? Olen miettinyt Ampeg BA500:n hankkimista ja tähän lisäkaappia. Valmistaja ilmoittaa lisäkaapin kytkettyä ohmimäärän olevan 2. Kuulostaako 2 ohmia erilaiselta kuin esimerkiksi bassovahvistimissa useimmin nähtävä 4 tai 8 ohmia? Mitä muuta käytännön vaikutusta ohmimäärällä on? Siis jos on valittavana stäkki, jossa impedanssi on 2 tai 8 ohmia, onko jotain syytä valita jompikumpi? | |
rausku_93: En nyt kyllä löytänyt 20 minuutin selailun jälkeen tästä aiheesta mitään, siispä: onko ohmeilla vaikutusta saundiin? Olen miettinyt Ampeg BA500:n hankkimista ja tähän lisäkaappia. Valmistaja ilmoittaa lisäkaapin kytkettyä ohmimäärän olevan 2. Kuulostaako 2 ohmia erilaiselta kuin esimerkiksi bassovahvistimissa useimmin nähtävä 4 tai 8 ohmia? Mitä muuta käytännön vaikutusta ohmimäärällä on? Siis jos on valittavana stäkki, jossa impedanssi on 2 tai 8 ohmia, onko jotain syytä valita jompikumpi?
Ei ole vaikutusta kunhan pysyttelet sallituissa rajoissa.
vasemmassa lahkeessa-klubin elinikäinen kannatusjäsen | |
1 P r o l o g i
Taas vanha aihe. 22 sivua tavaraa. Paljon tuubaa ja kuvitelmia. Selvästi monet ovat kuitenkin oppineita ja fiksuja vastauksia on paljon. Mitenhän tähän saisi yhdistettyä tietoa? Yritänpä puolestani. Pitkähän tästä tulee.
*****
2 N u m e r o Z
Yksi pieni numero kaiuttimen spekseissä on nimeltään impedanssi (merkitään kirjaimella Z). Sen toinen nimi on vaihtovirtavastus. Impedanssi kuvaa kuormaa, jonka vahvistin näkee.
Z:n tarkoitus
Iso Z (esimerkiksi 16 ohmia) on suuri impedanssi eli vahvistimelle tyypillisesti helppo kuorma. Pieni Z (vaikkapa 2 ohmia) on jo aika hankala kuorma vahvistimelle ja mitä pienemmäksi mennään, sitä enemmän kuorma muistuttaa - rautanaulaa.
Kuinka paljon (ei rakkautta, vaan vaihtovirtavastusta)?
Vaikka numero on vain yksi numero, todellisuudessa impedanssi muuttuu taajuuden muuttuessa. Siksi yhden numeron tuijotus on oikeastaan vähän pöhköä. Tämä yksi numero on kuitenkin suuntaa antava. Karkeasti: pieni Z on vaikeampi kuorma ja iso on helpompi.
*****
3 T e h o !
"Mull on megawatin kamat ja - soitan rokkia seestä"
Tehonkesto kertoo kaiuttimen kyvystä ottaa vastaan vahvistimen tuottamaa energiaa. Tämä energia sisältää virtaa ja jännitettä (jotka muodostavat tehoa) ja taajuuksia (äänen korkeus). Teho ilmaistaan watteina.
Tärkeää:
Watit eivät suoraan kerro äänen voimakkuudesta oikeastaan paljon mitään! Vertailtaessa kahta kaiutinta tehonkesto kertoo VAIN JA AINOASTAAN sen, kuinka paljon watteja kaiutin pystyy käsittelemään. RMS-arvo tarkoittaa tehollista kestoa, siis sitä, kuinka paljon tehoa kaiutin voi ottaa jatkuvasti vastaan rikkoutumatta. 100 W RMS vaikkapa kahdeksaan ohmiin tarkoittaa, että mainittua puhekelaa voi ajaa tällä teholla vaikka viikon sen hajoamatta.
Jotta vahvistimesta (ja kaiuttimesta) voi kertoa jotain enemmän, on syytä laskea pari juttua.
Termejä
P tarkoittaa tehoa ja se ilmaistaan watteina (W)
U on jännite voltteina (V)
I on virta ampeereina (A)
R on tasavirtavastus ja Z vaihtovirtavastus, molemmat ovat ohmeja
Lasku
Teho saadaan kertomalla jännite ja virta keskenään: P = U x I
Toinenkin lasku
Jännitteen, virran ja vastuksen suhde saadaan seuraavasti:
virta on jännite jaettuna vastuksella eli I = U / R.
Tätä voi pyöritellä eri päin, jos jotkut kaksi lukuarvoa tunnetaan:
R = U / I
U = R x I
Sovelletaanpa laskuja ääneen
Koska puhumme taajuudeltaan vaihtelevasta signaalista (ääni, muotoa AC eikä DC), R korvataan impedanssilla Z.
Näin saamme Z = U / I tai U = Z x I
ja soveltaen P = U x U / Z tahi U x U = P / Z.
Esimerkkejä
Jännite 8 ohmin kaiuttimeen sadalla watilla on siis noin 28 volttia.
Voitte laskea toisinpäin: 28 V x 28 V / 8 ohmia = 100 W.
Näin esimerkiksi vahvistin, joka pystyy puskemaan kahdeksaan ohmiin 100 volttia, tuottaa watteja 1250, siis 1.25 kW. Aika paljon.
Kun kuorma muuttuu, nuo jännitteet eivät muutu, MIKÄLI vahvistin jaksaa puskea samaa jännitettä kyykkäämättä. Siis: 100 V x 100 V / 4 ohmia = 2500 W.
MUTTA
jos käykin niin, että kuorma on liian raskas vahvistimelle, jännite voi laskea ja teho sitä myötä:
50 V x 50 V / 4 ohmia = 625 W, siis enää alle kolmasosa äskeisestä!
Tämä on syy, miksi isokuormaisempi on tavallisesti järkevämpi ostos. Kun tulee innostus saada ensin kauheasti watteja (ne megawatin kamat), ostoksena on pieniohminen kaappi. Mutta eräänä päivänä haluaisikin liikuttaa enemmän ilmaa (= mökää) ja sitten pitäisi saada samanlainen kaappi rinnalle. Vahvistin ei jaksakaan puskea potkua kahteen pönttöön (kaksi neliohmista onkin vahvistimen silmissä yksi kaksiohminen, matikkaa tähän oli jo tämän koko säikeen alussa). Lopputuloksena on pahimmillaan vähemmän ääntä kuin ennen.
*****
4 M i t ä h y ö t y (s u h d e t t) a ?
Kaiutinelementti voi muuttaa saamansa energian ääneksi vain hyvin rajatulla hyötysuhteella. Yleensä hifipuolella puhutaan prosentin murto-osista (taajuusvasteen tasaisuuden ankara vaatimus) ja PA- ynnä instrumenttikaiuttimissa noin prosentista. Siis kulutettua sähkötehoa sata wattia ja ääntä yksi.
Uudestaan:
Koska tehosta leijonanosa menee lämmöksi, sadasta watista vahvistintehoa saadaan kaiuttimesta ääntä ulos noin yksi "watti".
"Eihän?"
Kyllä vain. Tärkeämpi kysymys kuuluukin:
"Miltä yksi VAHVISTIMEN watti kuulostaa ERI kaiuttimilla?"
Tämä kysymys vie meidät pohtimaan herkkyyttä.
*****
5 "S ä o o t - n i i n - h e r k k ä !"
Kaiutin voi reagoida tehoon enemmän tai vähemmän herkästi. Jos kaiutin on hyvin herkkä, se pystyy muuttamaan saamaansa energiaa ääneksi tehokkaasti. Herkkyys kertoo sen, kuinka kova ääni yhdellä päätevahvistimen watilla syntyy kaiuttimesta metrin päässä. Siksi herkkyys on usein litania, kuten vaikkapa:
90 dB / 1 W / 1 m
Joskus nuo watti ja metri jätetään merkinnästä pois (esimerkki: herkkyys on 102 dB) mutta ne ovat silti tärkeitä tietoja. Jos tehoa tai kuunteluetäisyyttä muutetaan, lukuja ei voi enää suoraan vertailla keskenään.
Pusasin toisaalle esimerkin kahdesta erilaisesta vahvistin- ja kaiutinkombosta, jotta herkkyyden, tehon ja mökän yhteys tulee esille. Teen loppupuolelle vielä uudet.
*****
6 M u u t a
Nythän on niin, että markkinat ovat osaavien puhujien käsissä. Kuten edellä huomasitte, termejä on paljon ja niin on asiaakin. Laskentoa pitäisi osata. Kiloja ja watteja ja konduktansseja. On hyvin tärkeää ymmärtää, että musiikkipuolella on kasa kuvitelmia, haihattelua, taikauskoa ja ohutta yläpilveä. Mustaa ja valkoista magiaa. Osa asioista on tietty tärkeitä, tosin valmistajat kehuvat ylettömästi omia kehitelmiään, koska "niin pitää olla!".
On säröt (TIM tai Taika-Jim), vahvistintopologiat (eka- ja Ö-luokka), kaiutinkoteloratkaisut (refleksi tulee polvesta) ja vaikka mitä. Jos jokin ääniasia olisi kerrottavissa yhdellä numerolla tai parilla sanalla, niin hyvä. Silti kaikki voidaan tehdä hyvin tai huonosti. Piste.
Esimerkiksi koteloratkaisut (avoin, suljettu, refleksi, dipoli yms.) ovat kaikki hyviä - tai huonoja. Äänentoistossa pitää huomioida niin monta asiaa, ettei ole olemassa yhtä ainoaa oikeaa. Muuten kaikki tekisivät samoin.
*****
7 I m p e d a n s s i t - y h d e s s ä
Laskukaavoja on toistettu täällä riittävästi, joten lyhyesti: rinnankytkentä vähentää impedanssia aina pienintä yksittäistä lukuarvoa pienemmäksi (kuorma muuttuu vahvistimelle raskaammaksi). Tavallisesti päätevahvistimien liitännät ovat rinnakkain.
Sarjaankytkentä vaatii usein taiteilua, kuten erikoiskaapeleita.
Bi-amp on tapaus sinänsä: päätteitä on kaksi, joista kumpikin ajaa omaa kaiutintaan eikä impedansseja silloin summailla mitenkään. Bi-amp voi olla jakosuotimen takana, jolloin toinen voi keskittyä korkeisiin ääniin ja toinen mataliin.
Monesti vahvistimen on helpoin käsitellä samanlaisia kaiuttimia. Tämä ei tarkoita valmistajariippuvuutta, vaan esimerkiksi G-K:n nuppi voi hyvin toimia vaikka kahden Ashdownin kaapin kanssa.
*****
8 V a h v i s t i n + k a i u t i n /// N u p p i & k a a p p i
Tehonkesto ja tuotto kohtaavat harvoin. Mutta ei se haittaa. Jos vahvistin on riittävän suuri tarkoitukseen ja kaappi pystyy huutamaan riittävän kovaa, wateilla ei juuri ole merkitystä.
Nyrkkisääntönä on, että pienitehoisen vahvistimen säröt voivat tappaa isonkin tehokaiuttimen, kun liikutaan VAHVISTIMEN suorituskyvyn ylärajoilla. Toki elementtejäkin voi polttaa. Jos volyymipotikka menee jatkuvasti kello kahdentoista yli, voi miettiä kamojen päivittämisen tarvetta ja keskustelua korvalääkärin kanssa.
*****
9 E s i m e r k k e j ä (RMS)
Kaksi vahvistinta: 60 W (merkkiä Hamsteri) ja 500 W (Kalle-Kustaa)
Kaksi kaiutinta: 100 W (herkkyys 102 dB, Akvaario) ja 1000 W (herkkyys 90 dB, Kylppäri)
Neljä kuvitteellistä vaihtoehtoa:
Hamsteri & Akvaario - Kalle-Kustaa & Akvaario - Hamsteri & Kylppäri - Kalle-Kustaa & Kylppäri
Hamsteri & Akvaario
1 W - 102 dB
2 W - 105 dB
4 W - 108 dB
8 W - 111 dB
16 W - 114 dB
32 W - 117 dB
64 W - 120 dB (kuulon kipukynnys)
Kalle-Kustaa & Akvaario
kuten edellä mutta jatketaan kipukynnykseltä metrin päästä
128 W - 123 dB -> puhekela paloi eli kaiutin räksähti romuksi
256 W - 126 dB (kuvitteellinen)
512 W - 129 dB (kuvitteellinen)
Hamsteri & Kylppäri
1 W - 90 dB
2 W - 93 dB
4 W - 96 dB
8 W - 99 dB
16 W - 102 dB
32 W - 105 dB
64 W - 108 dB
Kalle-Kustaa & Kylppäri
kuten edellä mutta jatketaan metrin päästä kohti sitä valtavaa ääntä
128 W - 111 dB
256 W - 114 dB
512 W - 117 dB (vahvistin lopettaa tähän)
1 kW - 120 dB (kipukynnys; kuvitteellinen koska vahvistimesta loppui potku jo aiemmin)
Molemmat vahvistimet pystyvät siis likimain kipukynnykselle Akvaarion kanssa. Kylppärillä ei pääse edes sataakahtakymppiä, kun vahvistimista ei irtoa tarpeeksi potkua. Huomioikaa kuitenkin, että kaapit voivat KUULOSTAA hyvin erilaisilta. Tässä käsiteltiin pelkästään, vain ja ainoastaan äänen voimakkuutta. Toinen saattaa pystyä toistamaan siististi B:n ja toisella pääsee hädin tuskin E:hen.
*****
10 Y h t e e n v e t o
Sellaisenaan watit eivät kerro äänen voimakkuudesta juuri mitään. Vahvistimissa teho kertoo kyvystä tuottaa, niin, tehoa. Kyykkääkö pääte vaikealla kuormalla? Wattien perusteella ei aavistustakaan. Muistan nähneeni isohkon päätteen (120 W tai jotain), joka vaikealla (= pienellä) kuormalla tuotti muistaakseni reilun kymmenkunta wattia.
Tuleeko kaiuttimesta paljon ääntä? Tehonkesto ei kerro taaskaan juuri mitään. Herkkyyden kanssa päättelyä voi tehdä jo paremmin.
Vakavasti ottaen kaiuttimissa ja vahvistimissa on paljon muitakin asioita, joita pitäisi seurata, kuten vaikka taajuusvaste ja sen tasaisuus. Muuten mutkia oiotaan turhan päiten: se, miltä jokin kuulostaa ei ole pelkästään wateista tai impedansseista kiinni. | |
alotin lukemaan edellistä postausta mutta en tajunnu mitään....
Eli. Kun en nyt tiedä ni kysyn... jos vahvistin antaa täydet 2ohmiin, ja lootan takana on kaks 4ohmin reikää ja minulla on kaks 8ohmin kaappia niin..... jos tungen kaapin per reikä, ni kuuluu poks? jos taas laitan yhden kaapin reikään ja vedän toisen kaapin piuhalla kiinni toiseen kaappiin, niin saadaanko kuormaksi tuo yhden reijän vaatima 4? kö?
"Sometimes he throws in a bunch of fretless songs and I say "I don't have any fretless bass" and he say's "Go fuck yourself" - Chi Cheng RIP | |
pehko: lootan takana on kaks 4ohmin reikää ja minulla on kaks 8ohmin kaappia niin...
(kaipaisin laitteitten merkkejä ja malleja)
Kun siihen lootan takamukseen panee kaksi kasiohmista, kaikki on hyvin.
Minulle on edelleen hieman hankala ymmärtää, miksi impedanssit ovat niin "vaikeita"? Isommat kuormat ovat etenkin transistorivahvistimille helpompia. Ne näennäiset erot tehossa, joita ihmiset kuvittelevat saavansa pieni-impedanssisilla kaiuttimilla ovat hädin tuskin kuultavissa.
Jos tehon lisäys on 3 tai 6 desibeliä, sitä tuskin huomaa livetilanteessa (ehkä henkisesti). 10 dB:ä on jo eri asia mutta sitä ei leivota pelkillä kaiutinvalinnoillakaan ihan helposti. Tavallisimmin mökän määrän suuri lisäystarve kertoo vain huonosta kommunikoinnista pändiläisten kesken tai tarpeesta saada isompi... On tietty kolmas vaihtoehto, että vahvistin on aivan liian pieni (muutaman watin kotikone). Siihen taas tuskin on tarvetta ostaa kahta kaappia.
Nyrkkisääntö impedansseille:
Putkivahvistimiin takapaneelin tekstin mukaisia kaappeja. 8 = 8 tai 4 = 4.
Transistoriin suosituksen mukaisia tai isompia. Vahvistin 4, kaiutin 4 tai 8 tai 16.
Lähtökohtaisesti kuorma eli kaiutin on vahvistimelle aina hyvä.
Jos siis vahvistinta ei aja lähellekään täysillä, oikeastaan melkein mikä tahansa käiutin kelpaa kuormaksi. Mutta rajojen käynti voi muodostua rajojen rikkomiseksi. | |
ituvirtanen: (kaipaisin laitteitten merkkejä ja malleja)
Kun siihen lootan takamukseen panee kaksi kasiohmista, kaikki on hyvin.
vahvistin joka mahdollisesti olisi kiikarissa on tämä http://www.f-musiikki.fi/kitarat-ja … 50-classic-bassonuppi-450w-ebscl450
Kaappeina on Hartken kasari 410, 8Ohmia ja joku suomalaisen jannun käsin tehty 115 jossa on 8ohminen Celestionin elementti.
"Sometimes he throws in a bunch of fretless songs and I say "I don't have any fretless bass" and he say's "Go fuck yourself" - Chi Cheng RIP | |
pehko: vahvistin joka mahdollisesti olisi kiikarissa on tämä http://www.f-musiikki.fi/kitarat-ja … 50-classic-bassonuppi-450w-ebscl450
Kaappeina 4x10" 8 ohmia ja 1x15" 8 ohmia.
EBS:n speksit:
450 W RMS @ 2 ohms load
400 W RMS @ 4 ohms load
Tästä saa johdettua, että pääte tuottaa noin 200 W 8 ohmiin. Ei mikään tehopääte mutta kyllä tuolla jo pärjää. Kaksi kaappia liikuttaa ilmaakin jo mukavasti.
Kiinnostavaa huomata, että pääte ei tuuppaakaan kahdeksaasataa wattia 2 ohmiin, koska pieni kuorma kyykyttää päätteen hyvän matkaa ennen sitä.
Luvut on hyvä kääntää vertailukelpoisiksi muotoon X wattia kahdeksaan ohmiin RMS.
Kummassa päätteessä on enemmän tehoa: 220 W 8 ohmiin RMS vai 400 W neljään ohmiin RMS? Likipitäen vertailukelpoiset numerot ovat kahdeksaan ohmiin 220 W ja 200 W RMS. Todellinen ero on siis hyvin pieni, äänenpainemielessä suunnilleen kuulumattomissa. | |
Kuinkas kun nuppi pistää 2 ohmiin 700w, 4 ohmiin 475w ja 8 ohmiin 275w. Haluaasin pistää vanhan kaapin (4x10 8 ohm 400w RMS) kaveriksi 8 ohmisen 1x15. Meneeköhän vanha kaappi rikki jos sinne tuleekin sitten se 75w liikaa? | |
Sidewinder: Kuinkas kun nuppi pistää 2 ohmiin 700w, 4 ohmiin 475w ja 8 ohmiin 275w. Haluaasin pistää vanhan kaapin (4x10 8 ohm 400w RMS) kaveriksi 8 ohmisen 1x15. Meneeköhän vanha kaappi rikki jos sinne tuleekin sitten se 75w liikaa?
Molempiin kaappeihin menee periaatteessa sama teho, eli 475 W/2,eli vajaa 240W/kaappi. Periaatteessa siksi että impedanssit ovat kaappikohtaisesti taajuusrippuvaisia. Ei kannata näillä päätään vaivata. Periaatteessa myös siksi että tuskin tuota nimellistehoa tulee edes puristettua ulos.
vasemmassa lahkeessa-klubin elinikäinen kannatusjäsen | |
Minulla on Marsun transistorinuppi jossa min ohmi luku on 4 ohmia. Siinä on kaksi outputtia kaappeja varten. Minulla on kaksi kaappia, yhden kaapin ohmiluku on 8. Voinko liittää turvallisesti molemmat kaapit vahvistimeen? Nuppi on siis vasta hankittu, kaiuttimet vanhoja.
Chuck Berry isn't just a legend, he's the rock music itself. | |
Turbulence-kitaristi: Minulla on Marsun transistorinuppi jossa min ohmi luku on 4 ohmia. Siinä on kaksi outputtia kaappeja varten. Minulla on kaksi kaappia, yhden kaapin ohmiluku on 8. Voinko liittää turvallisesti molemmat kaapit vahvistimeen? Nuppi on siis vasta hankittu, kaiuttimet vanhoja.
Kyllä voit. Kaiutinlähtö on 99%:n todennäköisyydellä rinnankytketty eli noista kahgdesta 8 ohmin kaapista tulee vahvistimelle sopiva ja sitä myöten kaikki tehot antava 4 ohmin kuorma.
Tämä edellyttäen, ettei kaappeihin ole vaihdettu elementtejä, joiden impadenssi ei vastaakaan tyyppikilven antamaa tietoa.
"Juici meni ravintolaan ja tilas tarjoilijalta: "Jekku ruuan kans!" "Taidatkin olla sellainen anagrammijätkä", kommentoi tarjoilija." -Jabe | |
juici: Kyllä voit. Kaiutinlähtö on 99%:n todennäköisyydellä rinnankytketty eli noista kahgdesta 8 ohmin kaapista tulee vahvistimelle sopiva ja sitä myöten kaikki tehot antava 4 ohmin kuorma.
Tämä edellyttäen, ettei kaappeihin ole vaihdettu elementtejä, joiden impadenssi ei vastaakaan tyyppikilven antamaa tietoa.
Juu ei ole vaihdettu elementtejä. Vahvistimeni on siis tämäntyyppinen: https://www.ebay.com/itm/Marshall-M … h=item3aff5c750a:g:PQwAAOSwmSdabMKM olisiko jotain halpoja ja impedansseiltaan sopivia kaappiehdotuksia? Nykyiset kaapit siis PA-laitteistosta.
Chuck Berry isn't just a legend, he's the rock music itself. | |
juici: ...kahdesta 8 ohmin kaapista tulee vahvistimelle sopiva ja sitä myöten kaikki tehot antava 4 ohmin kuorma.
Niin no, hiusten halkomista tai yhtymistä välimerkkiin: tämä on vähän epämääräinen kommentti, kun emme tiedä, minkälaisia tehoja vahvistin antaa ulos eri impedansseilla. Kuten aiemmin mainitsin, vahvistin voi kyykätä pienellä zetalla.
Toisaalta tämä on myös jossain määrin akateemista. Pääasia on, ettei tarvitse ajaa vahvistinta tai kaappeja ns. täysillä. Jonkinlainen headroom on aina tarpeen järkevän äänen tuottamisessa.
Erittäin karkea yleistys on, että äänen saa aikaan, kun on vahvistin ja kaappi. Wattien ja impedanssien ei tarvitse olla just muttei siitä haittaakaan ole. Epäsovituksesta johtuvia vaurioita voi yleensä odottaa vasta, jos tehot alkavat olla kaakossa jonkun osan suhteen. Ääni saattaa särön ja vahvistin lämmön kautta paljastaa jotain tulevasta. |  Apple tree
29.09.2020 17:23:57 (muokattu 29.09.2020 20:53:25) | |
|
Vaikka kuinka yritän lueskella wateista ja ohmeista, niin oon teknisten asioiden äärellä sen verran palikka ettei nää vaan mee jakeluun. Oon siis normaalisti soittanu aina comboilla joten näistä ei oo tarvinnu tietää paljoa, mutta nyt oon katellu mulle tarjottua nuppia, Fenderin Rumble 800:sta. Tehoa siitä lähtee 800 W @ 4 Ohm ja oonkin tässä katellu mikä olis hyvä kaappi sen kaveriksi. Esim. mun budjettiin istuvat Fenderin 2x10 kaapit näyttäis kestävän 700W ja 8ohmia. Aina on sanottu että vahvistimen wattimäärä ei sais olla isompi mitä kaapin, mutta niinpä vaan ko. nupia on nähty demovideoissa soitettavan noiden mainittujen 2x10 kaappien läpi.
Voiko watit siis heittää pikkasen jos ei täysillä volilla soita (ja käytännössä täysillä ei koskaan tuu soitettua)? | |
Apple tree: ...Fenderin Rumble 800:sta. Tehoa siitä lähtee 800 W @ 4 Ohm ja oonkin tässä katellu mikä olis hyvä kaappi sen kaveriksi. Esim. mun budjettiin istuvat Fenderin 2x10 kaapit näyttäis kestävän 700W ja 8ohmia.
Tuollainen 2 x 10" toimii ihan hyvin.
Aina on sanottu...
Missä? Kuka?
Voiko watit siis heittää pikkasen jos ei täysillä volilla soita (ja käytännössä täysillä ei koskaan tuu soitettua)...
Voi aika paljonkin: vahvistin 5 W, kaappi 1 kW. Vahvistin 500 W, kaappi 200 W. Ihan hyviä molemmat. Aika harvoin vahvistin huutaa täysillä. Vaatisi aikamoisen signaalin eikä sitä pändikaverit viitsisi pitkään kuunnella.
...vai onko tää ohmien eri määrä tässä jotenkin ratkaiseva juttu, mitä ohmit käytännössä edes merkkaa? Tarkennus, eniten mua siis hämmentää se täytyykö kaapille tuleva rasitetta siis mitata wateissa, ohmeissa vai molemmissa? Ja miten se täsmällen tehdään.
Impedanssi on toiselta nimeltään vaihtovirtavastus. Se on periaatteeltaan kuin (tasavirta)vastus eli resistanssi. Siinä, missä vaihtopuolella komponentteja on hyvin karkeasti kolme (kelan induktiivinen reaktanssi, kondensaattorin kapasitiivinen reaktanssi ja vastuksen resistanssi), tasapuolella nuo kaksi ensimmäistä vain jätetään pois.
Kaapissa on osia, jotka toimivat kuten edellä mainitut kelat, konkat ja vastukset. Vahvistin näkee nämä osat yhtenä asiana, jota kuvaa termi impedanssi. Kun impedanssi on hyvin pieni (alle 4 ohmia), vahvistimen virranantokyky voi joutua koetukselle eikä tehomäärä enää kasvakaan.
Kaiuttimen suuri impedanssi on kuin kurkku: vähän iso ja vähän pehmeä. Sitä voi painaa sormella (kuvaa vahvistinta), eikä tunnu missään. Kun impedanssi pienenee, se on kuin pehmeä ja pyöreä kurkku kaventuisi teräsneulaksi, joka varmasti sattuu painaessa sormeen.
Watit kuvaavat kaiuttimen kykyä ottaa vastaan vahvistimen puskemaa energiaa. Mikäli vahvistin pystyy lämmittämään elementtejä pitkään yli kaiutinvalmistajan lupaaman wattimäärän (tehonkesto), puhekelojen langat sulavat poikki ja se siitä.
Watit eivät kerro äänen laadusta tai voimakkuudesta oikeastaan mitään. Desibelit sen sijaan ovat sitä volyymiä. Herkkyyskin ilmaistaan desibeleinä ja se kertoo, kuinka paljon mökää syntyy metrin päässä yhdellä ainoalla watilla. Isompi luku on tässä parempi. Taitoin herkkyyden merkityksestä jo aiemmin.
PA-kaiuttimien spekseissä voi olla tieto maksimiäänenpaineesta. 125 dB:ä on jo aika paljon, kun kipukynnyskin on ylitetty (metrin päässä kaapista) mutta 135 ylittäviä kaappeja löytyy. Desibeli on siksi kiva yksikkö, että niitä voi verrata suoraan: 99 dB on paljon vähemmän kuin 117 dB. Olisikin kätevää hyödyntää kalustohankinnoissa desibeliä mutta se vaatii vähän tietoa laitteista. Matikka on aika yksinkertainen, aiemmat esimerkit saattavat auttaa.
Pari nyrkkisääntöä:
- yksi kaappi, neljä tai kahdeksan ohmia
- kaksi (samanlaista) kaappia, molemmat 8 (tai 16) ohmia
- putkivahvistimen kanssa kaapin impedanssi saisi olla mahdollisimman lähellä päätteen lähtöimpedanssia
- watit suunnilleen samalla hehtaarilla päätteen ja kaapin kanssa
- jos päätettä tahi kaappia joutuu huudattamaan rajoilla, on mentävä kauppaan tai poistettava vaikku | |
ituvirtanen:
Impedanssi on toiselta nimeltään vaihtovirtavastus. Se on periaatteeltaan kuin (tasavirta)vastus eli resistanssi. Siinä, missä vaihtopuolella komponentteja on hyvin karkeasti kolme (kelan induktiivinen reaktanssi, kondensaattorin kapasitiivinen reaktanssi ja vastuksen resistanssi), tasapuolella nuo kaksi ensimmäistä vain jätetään pois.
Tiedän että on vähän vanha aihe, mutta huomioisin tässä paria seikkaa:
Jos kaiutinelementtivalmistaja saisi päättää, kaiuttimen resistanssi olisi nolla. Sillä ei ole tarkoitus toistaa tasasähköä, joten resistanssi on vain häviötä eikä se edesauta magneetin ja kelan sähkömotorista voimaa millään lailla. Kaiuttimen kelassa on myös hajakapasitanssia, joka niistää yläpäätä pois. Senkin vaikutus olisi pienempi jos kaiuttimen kelassa ei olisi sitä resistanssia. Vain impedanssilla on väliä vaihtosähköllä. Induktanssia tarvitaan jotta päästään alataajuuksille. Kapasitanssista ja resistanssista on vain haittaa. Odotellaan suprajohtavia keloja siis, vaikka se ei puritaaneille käy koska 50-luvulla ei ollut sellaisia :D
Yllättäen sama koskee kitaran ja basson mikkejä. Kitaramikki jonka resistanssi olisi nolla, olisi hemmetin hyvä ja vähähäiriöinen mikki. Se resistanssin mittaus on vain niin helppoa. Impedanssin mittaus on kotioloissa vähän hankalampaa. | | « edellinen sivu | seuraava sivu » | |
|---|
|
|
