Bassot ›

Neljä.
 
Sähköbassoa olen jyystänyt ikäni, enkä koskaan ole kaivannut enempää kuin sen E/A/D/G vireen. Kontraa tai kitaraa en ole soittanut. Premarin rumpukioskin aikanaan olosuhteiden pakosta hankin MS-Audiotronista kun tarvittiin mies rumpujen taakse ja rytmi & motoriikkakin oli hallussa, niin uhrauduin joskus 1980 pariksi vuodeksi. Puuh.

Niin monta ku tarttee. Pääasiassa neljä tai viis on riittänyt, joskus on jotunut virittämään vitosen uusiksi ku ei oo ollu sitä kuudetta saatavilla.

Vilkaisepa tätä kirjoitettaessa 320 vuotta vanhaa kuvaa, jossa Marin Marais soittaa basson esi-isää, viola da gambaa. Nauhat näkyvät aika huonosti. Tuon perusteella nauhat ja kielten määrä ovat ihan vapaasti valittavissa. Itselle riittävät 3, 4 ja 5 kieltä.
 
https://upload.wikimedia.org/wikipe … 8/83/Viol7_ABouys_MMarais1704Fr.jpg

Joo valinnan varaa riittää, niin pal kun mielikuvitusta. Yksikielinen sikarilaatikko- tai pesusoikkobasso tahi 69-kielinen härveli.
https://www.youtube.com/watch?v=jjidixnEvb4

Neljä todellakin.

Mutta Kirsi Ranto oli vihainen yhdelle kaverille joka soitti sen kanssa nelikielisellä, kun olisi tarvittu B-kielen murahdusta johonkin kohtaan ja sävel täytyi ottaa ylempää.

On.
 
______

Kefiiri: Neljä todellakin.

Mutta Kirsi Ranto oli vihainen yhdelle kaverille joka soitti sen kanssa nelikielisellä, kun olisi tarvittu B-kielen murahdusta johonkin kohtaan ja sävel täytyi ottaa ylempää.
 
Kuulostaa aika harvinaisen vakavalta suhtautumiselta aiheeseen. Arvostan sinänsä.

Moi.
 
Kuusi, F#BEADG.
Perinnerockissa 4, EADG tai BEAD.
 

 
Kefiiri: Mutta Kirsi Ranto oli vihainen yhdelle kaverille joka soitti sen kanssa nelikielisellä, kun olisi tarvittu B-kielen murahdusta johonkin kohtaan ja sävel täytyi ottaa ylempää.
 
Myönnän että mun piti googlata kuka on kyseessä mutta omasta mielestä sessio- tai vuokramuusikolla pitää olla sen verran aloitekykyä että ottaa etukäteen selvää minkälaista äänialaa instrumentilta kaivataan.
Joten vihastuminen on ymmärrettävää.
 
"Kireähihnaiset" ovat kuitenkin olleet arkipäivää jo 80-luvulta lähtien, joten jos töikseen soittaa, ennemmin tai myöhemmin moisen puute alkaa nakertamaan työskentelymahdollisuuksia.
 
Omalle kohdalle jos tuollainen tulisi tilaajana eteen, tunne olisi lähinnä pettymys ja ketutus siitä että pitää löytää pikimmiten uusi basisti sessioon.
 
Mainio esimerkki omalta kohdalta on muutaman vuosikymmenen takainen tarve soittaa silloisessa coverorkesterissamme A. Mylesin Black Velvet, tuo ei ilman B-kieltä oikein tahdo sujua niin että biisin fiilis säilyisi.
Tekosyy ostaa 5-kielinen muuttui tekosyyksi ostaa 6-kielinen, siitä yksinkertaisesta syystä että 6-kielinen oli vajaan kympin kalliimpi :D.
Brändi kun oli HB.
 
T:Samuli

basisti1971: "Kireähihnaiset" ovat kuitenkin olleet arkipäivää jo 80-luvulta lähtien, joten jos töikseen soittaa, ennemmin tai myöhemmin moisen puute alkaa nakertamaan työskentelymahdollisuuksia.
 
Juu tämä kaveri oli kyllä ammattilainen (nyt jo eläkkeellä). Tuo oli vissiin jokin tuurauskeikka sivuinstrumentin kanssa, hitostako sitä joka näkökohtaa tulee ajatelleksi :D

Omasta "käyttö"bassosta löytyy viisi kieltä.
 
On toki 4-kielinenkin versio, muutamakin, mutta vielä vähemmällä käytöllä kuin vitonen.
 
6-kielinen nauhaton surautettu palasiksi jo aikoja sitten, kasailen sitten joskus jos siltä tuntuu tai sitten en.
 
Sinänsä aivan se ja sama montako kieltä, nelosella soittelin pitkään mutta jossain kohtaa kyllästyin vireiden kanssa pulailuun, perus EADG sai väännellä DGCF vireeseen ja joskus BEAD vireeseen, vitonen lähinnä BEADG vireessä ollut, ADGCF tuli kokeiltua mutta ei oikein soinut siihen malliin että olisi kiinnostanut siihen jättää eikä oikein ollut tarvettakaan moiselle.

Itse menen nelikielisellä. Yksi on H-vireessä, yksi drop-D ja loput epävireessä. En näe itselleni mitään käyttöä viisikielisellä.
 
Tai on mulla toki VI-bassokin, mutta se on tuollainen erikoisuus.

Moi.
 
Kefiiri: Tuo oli vissiin jokin tuurauskeikka sivuinstrumentin kanssa, hitostako sitä joka näkökohtaa tulee ajatelleksi :D
 
Tai tilaajan -kuka sitten tilaaja sattuikaan olemaan- toimesta tulee kerrottua.
 
Tuo tuuraus kuten sivuinstrumenttikin antaa runsaasti mahdollisuuksia väärinymmärryksiin, puolin ja toisin.
 
T:Samuli

Ihan sama kuinka monta kieltä, kahta niistä tulee pääosin soitettua.

Tästä aiheesta on jo FAQ, joten tämän ketjun voinee poistaa. Muutenkin typerin aihe evö.

Juki on kiukkuisena. Kukaan ei ole vielä maininnut kahdeksankielistä, siis semmoista missä on tuplakielet eri oktaaveissa. Käyttääköhän kukaan oikea soittaja semmoista? Oliko Anssi Kelalla sellainen B.C. Rich vai missä olen nähnyt?

J.Hollström: Tästä aiheesta on jo FAQ, joten tämän ketjun voinee poistaa. Muutenkin typerin aihe evö.
 
Alkuperäiseen aiheeseen voisi myös vastata, että katsoo silmillä, tai tunnustelee sormilla, nenällä, kielellä tai varpailla ja laskee, niin selviää montako kieltä on bassossa. :D
 
Ja tosiaan aiheesta on FAQ. Tietenkin maailmaan mahtuu keskustelua.
 
https://muusikoiden.net/keskustelu/posts.php?c=35&t=39717

Moi.
 
Kefiiri: Juki on kiukkuisena.
 
Joo, oli rahtusen yllättävää, huono päivä tai jotain?
 

 
Kefiiri: Kukaan ei ole vielä maininnut kahdeksankielistä, siis semmoista missä on tuplakielet eri oktaaveissa.
 
Oi, tuollaisesta olen haaveillut jo kasarilta lähtien, mutten ole saanut aikaiseksi ostaa tai edes askarrella.
Vasta viimeaikoina ovat 8-kielisen kielisetit, kuten pikkolokieletkin tulleet järkevämmän hintaisiksi, joten ei jäisi enää siitäkään kiinni.
 

 
Kefiiri: Käyttääköhän kukaan oikea soittaja semmoista?
 
Oikeista niin tiedä, mutta wikipedia-artikkeli:
 
https://en.wikipedia.org/wiki/Eight-string_bass_guitar
 
aiheesta paljastaa useampiakin tunnettuja musikantteja jotka ovat oktaavi-8 bassoa soittaneet.
Mulla oli varma muistijälki että Stanley Clarke olisi jo varhain soitellut kasikielisellä koska Alembicillä moisia oli, mutta ainakaan pikainen nettitutkiskelu ei tulosta tuottanut?
Peterssonin, Squiren, Entwistlen, Hendrixin ja Lemmyn muistin sentään oikein.
 
Koska kasikielinen oktaavibasso oli lähinnä 70-80 lukujen hottijuttuja, varsin moni tunnetummista soittajista on jo siirtynyt yläkerran bändiin musisoimaan.
Hengissä ovat noista wikipedian mainitsemista ainakin Mike Rutherford, JPJ ja Tom Petersson.
Mulla on aavistus että viehätys kasikieliseen syttyi itseasiassa jostain MTV:llä nähdystä Cheap Trick videosta.
 
Kasarilla pikkolokieliä ei juuri tarjolla ollut järkihintaan -eikä edes baritonikitaran, jolla olisi saanut vajaaskaalaisen basson aikaiseksi- joten tuolloin jäi noinkin typerästä syystä moinen instrumentti tekemättä.
Hamerin 8-kielisen kielet olivat muistaakseni ~4*normisetin hintaiset.
 
Ja jottei jäisi mainitsematta, onhan/olihan ainakin Hamerilla myös 12 kielinen jossa on oktaavikielet tuplana :).
10-kielinen on puolestaan looginen evoluutio 5-kielisestä, vaikkei kielitarjonnasta ehkä niin pystyisikään päättelemään ;).
 
T:Samuli

Kefiiri: missä olen nähnyt?
 
Torilla oli syksyllä myynnissä kasikielinen Dean basso.

Mun tekemät biisit menee E-vireessä eikä ole tilulilubassosooloja, niin ei ole tarvetta neljää useammalle kielelle.

Mun mielestä missään jutussa ei tarvitse neljää kieltä enempää. Joihinkin juttuihin voi toki toimia esin HEAD vire paremmin kuin normaali, mutta neljällä kielellä pärjää.