| Aihe: Wahvistimien watit | 1 |
|---|
|
Moro!!
Voi kuulostaa tyhmältä kysymykseltä mutta ehken ei olekaan..
Eli, miten vahvistimien watit eli teho vaikuttaa ääneen.
Otetaan taistelupariksi Aguilar tonehammar 350/500. Milloin alan kuulemaan että ääntä tuotta 500:nen ja milloin 350nen?
Kuuleeko eroa kotisoitossa mitenkään? Iskeekö 500 napakamin kuin pikku veljensä?
Vai kuuleeko eron vasta kun nupit on kaakossa??
Odotan hyviä vastauksia veljet!! |
|
irwing: Moro!!
Voi kuulostaa tyhmältä kysymykseltä mutta ehken ei olekaan..
Ei ole tyhmiä kysymyksiä, ainoastaan huonoja vastauksia...
Ja tässäpä niitä :)
irwing: Eli, miten vahvistimien watit eli teho vaikuttaa ääneen.
Johtuen standardoimattomasta määrittely-/mittaustavasta, ei mitenkään.
Saman valmistajan laitteita voi toki jollain tapaa vertailla keskenään, eri valmistajien ei käytännössä mitenkään.
Vahvistinluokka vaikuttaa myös suuresti, A/B pääteastetta voi ajaa usein huomattavastikin särölle kun paperilla samantehoisen D-luokan pääteastetta ei normaali korva kestä säröllä lainkaan.
irwing: Otetaan taistelupariksi Aguilar tonehammar 350/500. Milloin alan kuulemaan että ääntä tuotta 500:nen ja milloin 350nen?
Henkilökohtaista kokemusta ei noista vahvistimista ole, mutta koska puhutaan paperillakin muutaman desibelin erosta, tokkopa huomaat missään vaiheessa.
irwing: Kuuleeko eroa kotisoitossa mitenkään? Iskeekö 500 napakamin kuin pikku veljensä?
Tuskin, kaksinkertaiseen äänenvoimakkuuteen kun tarvittaisiin kymmenkertainen teho.
irwing: Vai kuuleeko eron vasta kun nupit on kaakossa??
Tuskin silloinkaan, ainakaan perinteisillä rocksoundeilla.
HiFibassosoundeilla ero on helpommin havaittavissa, mutta vaatii toki muunkin signaaliketjun hifiyttä.
T:Samuli |
 Rämppy
18.01.2018 08:55:42 (muokattu 18.01.2018 09:00:09) | |
|
Ainakin Markbassilla huomaa eron esim. TTE500 ja TTE800 -vahvistimien välillä. Jälkimmäinen 800-wattinen tuottaa samalla kaiuttimella ja volumenupin asennolla huomattavasti enemmän ääntä kuin tuo 500-wattinen rinnakkaismallinsa.
TTE500- vahvistimen ilmoitettu teho on 500W 4 ohmin kuormalla ja 300W 8 ohmin kuormalla. Kun ajaa 4 ohmilla tuota nuppia, saa saman äänenpaineen huomattavasti pienemmällä volumenupin asetuksella kuin 8 ohmilla ajettaessa.
Nää nyt on mun rajallisia käyttökokemuksia yhden tuotemerkin kahdesta rinnakkaismallista.
Mutta sinänsä eri vahvistinvalmistajien ilmoittamat watit ovat äänenpaineen suhteen suunnilleen yhtä tapauskohtaisia kuin eri vaatevalmistajien kokomerkinnät.
In Finland we have this thing called "diu diu". |
 okabass
18.01.2018 09:13:59 (muokattu 18.01.2018 09:16:44) | |
|
Rämppy: ... tuottaa samalla kaiuttimella ja volumenupin asennolla huomattavasti enemmän ääntä.
Volume säätää päätteeseen menevän signaalijännitteen voimakkuutta, se ei ole "tehosäätö". Potikoiden "taper" voi vaihdella. Taper = resistanssin suhde potikan säädön asentoon. Eli potikan asennossa vaikka "5" toinen potikka antaa signaalia enemmmän vahvistimelle kuin joku toinen potikka. Elikkä kaiuttimesta kuuluu kovempaa.
https://electronics.stackexchange.c … 628/why-arent-log-taper-pots-smooth
http://www.resistorguide.com/potentiometer-taper/ |
|
okabass: Volume säätää päätteeseen menevän signaalijännitteen voimakkuutta, se ei ole "tehosäätö". Potikoiden "taper" voi vaihdella. Taper = resistanssin suhde potikan säädön asentoon. Eli potikan asennossa vaikka "5" toinen potikka antaa signaalia enemmmän vahvistimelle kuin joku toinen potikka. Elikkä kaiuttimesta kuuluu kovempaa.
Tässä valmistajat tykkää jekuttaa silleen että laitetaan vaffain antamaan täyden tehon jo volapotikan puolivälissä tai reilusti ennen, niin aas... asiakas luulee että on tosi tykki vahvari nyt kyseessä. Ja toimiihan tuo. Glockenklangissa taisi olla niin että master vola saa olla reilusti yli puolen välin ennenkuin alkaa tapahtumaan ja tuntuuhan se jotenkin alitajuisesti tehottomalta silloin vaikka asianlaidan tiedostaisikin.
Basso murisee kuin voissa paistettu pantteri. |
|
okabass: Volume säätää päätteeseen menevän signaalijännitteen voimakkuutta, se ei ole "tehosäätö". Potikoiden "taper" voi vaihdella. Taper = resistanssin suhde potikan säädön asentoon. Eli potikan asennossa vaikka "5" toinen potikka antaa signaalia enemmmän vahvistimelle kuin joku toinen potikka. Elikkä kaiuttimesta kuuluu kovempaa.
https://electronics.stackexchange.c … 628/why-arent-log-taper-pots-smooth
http://www.resistorguide.com/potentiometer-taper/
Näin varmaan on ja onkin. Mutta tuollainen käyttökokemusero mulla kuitenkin on saman vahvistinmallin kahdella eri versiolla (500W vs 800W).
In Finland we have this thing called "diu diu". |
okabass
18.01.2018 09:46:10 (muokattu 18.01.2018 09:54:45) | |
|
irwing: Moro!!
Voi kuulostaa tyhmältä kysymykseltä mutta ehken ei olekaan..
Eli, miten vahvistimien watit eli teho vaikuttaa ääneen.
Watit ja saatu volumi on ikuisuusaiheita. Watit kun ovat erittäin huono yksikkö tässä asiassa. Vähän sama kuin arvioitaisiin kulkuneuvon tehosta huippunopeutta. F 1 on 750 heppaa ja huippunopeus reilut 350 km/h. Panssarivaunussa voi olla 1500 hv ja nopeus luokkaa 70 km/h.
Oikeastaan ei voi sanoa muuta kuin enemmän tehoa antaa enemmän ääntä, kun muut asiat pidetään samoina.
Jos esimerkiksi vaihtaa herkemmän kaiuttimen sillä saa enemmän ääntä, vaikka watit pysyvät ihan samoina.
Bassohommassa isompitehoinen vahvistin voi kuulostaa tanakammalta, pakottamattomalta, isommalta :)
Makuuhuonevolumeilla, jolloin vahvistimesta otetaan muutaman watin teho, ei varmaankaan vahvarin max tehon suuruudesta johtuvaa eroa. |
|
Hyviä kommentteja, jotka yhdistän tässä kokonaisuudeksi.
Äänentuottoon tarvitaan soittimen ja kaapelien lisäksi
1) etuvahvistin,
2) päätevahvistin ja
3) kaiutinkaappi elementteineen (tässä: kaappi).
Kuinka paljon ääntä paketista tulee, riippuu
1) etuvahvistimen kyvystä ajaa päätettä,
2) päätevahvistimen kyvystä ajaa kaappia ja
3) kaapin kyvystä muuttaa sähkö ääneksi.
Etuaste tuottaa soittimen signaalista sopivan/halutun (eq, tasot jne.) päätteelle. Päätteessä merkittävä asia on kyky puskea tehoa erilaisiin kuormiin (sinne kaappiin). Useat ihmiset kaipaavat pieni-impedanssista kaappia (4 tai jopa 2 ohmia), jotta saisivat niitä kuuluisia watteja enemmän. Mutta hyvin pieni kuorma on vahvistimelle yleensä vaikea eikä vahvistin kykenekään puskemaan haluttuja tehoja ääneksi. Vahvistin niin sanotusti kyykkää vaikean kuorman edessä.
Jos sovitus vahvistimen ja kaapin välillä on hyvä, seuraava äänen määrään vaikuttava asia on kaapin hyötysuhde tai herkkyys. Kun kaapin kyljessä lukee 101 dB / 1 W / 1 m, se tarkoittaa, että kaappi pystyy tuottamaan 101 desibeliä mökää metrin päähän yhden watin syöttöteholla, joka tulee päätteestä. Siten myös 104 dB kahdella watilla ja 107 neljällä jne. Jos taas herkkyys on pieni, vaikkapa 89 dB / 1 W / 1 m, ääntä tuleekin watilla metrin päähän vain 89 dB. Näiden kahden kaapin ero on siis 12 dB samalla teholla!
12 dB:n ero saa perspektiiviä, kun katsotaan näiden kahden tehotarvetta samaan ääneen.
- versio 101 dB / 1 W / 1 m tuottaa watilla siis 101 dB.
- samalla vahvistimella pitää jälkimmäiseen kaappiin puskea
89 dB / 1 W
92 dB / 2 W
95 dB / 4 W
98 dB / 8 W
101 dB / 16 W
eli vaatimattomasti 16-kertainen teho. Jos päätteessä on 500 W, täysillä epäherkemmästä laatikosta saa ääntä 116 dB. Herkempi kaappi tuuttaa 12 dB enemmän eli 128 dB. Yli kipurajan komeasti. Tuon erotuksen kyllä kuulee!
Watit ovat basistille hyvä asia mutta ne eivät kerro äänen määrästä kovinkaan paljoa. Herkkyys sekä vahvistimen ja kaapin sovitus ovat hyvin tärkeitä. Koska niitten merkitys on vertailukelpoinen, valmistajat mieluummin hämärtävät asiat pelkiksi huonosti ääntä kuvaaviksi wateiksi. Ja ollaanpa varovaisia siellä: watit tai herkkyys eivät kerro äänen laadusta mitään. |
 iec
18.01.2018 11:59:18 | |
|
Plussa ituvirtaselle hyvästä kirjoituksesta. Ja on hyvä myös muistaa että 10dB verran kovempi ääni kuulostaa ihmiskorvan+aivojen tulkitsemana noin kaksinkertaiselta äänenvoimakkuudella. Tämä sääntö pätee parhaiten noin 1-3kHz alueella, jossa korva on herkimmillään.
Tieto lisää tuskaa ja turha tieto turhaa tuskaa...Ja niin päin pois... |
 -Q-
19.01.2018 00:45:54 | |
|
basisti1971:Vahvistinluokka vaikuttaa myös suuresti, A/B pääteastetta voi ajaa usein huomattavastikin särölle kun paperilla samantehoisen D-luokan pääteastetta ei normaali korva kestä säröllä lainkaan.
Tässä on mun mielestä semmoinen ilmiö että kun halutaan välttää tuota rumaa säröä niin vahvistimissa on sitä estämässä limitteri / kompressori mikä väkisin sitten pelissä mukana sitä enemmän mitä kovempaa ääntä tavoitellaan. Luulen että kun aina muistetaan sitä "headroomia" olevan perinteisissä vahvistimissa enempi niin ainakin joissain tapauksissa kyse on tuosta sisäänrakennetusta limitteristä D-vehkeissä.
Pienempitehoista vahvistinta tietysti ajetaan helpommin lähellä sitä maksimia ja sen tietyn äänenpainetason jälkeen se tehokkaampi isoveli itsesiassa vielä hengittää vapaasti ja tuntuu tarjoavan enempi löylyä kuin pelkkä 1:1 matematiikka antaa olettaa. |
 Kefiiri
19.01.2018 09:53:20 (muokattu 19.01.2018 09:56:25) | |
|
-Q-: Pienempitehoista vahvistinta tietysti ajetaan helpommin lähellä sitä maksimia ja sen tietyn äänenpainetason jälkeen se tehokkaampi isoveli itsesiassa vielä hengittää vapaasti ja tuntuu tarjoavan enempi löylyä kuin pelkkä 1:1 matematiikka antaa olettaa.
Suuritehoinen vahvari voi toistaa äkkinäiset transientit vaivattomammin ja siitä syntyy (ihan oikea) vaikutelma, että nyt pölähtää. Myös herkän kaiuttimen, kuten Bassomatin kautta soittaessa tehoa ei tarvita paljoa, sitä jää reserviin ja siitä varmaan osittain johtuu se miten ylivoimaiselta Bassomatin jylinä kuulostaa hiljaisemmallakin :)
En ole musiikin asiantuntija. |
| « edellinen sivu | seuraava sivu » | 1 |
|---|
