| Aihe: Suosituksia 70-80-lukujen transistorivahvistimista | |
|---|
 WinterMad
22.02.2017 23:20:01 (muokattu 23.02.2017 11:43:02) | |
|
Näyttää siltä että bassovahvistimen hankinta on tulossa pian ajankohtaiseksi ja kaipaisin vähän vinkkejä. Kitarapuolella olen tykästynyt 70/80-lukujen transistorivahvistimiin, varsinkin Yamahan valmistamiin. Tuntuu että näissä hinta ja laatu kohtaavat aika hyvin, etenkin jos osaa peruspuhdistukset tehdä itse. Muutenkin vintage on se juttu.
Eli mikä olisi näistä lähtökohdista hyvä bassovahvistin - lähinnä combon perässä siis olen, mutta miksi ei nuppikin kävisi. Acoustic nyt lienee omassa luokassaan, mutta onko esim. Peaveylla ja Yamahalla keskenään suurta eroa? Vai kannattaako katsella jotain mystisiä Italiassa valmistettuja laitteita tai muita erikoisvehkeitä?
E: Tyylillisesti etsin aika perinteistä soundia, joka istuu roots/soul-musaan. |
|
Moi.
WinterMad: Kitarapuolella olen tykästynyt 70/80-lukujen transistorivahvistimiin, varsinkin Yamahan valmistamiin.
Eli mikä olisi näistä lähtökohdista hyvä bassovahvistin - lähinnä combon perässä siis olen, mutta miksi ei nuppikin kävisi.
Mulla keskittyy transistorivahvistinten kokemus lähinnä 80 lukuisiin laitteisiin, nuorehko putkiuskovainen kun olen.
Valikoimahan kasvoi useamman kertaluokan tuolloin, ja musatyyli kai lähinnä rakaisee minkälaisen soundipolitiikan ja soundien muokattavuuden haluaa.
Esteettisesti tuon aikakauden tuoteet eroavat toisistaan myös huomattavasti, brändi kun piti tunnistaa MTV:n videosta kertavilkaisulla ;).
Omia suosikkeja tuolta ajalta ovat SWR:t ja Trace Elliotit, jotka kattavasta EQ-osastostaan johtuen taipuvat monelaiseen musiikkiin.
Kumpiakin olen omistanut, ja SWR STUDIO 220 löytyy edelleen.
WinterMad: ...onko esim. Peaveylla ja Yamahalla keskenään suurta eroa?
Itsellä ei ole Peaveystä juurikaan hyvää sanottavaa, mutta Yamahat ovat olleet OK.
Jos noista kahdesta pitäisi valita, Yamaha ehdottomasti.
Kyllähän Peaveylläkin soittelee siinä missä jollain muullakin, melko kaikkiruokainen kun olen, mutta ainakin itse miettisi koko ajan mikä paikka mahtaa antaa periksi seuraavaksi.
T:Samuli |
|
Tuolta aikakaudelta 70-luvulta Acoustic on parhaimmistoa. Peavey MK III, Ok. Kasarilla Trace Elliot, Amp, Kallien Gruger on hyviä.
vasemmassa lahkeessa-klubin elinikäinen kannatusjäsen |
|
Yamaha on aika onneton peli bassolle, en suosittele. Saundi on ponneton ja ympäripyöreä. Teho ei riitä.
vasemmassa lahkeessa-klubin elinikäinen kannatusjäsen |
 okabass
23.02.2017 09:34:51 (muokattu 23.02.2017 18:51:18) | |
|
70-lukulaisista komboista Acoustic taisi olla omassa luokassaan.
80-luvulta komboista tulee mieleen Trace-Elliot 4x 10", Rolandin Studio bass, SWR Red head. HH, siinä oli muistaakseni Mosfet-pääte, samoin kuin T-E . |
 Rämppy
23.02.2017 22:10:18 (muokattu 23.02.2017 22:17:47) | |
|
Meikäläiseltäkin ääni Acousticille. Erittäin hyväsoundisia vehkeitä. Mulla oli 90-luvulla vuosia käytössä Acousticin combo, jossa oli 15' kaiutin -ruman näköinen pömpeli, mutta hieno soundi. Vanhat Peavey MK III ja IV -nupit ovat myös hyviä. Jos 90-luku kelpaa, niin myös Ampeg B3-158 comboa voin omakohtaisesti suositella. Soundeiltaan ja hyötysuhteeltaan hyvä, moneen tyyliin taipuva ja vankkatekoinen trankkucombo, jota välillä on torillakin kaupiteltu lähes pilkkahintaan.
In Finland we have this thing called "diu diu". |
|
Täysin munsta:
Piivit ja jamahat kannattaa jättää muille.
Acoustic taas on mahtipeli, esim. malli 370. GK:t kasarilta ovat hieman kolkkosaundisia. Trace on hjuva.
Muusikon paras ystävä! |
|
Tossa yhdellä treeniksellä on Yamaha B100, seitkytluvulta. Sille on ominaista, että se ei ole onneton peli, soundi on ponteva ja teho riittää. Lisäksi vanhat piiviit on tietysti rautaa, tosin omat kokemukseni ovat lähinnä nuppi ja kaappi- yhdistelmistä.
Stidi alla. |
|
Peavey Mark III tai IV. Mulla backup-koneena Mark IV nuppi. Oikein hjuva trankku. Näitä saakin monesti jopa noin +/- 250e hintaan.
Trace Elliottit todella hyviä myös. Pari keikkaa jollain kasari TE 4x10 combolla vetänyt, oikein lämmin saundi. |
 fox
24.02.2017 10:08:00 | |
|
jukkajylli: Tossa yhdellä treeniksellä on Yamaha B100, seitkytluvulta. Sille on ominaista, että se ei ole onneton peli, soundi on ponteva ja teho riittää.
Samanlaisia kokemuksia meilläkin. Itse asiassa kitarapuolella vastaava nuppimalli G 100 on tietyissä piireissä kovinkin tunnustettu. Kokemukset meillä tosin siitä kooltaan isommasta nupista, B 100-II:sta ei ole käyttökokemuksia. Brittilootista tuolla mainittiin H/H, mutta kannattaa tsekata ehkä myös Carlsbro Stingray Bass -nuppi, 120 W.
Acousticit ja Tracet toki. Basistimme huitelee menemään tuollasella Trace Elliotin pinolla edelleen, onpahan muutamat basistit täälläkin tuon kasan "koeponnistaneet" tuolla meidän August Rock-tapahtumassa. |
|
Joskus oli Lepiksessä bassokamat valmiina. Yamaha B100 ja rantis. Tehot riitti hyvin. Combosta ei ole mitään hajua. Tai on meillä kämpillä Yamahan joku combo. Apiksen vanha. Joku xr30 tms. Semmoinen ruskea. Sillä ei kyllä tee yhtään mitään. Täytynee myydä kalliilla jollekin Apulantafanille. :P
Liekkipipoilta uusi LP ulkona! http://www.youtube.com/watch?v=cEReNQv2t18 |
|
Lab Seriesin vahvistimilla on myös hyvä maine. Ja jotkut (kuten muuan herra Pastorius 8-) ovat kait käyttäneet Rolandin JC-sarjan nuppeja bassokaapin jatkeena.
"Te ette pitäisi Nietzschestä, sir. Hänen filosofiansa on pohjimmiltaan epätervettä." |
|
Olikohan se studio bass 100 se Rolandin iso 1x 15" combo? Muistutti Jazz chorus kitaravahvistimia. kaverilla oli joskus sarjan 200 w bassonuppikin. |
|
rattledad: Olikohan se studio bass 100 se Rolandin iso 1x 15" combo? Muistutti Jazz chorus kitaravahvistimia. kaverilla oli joskus sarjan 200 w bassonuppikin.
Oli kyllä. Pekka Pohjolan keikalla Espan lavalla oli sellainen: http://yle.fi/aihe/artikkeli/2007/0 … 1/pekka-pohjola-group-espan-lavalla
Tossa brosarin sivu aiheesta: http://brochures.yokochou.com/keybo … -effector/roland/1979/en_p2930.html
vasemmassa lahkeessa-klubin elinikäinen kannatusjäsen |
|
Mulla oli joskus 80-luvulla Yamahan B100-115SE combo. Ihampaska. Surkea soundi, hyytyi pidemmässä ajossa, kauhea roudattava, ruma ja haisi paskalle. Jollekin sekin kuitenkin kelpasi koska se varastettiin treenikämpiltä.
Tämmönen: https://upload.wikimedia.org/wikipe … commons/a/a7/Yamaha_B100-115_SE.jpg
En voi suositella. |
|
fox: Samanlaisia kokemuksia meilläkin..
Joo, mut me ollaan niin väärässä, kato..
Stidi alla. |
|
jukkajylli: Joo, mut me ollaan niin väärässä, kato..
Voihan niitä huonojakin vahvistimia suositella. Jos tykkää paskoista. |
|
J.Hollström: Mulla oli joskus 80-luvulla Yamahan B100-115SE combo. Ihampaska. Surkea soundi, hyytyi pidemmässä ajossa, kauhea roudattava, ruma ja haisi paskalle. Jollekin sekin kuitenkin kelpasi koska se varastettiin treenikämpiltä.
Tämmönen: https://upload.wikimedia.org/wikipe … commons/a/a7/Yamaha_B100-115_SE.jpg
En voi suositella.
Kyllä. Ihan pohjanoteerauksien aatelia. |
|
okabass: Kyllä. Ihan pohjanoteerauksien aatelia.
Älä ny. Semmoinen drive-potikka tosta puuttuu.
Mul on Acoustic 370 406 w kaapilla. Tosi vähällä käytöllä ku ei oik semmosta keikkaa o mihin tarvis. Muistaakseni justiinsa oikean tyyppiset trankut vahvariin on ilm. vaikeasti löydettävissä, jos sattuis kärvähtään. 150 nuppi oli ok meni nätisti murolle. Peavey mark IV on munsta aika tukkonen. Amp bh 420 on aika neutraali.
Kehitys kehittyy. Nykypelit joilla on saanu soittaa aguilar, markbass ja ebs, on ihan ok laitteita ja kätevii kanniskella.
"kananpaskaalahkeillaja jatkettuviskikaatukun kompastuinpihallakiikkutuoliin"-osastoa |
|
Mitenkäs toi Session Sessionette 100 combo? Ostin omani 80-luvun puolivälissä ja se on minulla vieläkin. Poika on muutaman keikan sillä heittänyt jokunen vuosi sitten.
http://www.award-session.com/pdfs/Award-Session%20History0031.pdf |
| « edellinen sivu | seuraava sivu » | |
|---|
