| Aihe: Trankkustyrkkarin huolto Helsingissä. | |
|---|
 Kefiiri
28.03.2016 17:52:08 (muokattu 28.03.2016 17:55:33) | |
|
Hokasin vasta että noita sivuja voi rullata sivuttainkin, sieltähän tuli lisää kytkentäkaavioita näkyviin. Jossakin on päätteenä se HY-moduli, jossain taas darlington-trankut... putosin jo kärryiltä että mikä noista mahtaa olla sun vahvari.
Valokuvista päätellen se voisi olla se missä on ne fetit, kytkentäkaavioon liittyvässä piirroksessa transistorien asennus on mielestäni saman näköinen.
Sälytämme vastuun asian selvittämisestä basisti1971:lle kunhan hän ilmestyy jostain :D
En ole musiikin asiantuntija. | |
Kefiiri: Hokasin vasta että noita sivuja voi rullata sivuttainkin, sieltähän tuli lisää kytkentäkaavioita näkyviin. Jossakin on päätteenä se HY-moduli, jossain taas darlington-trankut... putosin jo kärryiltä että mikä noista mahtaa olla sun vahvari.
Valokuvista päätellen se voisi olla se missä on ne fetit, kytkentäkaavioon liittyvässä piirroksessa transistorien asennus on mielestäni saman näköinen.
Sälytämme vastuun asian selvittämisestä basisti1971:lle kunhan hän ilmestyy jostain :D
Samuli tietää :-D no kahtottaan vieläkö hän jaksaa tätä meikäläisen aihetta. Joviaali kaveri kylläkin, että viitsii osaamistaan jakaa täällä. Niin ja kiitos sinulle vastauksistas myös.
Jos se vaappuu ja vaakkuu, se on ankka |  okabass
28.03.2016 18:43:40 (muokattu 28.03.2016 18:49:59) | |
|
Joskus huolsin tuollaisen Sessionin. Siinä taisi kyllä olla se päätemoduli.
Trace Elliotissa (mulla keikkakäytössä melkein 15vuotta) oli mos-fet pääte. Muistaakseni hyvin samankaltainen tuon kanssa. Sen kanssa ollut mitään bias-ongelmaa, ryömimistä hurinaa tms.
Muistelen, että eräs vanha korjaaja sanoi, että sen voi käytännössä säätää korvalla. Eli missä pienin hurina. Tai potikka noin puoleen väliin. Tiedä sitten.
Ps. Tuossa skemassahan on ohjeet säädöille. | |
okei, voidaan palata varmaan aiheeseen sen verran, että soitin Uraltonelle tänään ja selvisi että he eivät tee transistorivahvistimiin juuri mitään huoltoa (enintään jotain plugin korjausta potikan vaihtotyyppistä, mutta ei mitään sellaista joka edellyttää komponenttien mittailua tai vian etsintää). Suosittelivat kääntymään MH Projektin puoleen ja siellä kaveri lupasi auttaa ja sanoi korjaavansa transistorivahvistimia eli jos joku tarvitsee trankkuvahvarille korjaajaa niin MH proket helsingissä on ainakin taho, joka tekee. Omalla kohdallani se jäi nyt huoltamatta kun ongelman kuvattuani kaveri sanoi ettei siinä ole todennäköisesti mitään vikana ja nämä vanhat vehkeet välillä vähän suhisee ja se tulee rakenteista tai siitä, että jonkun mosfetin alle on muuttanut pahahenki suhisemaan :-). Yksittäinen komponentti kuulemma oireelee enemmänkin hurisemalla, surisemalla tai pörisemällä ja sen voi jäljittää mittaamalla, mutta suhina harvemmin johtuu yksittäisestä elementistä ja suhinoiden jäljittäminen on semmoinen homma, että suositteli jättämään sikseen. Joten näillä mennään ja minäkin sain sielulleni rauhan.
Jos se vaappuu ja vaakkuu, se on ankka | |
Moi.
hallu: Samuli tietää :-D no kahtottaan vieläkö hän jaksaa tätä meikäläisen aihetta.
Toki jaksan, sori kun vastaminen kesti ja vahvistin tuli ostettuakin.
Olin mobiililaitteiden varassa, ja käyttämäni kymmensormijärjestelmä jossa kaksi kirjoittaa ja 8 huilii/etsii ei oikein taivu halutusti tabletin kosketusnäytölle ;).
Onnea joka tapauksessa uuden vahvistimen johdosta.
hallu: Kiitoksia taas :-). Jos ymmärsin oikein niin tarkoitit, että pääte on tuon vahvistimen heikko kohta ja riippuu siitä onko se hybridimodulilla toteutettu vai mosfet transistorilla, että kuinka hankala se on korjata jos menee rikki?
Tuo moduli on tavallaan heikko kohta, tai ainakin huonomaineinen (vaikkakin aikakauden tapa) tapa hoitaa MI-vahvistimen pääte, mutta tässä vahvistimessa käytetty kytkentätapa toisaalta mahdollistaa helpon korjaamisen vahvistinastetta vaihtamalla.
Lisäksi kun tuolta ko. vahvistimiin erikoistuneeltä firmalta saa uustuotantovahvistinmodulia niin kilpailukykyiseen hintaan ettei itse tekeminen kannata kuin erikoistapauksissa, pitäisin Sessionettea jopa parempana vaihtoehtona kuin lukuisia muita aikakautensa Brittihittejä.
Noita valmistajia kun oli tuolloin liki jokaisessa niemessä ja notkossa, vaikkei Suomeen toki rantautunutkaan kuin murto-osa.
hallu: ilmeisesti ei ihan tekemätön paikka, mutta varaosan löytäminen voi olla hankalaa ja ilmeisesti vahvistin huollot ei ihan huutaen moista työtä ota tehtäväkseen joten jonkinmoinen riskibusines tää mulle siis on?
Ei mun mielestä sen riskimpi kuin mikään muukaan tuon aikakauden massavalmistusvahvistin, melkeimpä päinvastoin tuon helpon modattavuutensa ja teknisen tukensa ansiosta.
hallu: Anteeksi, että häiritsen, mutta pakko kysyä vielä tästä asiasta. Olen nimittäin lähes mutta en täysin varma, että tässä minun Sessionissa on mosfet transistoreilla toteutettu tuo pääte ja etuasteessa oli mainittu joku bifet (mitäse nyt sitten terkoittikaan), niin eikö mosfet ole nimenomaan jännitettä seuraava transistori? siis olisiko tuo biaksen ryömiminen tässä laitteessa hiukan pienempi riski? voi olla että olen pahasti ymmärtänyt lukemani väärin kun en ole mikään elektroniikkaihminen ja siksi kysyn.
Siitä olen ainakin varma että tässä laitteessa ei ole sitä HY2xx päätepiiriä jollaisista näin netissä kuvia ja moista epoksiin valettua kummitusta tässä ei ole. Tämä vahvari on nähdäkseni loppupään tuotantoa Sessioneita tehtiin vuoteen 1988 saakka ja tämä on tehty ainakin vuoden 1985 jälkeen, koska tässä on harmaa päällinen. Lisäksi myyjä kertoi että tämä on ostettu joskus kasarin loppupuolella uutena ja tämä on ollut yhdellä omistajalla varavahvistimena.
Asiantuntemukseni transistorikytkennöistä ei ole likipitäenkään tarpeeksi kattava jotta pystyisin edes tuosta skemasta päättelemään kuinka todennäköistä biasin ryömiminen on, mutta käänteislogiikalla voisi arvella valmistajan pitäneen ryömimistä mahdollisena koska ovat monimutkaistaneet kytkentää ymppäämällä säätömahdollisuuden kytkentään.
Ja ainakin tuossa linkin skemassa on varsin kattavat biasointiohjeet.
Roplaajien keskuudessa kaikenlaista säädettävyyttä pidetään usein merkkinä hivenen pidemmälle viedystä suunnittelusta, vaikkei toki aina sitä merkitsekään.
Pahat kielet esimerkiksi usein mainitsevat työkalusäätöisen biasin yleistyneen putkivahvistimissa vasta kun putkien hylkyprosenteja laskettiin ja myyntiin pukattiin likipitäen kaikki mitä linjalta sattui tulemaan.
Työkalusäädön ansiosta valmistaja pystyi näin käyttämään halvimman bulkin mitä käsiinsä sai.
Sama periaate pätee toki transistoreihinkin.
Mielipiteitä asian paikkansapitävyydestä on lukemattomia ;).
hallu: okei, voidaan palata varmaan aiheeseen sen verran, että soitin Uraltonelle tänään ja selvisi että he eivät tee transistorivahvistimiin juuri mitään huoltoa (enintään jotain plugin korjausta potikan vaihtotyyppistä, mutta ei mitään sellaista joka edellyttää komponenttien mittailua tai vian etsintää). Suosittelivat kääntymään MH Projektin puoleen ja siellä kaveri lupasi auttaa ja sanoi korjaavansa transistorivahvistimia eli jos joku tarvitsee trankkuvahvarille korjaajaa niin MH proket helsingissä on ainakin taho, joka tekee. Omalla kohdallani se jäi nyt huoltamatta kun ongelman kuvattuani kaveri sanoi ettei siinä ole todennäköisesti mitään vikana ja nämä vanhat vehkeet välillä vähän suhisee ja se tulee rakenteista tai siitä, että jonkun mosfetin alle on muuttanut pahahenki suhisemaan :-). Yksittäinen komponentti kuulemma oireelee enemmänkin hurisemalla, surisemalla tai pörisemällä ja sen voi jäljittää mittaamalla, mutta suhina harvemmin johtuu yksittäisestä elementistä ja suhinoiden jäljittäminen on semmoinen homma, että suositteli jättämään sikseen. Joten näillä mennään ja minäkin sain sielulleni rauhan.
Tätänykyä kapeille markkinoille on varmaankin muotoutunut toimintatapa jossa liikkeet ohjaavat asiakkaita yhteistyökumppaneillensa joiden osaamisalue on lähempänä tarvetta.
Hyödyttäähän tuollainen suuresti toki asiastakin, vaikkei ehkä aina siltä tunnukaan.
Täysin samaa mieltä olen suhinoista ja kohinoista ja niiden kuulumisesta tuon(kin) aikakauden tuotteisiin.
Kammovaikeita paikantaa, ja likipitäen mahdottomia poistaa ellei kyseessä ole joku ennalta tiedossa oleva suunnitteluvirhe.
Osassa transistoreja tuo mainittu "pahahenki" asustelee jo alkuaankin, eli ei välttämättä edes vaihtamalla parane.
Kaikista Brittivitseistä huolimattakin veikkaan että jos tuon aikakauden Brittilaite vielä vuosikymmentenkin jälkeen sysää, tekee se sitä vielä piiiiiiitkään :).
T:Samuli | |
basisti1971:
Pahat kielet esimerkiksi usein mainitsevat työkalusäätöisen biasin yleistyneen putkivahvistimissa vasta kun putkien hylkyprosenteja laskettiin ja myyntiin pukattiin likipitäen kaikki mitä linjalta sattui tulemaan.
Työkalusäädön ansiosta valmistaja pystyi näin käyttämään halvimman bulkin mitä käsiinsä sai.
Sama periaate pätee toki transistoreihinkin.
Mielipiteitä asian paikkansapitävyydestä on lukemattomia ;).
Joo... kyllä biastrimmeri mun mielestä edustaa trankkulaitteessa sitä hyvää suunnittelua. Ei kai tuosta mahdollisesta lepovirran ryömimisestä kannata mitään vauhkoilun aihetta ottaa. Vanhoja transistorilaitteitahan on käytössä vaikka kuinka, Yamahat, Peaveyt jne, vissiin parempia stereolaitteitakin, ja harvemmin niistä päätetrankut ihan omia aikojaan kärähtelevät.
En ole musiikin asiantuntija. |  hallu
30.03.2016 15:48:24 (muokattu 30.03.2016 15:50:17) | |
|
basisti1971: Moi.
....................... paaaljon hyvää asiaa...................
T:Samuli
Kiitos jälleen kerran :-) tuntuisi että plussat on vaatimaton kiitos näin arvokkaasta tiedosta ja näkemyksistä joita täällä jaat. Et ehkä itse edes ymmärrä kuinka merkittävältä se tuntuu, että kaltaisesi ammattimies viitsii avata ja selittää nyypälle näitä vähän vaikeampia juttuja. Joka tapauksessa olen oppinut ihan älyttömän paljon lukemalla sun juttuja joten propsit siitä ja erityiskiitokset että otit kantaa tähän mun vahvistinhankintaan.
Joo ja voin sanoa, että tämä on makea laite ja tykkään ihan erityisesti tämän säröosastosta joka murisee juuri oikealla tavalla ja vieläpä on dynaaminen ja soittoon reagoiva. Mä pääsen varmaan parin viikon kuluessa bändin yhteydessä kokeilemaan miten tää pelaa, mutta odotukset on korkealla ja varasuunnitelma toki on olemassa jos tää ei natsaakaan (Koch Pedaltone efektipaluuseen), mutta nyt juuri vaikuttaa aika lupaavalta :-). Tuo kliini tässä on vähän kylmähkö, mutta ei varsinaisesti huono olen vaan tottunut Fendereiden hyvin lämpimään kliinisointiin (vibrochamp, BluesDeVille, Showman, 75) ja tässä saa olla treblesäätimen kanssa kliinipuolella tarkkana (on vähän piikikäs). Toisaalta säröpuolella tonestakki toimii ihan toisella tavalla ja trebleä kestää avata ihan reippaasti.
No mitäs näistä, kirjoitin artikkelin tästä rakkineesta https://muusikoiden.net/artikkelit/2046
Jos se vaappuu ja vaakkuu, se on ankka | |
Moi.
hallu: Kiitos jälleen kerran :-) tuntuisi että plussat on vaatimaton kiitos näin arvokkaasta tiedosta ja näkemyksistä joita täällä jaat. Et ehkä itse edes ymmärrä kuinka merkittävältä se tuntuu, että kaltaisesi ammattimies viitsii avata ja selittää nyypälle näitä vähän vaikeampia juttuja. Joka tapauksessa olen oppinut ihan älyttömän paljon lukemalla sun juttuja joten propsit siitä ja erityiskiitokset että otit kantaa tähän mun vahvistinhankintaan.
Ole hyvä.
Ja kiitos kiitoksista, kyllähän se mieltä lämmittää kun kuulee että omista pohdinnoista on muillekin hyötyä.
Tuohon ammattimies-asiaan täytyy kyllä totuuden nimissä todeta etten ole suinkaan ammattilainen, edes korjauslupia kun en omista, aktiiviharrastaja kylläkin.
Tosin se aktiivisuus on vuosikymmenten varrella vaihdellut huomattavastikin... ;).
hallu: No mitäs näistä, kirjoitin artikkelin tästä rakkineesta https://muusikoiden.net/artikkelit/2046
Kattava artikkeli, varmasti iloa myös muille kyseisestä vahvistimesta kiinnostuneille.
Tuo mainitsemasi suhinoiden katoaminen pelkkää päätettä käytettäessä antaa yhden -ehkä hyvinkin yksinkertaisen- mahdollisuuden tilanteen muuttamiseksi.
Suuntaan tai toiseen ;).
Etusessa käytetyt hyvin yleiset JFet OP-Ampit TL071 ja TL072 ovat helposti saatavilla kaikista komponenttikaupoista, eikä hintakaan ole kuin 1€ luokkaa tässäkin etuasteessa käytetyille DIL8 versioille.
Ainakin tuossa ketjuun linkitetyssä Award-Session sivuston kuvassa on ko. piirit asennettu kannoille, joten jos on samanlainen piirilevy kuin sulla, ja kunhan katsoo että tulee asennettua oikein päin, vaihtotyö on muutamassa minuutissa suoritettu.
Voihan toki olla että piirilevyversioita on ollut useampiakin, mutta kannan lisääminen on ihan yhtä helppo toimitus kuin lutikan juottamalla vaihtaminenkin.
Audiotaajuuksilla kanta-asennus aiheuttaa aniharvoin ongelmia, ja onkin hyvin yleinen modaus jos piirit ovat alunperin asennettu suoraan levylle.
Kefiiri: Ei kai tuosta mahdollisesta lepovirran ryömimisestä kannata mitään vauhkoilun aihetta ottaa.
Ei toki vauhkoilla kannata, mutta ainakin omasta mielestä hyvä pitää mielessä.
Etenkin kun valta-osasta vahvistimia, käyttötarkoituksesta riippumatta, löytyy netistä tietoa jos asiaa on syytä tarkkailla tavallista tarkemmin.
Päätekivien kärähtäminen kun usein on kallihkoa korjata, ainakin jos laitteen jälleenmyyntiarvo on matala.
Käyttöarvo kun on usein korkea, pienelläkin ennalta ehkäisevällä toiminnalla saattaa pidentää laitteen elinkaarta roimastikin.
Kefiiri: Vanhoja transistorilaitteitahan on käytössä vaikka kuinka, Yamahat, Peaveyt jne, vissiin parempia stereolaitteitakin, ja harvemmin niistä päätetrankut ihan omia aikojaan kärähtelevät.
Paljon on toki käytössä, mutta silti valtaosa lienee jo maanparanteena.
Toisin kuin putkipeleissä joissa poistuma on huomattavasti pienempää.
Oman rajallisen kokemuksen mukaan ainakin Peaveyt ruukaavat sen kuoliniskunsa saamaan juuri päätetransistorien kärvähtämisen myötä.
Käyttäjä-uuvatilla on toki usein kuolemantapauksissa oma osansa, vaikkei seikkaa myöntäsikään, mutta kyllä noita omia aikojaankin mykistyy.
Kiusaa noissa Amerikan lahjoissa musiikkiväelle tietysti tekee kaikki osa-alueet jakista jakkiin, ja olenkin mahdollisuuksien mukaan kieltäytynyt kunniasta kun noita on mulle aikojen saatossa tarjottu.
Korjattavaksi, ostettavaksi ja joskus olisi ihan ilmankin saanut.
Penskana jo totesin muutaman kokemuksen myötä ettei Peavey ole se mun juttu ;).
T:Samuli | |
basisti1971: Penskana jo totesin muutaman kokemuksen myötä ettei Peavey ole se mun juttu ;).
Itsellä päinvastainen kokemus. Olen koko bändiuran soittanut Peaveyn bassovahvareilla ja rohisevista ja täysin mykistyneistäkin laitteista on korjauksen jälkeen tullut soivia ja kestäviä pelejä. Viimeksi sulaketta polttanut Mark III:kin heräsin uudelleen henkiin, kun yksi oikosulussa ollut päätekivi uusittiin.
"Juici meni ravintolaan ja tilas tarjoilijalta: "Jekku ruuan kans!" "Taidatkin olla sellainen anagrammijätkä", kommentoi tarjoilija." -Jabe | |
juici: Itsellä päinvastainen kokemus. Olen koko bändiuran soittanut Peaveyn bassovahvareilla ja rohisevista ja täysin mykistyneistäkin laitteista on korjauksen jälkeen tullut soivia ja kestäviä pelejä. Viimeksi sulaketta polttanut Mark III:kin heräsin uudelleen henkiin, kun yksi oikosulussa ollut päätekivi uusittiin.
Missä huollatit? Itsellä vainaa TNT-150 kaipaisi asiantuntijaa.
Istu ja pala! | |
anapena: Missä huollatit? Itsellä vainaa TNT-150 kaipaisi asiantuntijaa.
Kuopiossa. Sataman TV- ja videohuollossa: http://www.tv-huolto.fi/
"Juici meni ravintolaan ja tilas tarjoilijalta: "Jekku ruuan kans!" "Taidatkin olla sellainen anagrammijätkä", kommentoi tarjoilija." -Jabe | | « edellinen sivu | seuraava sivu » | |
|---|
|
|
