| Aihe: soittaminen | 1 |
|---|
 Plot
07.12.2015 22:49:20 | |
|
Joku sano, että voit vedellä joka soinnulle eri skaalasta nuotteja. Tyyliin mixolyydinen skaala tietylle soinnulle. Mutta sitten toinen sano, että älä poika niin tee, saattaa sävellaji vaihtua.
Mitä tehrä? Auttakaa basismista innostunutta. |  ituvirtanen
07.12.2015 22:55:45 (muokattu 07.12.2015 22:56:12) | |
|
Tähänkö viittaat:
http://www.outsideshore.com/music/e … -materials/primer/chordscale-chart/ | Plot
08.12.2015 21:53:28 | |
|
ituvirtanen: Tähänkö viittaat:
http://www.outsideshore.com/music/e … -materials/primer/chordscale-chart/
Joo, eli tuosta kun nappaa sopivan skaalan soinnulle ja kehittelee siitä kuvioita bassolle. Ok, mutta jos tässä skaalassa on nuotteja, jotka eivät kuulu biisin sävellajiin homma saattaa mennä pieleen? Voiko näin olla? |  Typhus
09.12.2015 10:40:14 (muokattu 09.12.2015 18:09:02) | |
|
Jokaiselle soinnulle löytyy kyllä omat skaalansa (asteikot) mutta ne on aina säv.laji riippuvaisia. Ajatellaan et mennään C-duurissa. Silloin säv.lajin ensimmäisen asteen soinnun eli C-duurin skaala on Jooninen. Eli äänet: c,d,e,f,g,a,b,c. Noita säveliä voi soittaa silloin ensimmäiselle asteelle. Toisella asteella on samat äänet mutta eri järjestyksessä alkaen D:stä. Eli: d,e,f,g,a,h,c,d. Tästä muodostuu D-molli nimeltä Doorinen. Ja samalla kaavalla loput. Elikkäs:
C jooninen (cdefgahc)
Dm doorinen (defgahcd)
Em fryyginen (efgahcde)
F lyydinen (fgahcdef)
G mixolyydinen (gahcdefg)
Am aijollinen (ahcdefga)
Bm-5 lokrinen (bcdefghab)
Näitä kutsutaan moodeiksi. Jokaisessa samat äänet mutta eri järjestyksessä ne luovat erillaisia "fiiliksiä" eli moodeja :)
Sit vaan noi haltuun jokaisessa säv.lajissa. Esim ota seuraavaksi G-duuri (yksi ylennys F# ääni). G-duurin äänet gahcdef#g, ja näiden mukaan sit kaikki moodit läpi ja jnejne.
Sori pikainen kännykkäpostaus, toivottavasti avas edes vähän.
Tissit, bassot, perse, kalija. |  Etvi
09.12.2015 12:12:40 | |
|
Tätä sävellajit, moodit ja soinnut asiaa olen moneen otteeseen itsekin miettinyt soittaessa. Soinnun asteen mukaisen moodin valitseminen savellajin puitteissa on kyllä periaattessa "taiteen sääntöjen mukaista", mutta siinä piilee tiettyjä sudenkuoppia.
Esimerkiksi Cmaj7-soinnun 7. sävel (H) kuulostaa yleensä todella epäsopivalta, jos sen laittaa bassolla pohjaksi kitaristin C-duurin päälle. Sävellellajissa pysytään kyllä, moodi on ihan oikein jooninen, mutta intervalli ei vaan toimi.
Hämmentävää on myös, miksi sävellajista poikkeaminen sopivissa kohdissa saattaa kuulostaa tosi hyvältä. Oman soittokokemuksen karttuessa olen itse muuttunut paljon varovaisemmaksi intervallien tarjoamisessa sointujen päälle. Vaikka esim. septimeilla saa todella hyvin maustettua bassolinjaa, vaarana on usein ylisoittaminen. Bassolinjasta tulee sekava.
Lisäksi bassoharmonioissa on sellainen jännä juttu, että jos niillä alkaa myrkyttää jo kappaleen alkuvaiheessa, palaaminen vähäeleisiin perussäveliin latistaa tunnelmaa aika tavalla.
Herra Tossavainen - Jatsia apinan raivolla | Typhus
09.12.2015 14:43:25 (muokattu 09.12.2015 14:48:34) | |
|
Etvi: Tätä sävellajit, moodit ja soinnut asiaa olen moneen otteeseen itsekin miettinyt soittaessa. Soinnun asteen mukaisen moodin valitseminen savellajin puitteissa on kyllä periaattessa "taiteen sääntöjen mukaista", mutta siinä piilee tiettyjä sudenkuoppia.
Esimerkiksi Cmaj7-soinnun 7. sävel (H) kuulostaa yleensä todella epäsopivalta, jos sen laittaa bassolla pohjaksi kitaristin C-duurin päälle. Sävellellajissa pysytään kyllä, moodi on ihan oikein jooninen, mutta intervalli ei vaan toimi.
Hämmentävää on myös, miksi sävellajista poikkeaminen sopivissa kohdissa saattaa kuulostaa tosi hyvältä. Oman soittokokemuksen karttuessa olen itse muuttunut paljon varovaisemmaksi intervallien tarjoamisessa sointujen päälle. Vaikka esim. septimeilla saa todella hyvin maustettua bassolinjaa, vaarana on usein ylisoittaminen. Bassolinjasta tulee sekava.
Lisäksi bassoharmonioissa on sellainen jännä juttu, että jos niillä alkaa myrkyttää jo kappaleen alkuvaiheessa, palaaminen vähäeleisiin perussäveliin latistaa tunnelmaa aika tavalla.
Basso on sellainen soitin että se määrää soinnun pohjasävelellään. kun sen pohjimmaisen sävelen muuttaa sieltä soinnusta niin soinnun koko funktio muuttuu. Jos soitat Cmaj7 sointuun H-sävelen esim G-kieleltä 16-nauhalta niin se soi kivasti. Mutta kun soitatkin sen A-kielen 2-nauhalta tahdin ekalla iskulla niin se kuulostaakin aika riipivältä koska muut soittavat sen pohjalle C:n. Jotta sen sais soimaan hyvin niin sointu pitäisi olla tyyliin Cmaj7/B. Tämänkin soinnun olisi hyvä purkautua esim Am sointuun jotta se ei jää ns. "roikkumaan". Tosin, kyllä esim Cmaj7 sointuun voi walking bassissakin lähtä pudottaan C,B,A... jne. Se vaan luo hetkeksi jännitettä joka pitää purkaa johonkin suuntaan. Toivottavasti olen taas selkeä.
Lisäys: Se miksi monesti säv.lajin ulkopuoliset sävelet kuulostavat hyvälle johtuukin juurikin tuosta jännitteestä ja sen purkauksesta. Ajatellaan että mennään Am7 soinnulta D7 soinnulle. Soitetaan 4-osia A,B,C,C# ja sitten ollaankin D:llä D7:soinnun ykkösellä. C# ääni ei kuulu joukkoon, mutta se johtaa D-sävelelle eikä ole tahdin voimakkailla iskuilla (1 & 3). Myös esim. blues-asteikon b5 sävel kuulostaa makeelle juurikin sen purkauksen takia aina. (blues asteikko A.sta: a,c,d,d#,e,g,a).
Tissit, bassot, perse, kalija. |  Kefiiri
09.12.2015 15:06:45 (muokattu 09.12.2015 15:07:11) | |
|
Plussan laitoin Typhukselle, oli niin käytännönläheinen lähestymistapa asiaan.
En ole musiikin asiantuntija. | Etvi
09.12.2015 16:47:58 | |
|
Kefiiri: Plussan laitoin Typhukselle, oli niin käytännönläheinen lähestymistapa asiaan.
Juu. Niin mäkin. Ensimmäisen kerran joku selitti mulle ton asian niin, että kuvittelen ymmärtäväni. Joskus tosin jännitän purkautuvani ennenaikaisesti.
Herra Tossavainen - Jatsia apinan raivolla | |
Etvi: Juu. Niin mäkin. Ensimmäisen kerran joku selitti mulle ton asian niin, että kuvittelen ymmärtäväni. Joskus tosin jännitän purkautuvani ennenaikaisesti.
Pääasia et purkautuu! Jos jää jännitteeseen niin se on ikävää!
Tissit, bassot, perse, kalija. | Plot
09.12.2015 21:48:34 | |
|
Typhus: Jokaiselle soinnulle löytyy kyllä omat skaalansa (asteikot) mutta ne on aina säv.laji riippuvaisia. Ajatellaan et mennään C-duurissa. Silloin säv.lajin ensimmäisen asteen soinnun eli C-duurin skaala on Jooninen. Eli äänet: c,d,e,f,g,a,b,c. Noita säveliä voi soittaa silloin ensimmäiselle asteelle. Toisella asteella on samat äänet mutta eri järjestyksessä alkaen D:stä. Eli: d,e,f,g,a,h,c,d. Tästä muodostuu D-molli nimeltä Doorinen. Ja samalla kaavalla loput. Elikkäs:
C jooninen (cdefgahc)
Dm doorinen (defgahcd)
Em fryyginen (efgahcde)
F lyydinen (fgahcdef)
G mixolyydinen (gahcdefg)
Am aijollinen (ahcdefga)
Bm-5 lokrinen (bcdefghab)
Näitä kutsutaan moodeiksi. Jokaisessa samat äänet mutta eri järjestyksessä ne luovat erillaisia "fiiliksiä" eli moodeja :)
Sit vaan noi haltuun jokaisessa säv.lajissa. Esim ota seuraavaksi G-duuri (yksi ylennys F# ääni). G-duurin äänet gahcdef#g, ja näiden mukaan sit kaikki moodit läpi ja jnejne.
Sori pikainen kännykkäpostaus, toivottavasti avas edes vähän.
Kiitoksia vastauksesta. Eli sävellaji määrää nuotit kuitenkin. Mutta ilmeisesti voi joskus ottaa jonkun skaalan, vaikka esim. blues-skaalan, jossa on sävellajiin kuulumaton nuotti. Mutta näin amatöörinä täytynee toistaiseksi ottaa varman päälle ja pysyä sävellajin nuoteissa eli noissa moodeissa. | Plot
09.12.2015 21:56:23 | |
|
Etvi: Tätä sävellajit, moodit ja soinnut asiaa olen moneen otteeseen itsekin miettinyt soittaessa. Soinnun asteen mukaisen moodin valitseminen savellajin puitteissa on kyllä periaattessa "taiteen sääntöjen mukaista", mutta siinä piilee tiettyjä sudenkuoppia.
Esimerkiksi Cmaj7-soinnun 7. sävel (H) kuulostaa yleensä todella epäsopivalta, jos sen laittaa bassolla pohjaksi kitaristin C-duurin päälle. Sävellellajissa pysytään kyllä, moodi on ihan oikein jooninen, mutta intervalli ei vaan toimi.
Hämmentävää on myös, miksi sävellajista poikkeaminen sopivissa kohdissa saattaa kuulostaa tosi hyvältä. Oman soittokokemuksen karttuessa olen itse muuttunut paljon varovaisemmaksi intervallien tarjoamisessa sointujen päälle. Vaikka esim. septimeilla saa todella hyvin maustettua bassolinjaa, vaarana on usein ylisoittaminen. Bassolinjasta tulee sekava.
Lisäksi bassoharmonioissa on sellainen jännä juttu, että jos niillä alkaa myrkyttää jo kappaleen alkuvaiheessa, palaaminen vähäeleisiin perussäveliin latistaa tunnelmaa aika tavalla.
Joo, seiska vaikea. Samoin nopeat kuviot vaikeita saada kuulostamaan hyviltä. | |
mummielestä soittaminen on tosi vaikeata.
"Sometimes he throws in a bunch of fretless songs and I say "I don't have any fretless bass" and he say's "Go fuck yourself" - Chi Cheng RIP | |
pehko: mummielestä soittaminen on tosi vaikeata.
Erittäin hyvin sanottu. Komppia tälle.
Pari DODii jouten. Ostappa pois! |  jukkajylli
12.12.2015 19:32:08 (muokattu 14.12.2015 15:46:34) | |
|
pehko: mummielestä soittaminen on tosi vaikeata.
Onneks aina voi soittaa bassoa ja keskittyä pikkujouluissa tarjoiltaviin tuotteisiin. Niinku mä ihan kohta.
Stidi alla. | |
pehko: mummielestä soittaminen on tosi vaikeata.
Höpöhöpö.
Vaivaiset 12 säveltä.
"Että minkä tahansa tekeminen kunnolla on melkein mahdotonta, kun aina on joku urpo joka tekee paskaa halvemmalla." -pkuukas | hallu
14.12.2015 11:49:00 (muokattu 14.12.2015 11:50:40) | |
|
Minä olen itse tehnyt vaan niin, että soittelen sointuääniä jos ei mitään muuta tule mieleen. Ne kummiskin toimii aina ja niistäkin saa rakenneltua tosi hauskoja kuvioita. Laittaa sinne väliin sitten jotain muuta jos tulee mieleen jokin hyvältä kuulostava kuvio. Bassolla vaan on niin valtava auktoriteetti orkesterissa, että se ei voi höpötellä turhia vaan sisällön kanssa joutuu olemaan vähän tarkempi. Laulu- (tai lead-) melodiastakin saa hyviä idiksiä jos kekkaa vaikka jonkun lystin intervalin johonkin kohtaan, mutta draaman kannaltahan basso on tosi jäntevä työkalu.
Mutta lähinnä itse pidän ohjenuorana, että soitan sointuääniä jos en oikein tiedä että mitä soittais ja sitten jos tulee joku hyvä idis, niin soittaa sitten sen sinne välliin, mihin se tuntuu sopivan. Vähän kuin kitarasoolo, mutta vaan vähän erilainen sävelkieli ja maltillisemmin bendaillen :-D. E: olennaisempaa on soittaa oikeaan aikaan se sävel kuin, että se olisi justiinsa se oikea nuotti :-D. Meinaan, että vaikka nuotti olisi "väärä" niin se uskotaan, jos sen sanoo tarpeeksi vakuuttavasti ja justiinsa oikeaan aikaan ;-D.
Jos se vaappuu ja vaakkuu, se on ankka | | « edellinen sivu | seuraava sivu » | 1 |
|---|
|
|
