| Aihe: Putkibassovahvistin? | |
|---|
 ituvirtanen
24.05.2015 00:56:03 (muokattu 24.05.2015 00:58:33) | |
|
Hmm, tässä on oivallinen sohaisun paikka...
Putkien lämpöisyys on tutusti yhteydessä harmonisiin. Korvat sietävät matalien taajuuksien säröä hyvin aika isotkin määrät. Jos putkiputkaa huudatetaan, tehoja voi ajaa "kovemmalla" kuin puolijohdeserkkuaan. Kovempi taas puolestaan kuulostaa vertailtaessa korvaan "paremmalta". Tosin numeroitten valossa niin ei tarvitse olla.
Silloin, kun eri ratkaisut suunnitellaan toimimaan samalla alueella tietyllä tavalla, sokkotesteissä asiaan ns. vihkiytyneetkin ovat kovilla. Tästä pääsemme sopivasti varsinaiseen asian ytimeen.
Kukaan ei (onneksi) kiellä käyttämästä tai suunnittelemasta vahvistinta "väärin", tai paremminkin haluamallaan tavalla. Tällöin äänieroja tulee aivan eri tavoin esiin. Ne voivat johtua vaikkapa tottumuksesta tai muuten etsitään erilaista lopputulosta. Silloin erot ovat vertailtaessa korvinkuultavia. Toisaalta tuotteen suunnittelu voi vaikuttaa käytettävyyteen ja voi samoin mahdollistaa toisista poikkeavan äänenmuokkauksen.
On muistettava, että kuuntelupuoli (studio ja hifi) pyrkii toistamaan kaiken mahdollisimman vääristymättömänä. Soitto- ja miksei äänityspuolellakin ääntä taas yritetään mahdollisin tavoin puukottaa, jotta se kuulostaisi halutulta. Tästä voisi johtaa, että esimerkiksi kaikkien instrumenttivahvistimien ääni on tehty eri reseptillä. Johtavat/suositut merkit haluavat kuulostaa omanlaisiltaan ja siksi keräävät omat kannattajakuntansa: "Tämä minun on - ymmärrättehän - paras, ainut ja oikea". Jopa soittimen ja vahvistimen yhteistoiminnan optimointi jätetään (epä-) reilusti ostajalle eli soittajalle eikä valmistajalle (= jälleen yksi mahdollisuus tehdä asia eri kuuloisesti).
(Välihuomio:)
(Luin firman Hevos sivuja. Perustelut, miksi Hevosmiehen tietotoimiston ratkaisut olivat "optimaalisia", olivat osatotuuksia ja tukivat vain ja ainoastaan heidän suunnittelufilosofiaansa. Tähän yritykseen oli viitattu jossain muusinetin yhteenvedossa, jolla bassorefleksi haluttiin nostaa muitten ratkaisujen yläpuolelle. Samaten RMS-mittaukset kyseenalaistettiin, vaikka niitten tarkoituksena olisi tuottaa vain tuotteitten kesken jotenkin vertailukelpoisia lukuja. Nämä nyt karkeina, yksittäisnä esimerkkeinä.)
A-luokan ransistori tahi D-luokan putkistori, aivan sama. Jos ääni (ja käytettävyys ja ulkonäkö ja roudattavuus ja mainostajat ja myyjä ja kaverien kommentit ja...) miellyttää, se merkitsee.
Etsikää innolla, kokeilkaa rohkeasti, löytäkää omanne ja nauttikaa täysillä. |
|
Mun mielestä isoin ero on päätteen toiminnassa. Putkella tulee hyvällä volumella kova kompressio, joka ainakin mut yllätti. Lämpö yms on mulle ihan yhdentekeviä, kun bassolla voi toimia myös mid-scoopattu, kylmä ja kolkko (Hartke)-soundi mahtavasti. Kompuraa ja muuta voi toki pedaaleilla etsiä, mut ei välttämättä takaa samaa tulosta. Mitä olen putki-ja trankkunuppeja samoilla pedaaleilla käyttänyt, niin putkinupin kanssa voi kompuran jättää pois päältä. |
|
Lastinen: Mun mielestä isoin ero on päätteen toiminnassa. Putkella tulee hyvällä volumella kova kompressio, joka ainakin mut yllätti. Lämpö yms on mulle ihan yhdentekeviä, kun bassolla voi toimia myös mid-scoopattu, kylmä ja kolkko (Hartke)-soundi mahtavasti. Kompuraa ja muuta voi toki pedaaleilla etsiä, mut ei välttämättä takaa samaa tulosta. Mitä olen putki-ja trankkunuppeja samoilla pedaaleilla käyttänyt, niin putkinupin kanssa voi kompuran jättää pois päältä.
Ei se kompura ole transistoripelilläkään pakollinen. On sekä tottumiskysymys että soittotekninen seikka. Soitin parikymmentä vuotta erilaisilla trankkupeleikkä joissa ei missään ollut kompuraa. Kun kontrolli on näpeissä antaa se dynamiikalle paljon mahdollisuuksia. Myöskää tehokas putkipeli tai sellainen jossa on paljon reserviä piikkiteholle ei lyttää saundia merkittävästi, joten yleistys että putkipeli kompressoi on harhaanjohtava. Toki on niin että Fenderin, Marsun tai Ampegin 100-wattinen kompressoivat paljon.
vasemmassa lahkeessa-klubin elinikäinen kannatusjäsen |
|
hollstro: Ei se kompura ole transistoripelilläkään pakollinen. On sekä tottumiskysymys että soittotekninen seikka. Soitin parikymmentä vuotta erilaisilla trankkupeleikkä joissa ei missään ollut kompuraa. Kun kontrolli on näpeissä antaa se dynamiikalle paljon mahdollisuuksia. Myöskää tehokas putkipeli tai sellainen jossa on paljon reserviä piikkiteholle ei lyttää saundia merkittävästi, joten yleistys että putkipeli kompressoi on harhaanjohtava. Toki on niin että Fenderin, Marsun tai Ampegin 100-wattinen kompressoivat paljon.
No noinhan se on. Mä koitan trankkusetupin kompuralla tuoda sitä putkinupin kyykkäämistä mukaan. Eihän sitä olisi pakko olla ja ilman pärjäisi. Mut tosiaan jos ei ole koittanut tollasen putkinupin kyykkäämistä ja soundin syttymistä, niin ei oikeastaan tiedä mistä jää paitsi. Se on ihan oma juttunsa, eikä toki välttämättä se, mitä on hakemassa. |
|
Lastinen: Mun mielestä isoin ero on päätteen toiminnassa. Putkella tulee hyvällä volumella kova kompressio, joka ainakin mut yllätti. Lämpö yms on mulle ihan yhdentekeviä, kun bassolla voi toimia myös mid-scoopattu, kylmä ja kolkko (Hartke)-soundi mahtavasti. Kompuraa ja muuta voi toki pedaaleilla etsiä, mut ei välttämättä takaa samaa tulosta. Mitä olen putki-ja trankkunuppeja samoilla pedaaleilla käyttänyt, niin putkinupin kanssa voi kompuran jättää pois päältä.
Tämä on hyvä näkökohta:-) kiitoksia. Näenkö oikein huomatessani yhteyden kompressiossa tuon aikaisemmin esille tulleen atakin kanssa? tämä on vähän vaikea asia käsitellä kun se herättää niin voimakkaita tunteita jostakin merkillisestä syystä.
Olisipa jo kevät |
|
hallu: Tämä on hyvä näkökohta:-) kiitoksia. Näenkö oikein huomatessani yhteyden kompressiossa tuon aikaisemmin esille tulleen atakin kanssa? tämä on vähän vaikea asia käsitellä kun se herättää niin voimakkaita tunteita jostakin merkillisestä syystä.
Eihän tämä nyt mitään. Voimakkaat tunteet tulee, kun lavalla on parin tonnin soittokamppeet ja miksaaja pistää Behringerin DI:n basson ja vahvarin väliin:) |
 okabass
24.05.2015 11:43:02 (muokattu 24.05.2015 20:33:26) | |
|
Lastinen: Eihän tämä nyt mitään. Voimakkaat tunteet tulee, kun lavalla on parin tonnin soittokamppeet ja miksaaja pistää Behringerin DI:n basson ja vahvarin väliin:)
No ei välttämättä. En tunne B. DI-boksia. Voi toimia ihan ok. DI- boksissa on kuitenkin suora (lanka)kontakti inputin ja "to amp" liittimen välillä.
Tietysti mielellään ei, vaan esim. REDDI, Countryman, BSS... Keikalla on niin monta mahdollista lähtösoundia huonontavaa tekijää, että kohtalainen DI-boksi on minusta niitä pienimpiä huolenaiheita.
Täytyy ymmärtää,että puolijohteilla totutetuilla äänivermeillä on vankka paikkansa. Ne ovat kätevämpiä ja hyväsoundisia monessa asiassa. Esim. en muista kuulleeni kenenkään haukkuvan Music Manin etusta, tai Neven miksereitä, tai SSL- pöytiä/kompressoreita.
Mutta bassovahvistimena minulle isotehoinen putkinuppi on se, mikä miellyttää. Samoin monia muita. Eikös maailman festarilavoilla vakio ole SVT ja rantasauna tai pari. Eikä joku kirppusirkus-karvanoppa. |
|
okabass: No ei välttämättä. En tunne B. DI-boksia. Voi toimia ihan ok. DI- boksissa on kuitenkin suora (lanka)kontakti inputin ja "to amp" liittimen välillä.
Tietysti mielellään ei, vaan esim. REDDI, Countryman, BBS... Keikalla on niin monta mahdollista lähtösoundia huonontavaa tekijää, että kohtalainen DI-boksi on minusta niitä pienimpiä huolenaiheita.
Täytyy ymmärtää,että puolijohteilla totutetuilla äänivermeillä on vankka paikkansa. Ne ovat kätevämpiä ja hyväsoundisia monessa asiassa. Esim. en muista kuulleeni kenenkään haukkuvan Music Manin etusta, tai Neven miksereitä, tai SSL- pöytiä/kompressoreita.
Mutta bassovahvistimena minulle isotehoinen putkinuppi on se, mikä miellyttää. Samoin monia muita. Eikös maailman festarilavoilla vakio ole SVT ja rantasauna tai pari. Eikä joku kirppusirkus-karvanoppa.
Oen itsekin kokeillut isoa putkibassovahvistinta ja ymmärrän hyvin näkökantasi. Minun tarkoitukseni tässä ketjussa ei ole ollut yrittää kyseenalaistaa putkivahvistimia, vaan lähinnä yrittää löytää niitä tekijöitä mitkä siinä putkisaounsissa on tunnistettavia ja merkityksellisiä. Kyllä tässä on jo tullut esille muutama erittäin hyvä huomio joihin aion jatkossa paneutua tarkemmin. Myös kitarapuolella teen tätä samaa työtä eli yritän ymmärtää laitteita paremmin ja erityisesti erilaisia signaaliketjun komponenteista lähteviä syy-seuraussuhteita.
Minä olen sen luontoinen ihminen etten oikein osaa suhtautua asioihin sällätavalla mutkattomasti kuin monet osaavat.
Olisipa jo kevät |
|
Lastinen: Eihän tämä nyt mitään. Voimakkaat tunteet tulee, kun lavalla on parin tonnin soittokamppeet ja miksaaja pistää Behringerin DI:n basson ja vahvarin väliin:)
Siks onkin hyvä olla oma DI. |
|
Lastinen: .., kun lavalla on parin tonnin soittokamppeet ja miksaaja pistää Behringerin DI:n basson ja vahvarin väliin:)
Tunnelma on pilalla. Saundikin varmaan....
Jos intternetissä ei olisi pornoa, siinä olisi vain yksi sivu.
-joku laini telkkusarjassa- |
|
kojones: Siks onkin hyvä olla oma DI.
Se behkun bss-kopio di-boksi on ihan jees. Tuskin siitä jää mikään kiikastamaan. Mutta oman di:n rahtaamista suosittelen minäkin. Nythän on tarjolla esim Radial JDX, jonka vois kuvitella tarjoilevan perusboksiin verrattuna putkisempaa soundia. Mikäli sen sijoittaa putkinupin ja kaapin väliin.
Always play on one and don't fake the funk. -Bootsy- |
|
M-Juhana: Tunnelma on pilalla. Saundikin varmaan....
Tunnelmasta viis. Siis pointtina se, että hifistely ja korkinhaistelu nupin suhteen menettää merkityksensä täysin, kun soundi otetaan jo sitä ennen ulos pa-kamoihin. Hyvät kamat toimii lähinnä monitorointia itselle, eikä se päätekään kyykkää, kun kamat on hiljempaa. Soundi on toki yleisöön toimiva, kun se puhdas basso on miksaajalle tuttua kauraa. Putki vai trankku? Tossa tilanteessa ei merkitystä. |
 2541
24.05.2015 18:36:35 | |
|
Lastinen: Tunnelmasta viis. Siis pointtina se, että hifistely ja korkinhaistelu nupin suhteen menettää merkityksensä täysin, kun soundi otetaan jo sitä ennen ulos pa-kamoihin. Hyvät kamat toimii lähinnä monitorointia itselle, eikä se päätekään kyykkää, kun kamat on hiljempaa. Soundi on toki yleisöön toimiva, kun se puhdas basso on miksaajalle tuttua kauraa. Putki vai trankku? Tossa tilanteessa ei merkitystä.
No sit pyydetään/laitetaan se mikki siihen kaapin eteen DI-boxin kaveriksi. |
|
2541: No sit pyydetään/laitetaan se mikki siihen kaapin eteen DI-boxin kaveriksi.
Tai DI boksi (oikeanlainen) sinne nupin ja kaapin väliin. |
|
Olli.M: Tai DI boksi (oikeanlainen) sinne nupin ja kaapin väliin.
Esimerkiksi. Ja hyvin pelittää. Helppo tehdä itsekin. Hyvälaatuinen muuntaja, liittimet, pari vastusta ja kotelo. |
 J.Nikkanen
24.05.2015 20:37:05 (muokattu 24.05.2015 20:37:50) | |
|
Semmoista tietoa kaipaisin lamppuhessuilta että mikä on putkipelien TOP-5, eli laitteet joita kannattaa testata jos mahdollisuus aukeaa. Kaippa niitä ei niin hyviä putkinuppejakin on tehty, eli jotain infoa (merkki & malli) myös niistä, mitkä ovat ne vehkeet joita kannattaa välttää. |
okabass
24.05.2015 21:08:00 (muokattu 24.05.2015 21:10:01) | |
|
J.Nikkanen: Semmoista tietoa kaipaisin lamppuhessuilta että mikä on putkipelien TOP-5, eli laitteet joita kannattaa testata jos mahdollisuus aukeaa.
No Ampeg SVT, Marshall 400 W (?), Mesan 400 ja 400+ ainakin. Eli n. 300 watin tehoiset nupit. Luonnollisesti kaappi vaikuttaa paljon. |
|
okabass: No Ampeg SVT, Marshall 400 W (?), Mesan 400 ja 400+ ainakin. Eli n. 300 watin tehoiset nupit. Luonnollisesti kaappi vaikuttaa paljon.
Hiwatt vielä tuohon lisäksi. Ja Fenderin jytkymmät mallit ovat varmaankin hyviä, itse en ole tosin niitä kokeillut.
Basso sanoo pum pum ja pitää suunsa kiinni. |
|
J.Nikkanen: Semmoista tietoa kaipaisin lamppuhessuilta että mikä on putkipelien TOP-5, eli laitteet joita kannattaa testata jos mahdollisuus aukeaa. Kaippa niitä ei niin hyviä putkinuppejakin on tehty, eli jotain infoa (merkki & malli) myös niistä, mitkä ovat ne vehkeet joita kannattaa välttää.
Onhan näitä moneen lähtöön maun mukaan. >200W Marshall, Ampeg, Orange, Hiwatt, Mesa jne. ovat toki varmoja valintoja, vaan suosittelen nimenomaan testaamaan mitä tahansa vanhempaa 100W brittipeliä jos vastaan tulee. Hyviä kokemuksia hieman kompressoituneeseen rokkisoundiin mm. nupeista Laney Klipp, Laney Supergroup ja Carslbro 100 Top. Marshall JCM800 bassonupista jäi todella hengetön fiilis näihin verraten, mutta testasinkin sitä pienemmällä kaapilla, ois kiva koittaa uusiksi nykyisellä. |
|
Mä vejin yhdet reenit koe mielessä vanhalla top 100lla rantasaunan kans ja täytyy sanoa et svt jälkeen oli tosi hengetön peli ku ois kynttilällä yrittänyt saunaa lämmittää en tykännyt yhtään varmaan jonku toisen kaapin kans parempi mut esim hartken 350 ja yllättävän hyvä soundi rantiksen kans ,mut kyllä se svt lämmittää sen saunan parhaiten |
| « edellinen sivu | seuraava sivu » | |
|---|
