Aihe: Putkibassovahvistin? | |
---|
|
Moi, mahtaisiko joku osata sanoa, että mitä se putki tekee bassovahvistimessa? siis tarkoitan, että miten putkivahvistimen soundi eroaa transistorivahvistimeen verrattuna bassovahvistimissa? kitaravahvistimissa kyse on siitä säröstä, mutta bassovahvistimissa ei vissiin vahvistimen yliohjausominaisuudet tai päätesärö näyttele mitään roolia. Bassovahvistimet on hemmetin järeitä rakkineita ja isot pakkamalliset päätemuuntajat painaa ihan perkeleesti, niin mikä on se etu mikä niillä saavutetaan, että jengi viitsii niitä ostaa? Ja nyt kiitos ei sodita, tämä on ihan ymmärtämättömän kitaristin viaton kysymys. Olisipa jo kevät | Dropped C 23.05.2015 17:04:33 (muokattu 23.05.2015 17:07:41) | |
|
Palstan putkipuristit ainakin väittää että putkareissa on lämpöisempi saundi, trankku taas on kylmä ja kolkko. Kyllä minä ainakin myös sitä säröä repisin siitä putkarista ja runsaasti, jos sellaisen hommaisin. Puhdas trankkupeli kuulosta kyllä yleensä surkealta, jos siitä alkaa kaivamaan säröjä, hybridit sitten vielä erikseen. Hybrideissä voi olla ihan kelpo säröt ja joissain trankuissakin voi olla sisäänrakennettuja säröjä. Basson kanssa on kuitenkin lähes aina pakko käyttää jonkinlaista muljutinta edessä, jos haluaa raaempaa pörinää, oli sitten putkivahvistin tai ei. | |
Dropped C: Palstan putkipuristit ainakin väittää että putkareissa on lämpöisempi saundi, trankku taas on kylmä ja kolkko. Kyllä minä ainakin myös sitä säröä repisin siitä putkarista ja runsaasti, jos sellaisen hommaisin. Puhdas trankkupeli kuulosta kyllä yleensä surkealta, jos siitä alkaa kaivamaan säröjä, hybridit sitten vielä erikseen. Hybrideissä voi olla ihan kelpo säröt ja joissain trankuissakin voi olla sisäänrakennettuja säröjä. Basson kanssa on kuitenkin lähes aina pakko käyttää jonkinlaista muljutinta edessä, jos haluaa raaempaa pörinää, oli sitten putkivahvistin tai ei. Kiitos, joo kitaravehkeissä tuo soundin "lämpöisyys" juttu olikin mulle tuttua ja olen paljon sitä tutkaillut, mutta bassoissa en vaan tajunnut miten se ilmenee (mun korva ei ole vielä kehittynyt erottelemaan bassotaajuuksia). Olen soittanut bassoa paljon trankkukoneilla ja paria putkimörssäriä olen kokeillut (Ampegin SVT+rantasauna ja Ampeg SVT pro ja 4x10 kaappi) ja niissä soundi oli hieno ja tömäkkä, mutta en tavoittanut sitä putken osuutta siinä. Mietin, että olisiko siinä erilainen atakki, mutta ei se varmaan se ole. Säröhommeliin olen skittavehkeissä tutustunut ja olen itse kuvitellut että transistorivahvistimet ei varsinaisesti säröydy lainkaan, vaan ne klippaa lopuksi elikkäs alkaa räkimään tms. ja eikös säröpurkeissa juuri käytetä klippausdiodeja. Putken lämpöhän on kai yhden sortin säröä sekin niin hienovaraista vielä ettei sitä säröksi tunnista vaan sen aistii lämpönä joka kuumentuessaan vasta ymmärtyy säröksi. Säröbasso on mulle vielä ihan vieras maailma enkä hahmota sitä lainkaan. Jotenkin olen tajunnut että basson taajuuksista ei kaikkia säröytetä vaan ne bassotaajuudet pyritään säilyttämään puhtaana ja alakeski ja keskitaajuudet särötetään.... tai jotain. Kerrassaan monimutkainen homma. Mutta siis kiitoksia eli putkista bassovahvistimessa on kyse samasta homasta kun kitaravahvistimissakin eli soinnin lämmöstä? Olisipa jo kevät | |
No, ei munkaan korva kauheasti enää erota sitä, että onko kyseessä putkivahvistin vai ei, jos edessä turisee runsaasti säröä tuottava moulinexi. En olekkaan mikään kultakorva. Jossain pedaaleissa voi olla säätimet, millä voidaan pitää alakerta puhtaana. Ja "isot pojat" voivat käyttää kahta vahvistinta ja kaappia tähän tarkoitukseen. Yleensä se koko kaista särötetään kuitenkin ihan samallalailla kuin kitaralla. Mutta mielestäni basson soitossa se putkivahvistin ei ole niin "must" - juttu, kuin kitaralla. Palstan putkipuristit ehkä tulevat tähän kertomaan toisin. | T.K. 23.05.2015 18:07:33 | |
|
Joo,hyvä kysymys. Itse aikoinaan kamoja vertasin miettien just tuota putken tuomaa etua verattuna roudaus kiloihin.Tulin vertailujen kautta lopputulokseen,että putken tuottamaan lämpöön soundissa riitti yksi AX7 tyyppinen kynttilä etuasteessa.Tosin mitään särösoundia en etsinytkään vaan sellaista ruudikasta botnea joka ei kyykkää.Eli mosfet päätteessä piti olla vähintään se 350 w tehoa, niin homma pelitti kunnolla.lisänä tuo putkietunen, kamat oli jotain SWR.n valmisteita niin aika lähelle se oma soudi ihanne toteutui.Läsnä oli just se puken tuoma lämpö, mut voimaa löytyi myös. | |
Yksi putki etusessa ei tee "putkisaundia". Ei bassolle eikaä kitaralle. Pääte se on joka ratkaisee. vasemmassa lahkeessa-klubin elinikäinen kannatusjäsen | |
hollstro: Yksi putki etusessa ei tee "putkisaundia". Ei bassolle eikaä kitaralle. Pääte se on joka ratkaisee. No osaisitko sanoa mikä se "putkisoundi" mielestäsi on? me tuossa edellä tavoiteltiin sitä lämpöä jota putket tekee, mutta onko siinä vielä jokin asian, josta sen helposti tunnistaisi? En tiedä montako putkea putkisoundiin tarvitaan, mutta kitarapuolella olen tehnyt kokeiluja putkietuvahvistimen kanssa ja todennut, että se tekee kyllä ihmeitä transistorivahvistimen edessä, mutta kitaralla se kaiutin on myös keskeisessä roolissa siinä lopullisessa soundissa. Olisipa jo kevät | Dropped C 23.05.2015 18:29:53 (muokattu 23.05.2015 18:41:02) | |
|
hallu: No osaisitko sanoa mikä se "putkisoundi" mielestäsi on? me tuossa edellä tavoiteltiin sitä lämpöä jota putket tekee, mutta onko siinä vielä jokin asian, josta sen helposti tunnistaisi? En tiedä montako putkea putkisoundiin tarvitaan, mutta kitarapuolella olen tehnyt kokeiluja putkietuvahvistimen kanssa ja todennut, että se tekee kyllä ihmeitä transistorivahvistimen edessä, mutta kitaralla se kaiutin on myös keskeisessä roolissa siinä lopullisessa soundissa. Mun mielestä se etunen tekee bassolla vielä paljon isompia ihmeitä kuin kitaralla. Esim. Sansampit, EBS:n tuotokset, moninaiset putiikkimoulinexit, yms. Tämän vuoksi juurikin bassolla ne putkipelit ei ole mitenkään pakollisia, mielestäni. Plus mielestäni myös isolla säröllä alkaa olemaan jo hieman ihan sama, vähän niinkuin kitarallakin. | |
Trankkuvehkeissäkin on eroja, ja todella paljon onkin. Ei mulla mitään kamalaa määrää ole bassovahvaimia ollut, mutta nykyinen yhdistelmä hakkaa aikaisemmat mennen tullen eikä signaalissa ole putken puolikastakaan. Niitäkin on ollut missä 12AX7 "hehkuu" etuasteessa mutta ei se juuri saundia ole tehnyt. Seymour Duncanin Twin Tube pedaali ajaa saman asian, monin kerroin paremmin vain, munsta. Vaikka vahvistinpuoli on ihan ok kuosissa, silti haaveilen aina silloin tällöin Bluetonen Ace of Bass nupista. Siinä vaikuttais olevan sitä jotain, vaikka nuottiakaan en ole moisen nupin läpi kuullut soitettavan. | |
J.Nikkanen: Trankkuvehkeissäkin on eroja, ja todella paljon onkin. Ei mulla mitään kamalaa määrää ole bassovahvaimia ollut, mutta nykyinen yhdistelmä hakkaa aikaisemmat mennen tullen eikä signaalissa ole putken puolikastakaan. Niitäkin on ollut missä 12AX7 "hehkuu" etuasteessa mutta ei se juuri saundia ole tehnyt. Seymour Duncanin Twin Tube pedaali ajaa saman asian, monin kerroin paremmin vain, munsta. Vaikka vahvistinpuoli on ihan ok kuosissa, silti haaveilen aina silloin tällöin Bluetonen Ace of Bass nupista. Siinä vaikuttais olevan sitä jotain, vaikka nuottiakaan en ole moisen nupin läpi kuullut soitettavan. Mojo on tärkee juttu. Kyllä tuollainen nuppi mullekkin kelpais. | |
hallu: No osaisitko sanoa mikä se "putkisoundi" mielestäsi on? me tuossa edellä tavoiteltiin sitä lämpöä jota putket tekee, mutta onko siinä vielä jokin asian, josta sen helposti tunnistaisi? En tiedä montako putkea putkisoundiin tarvitaan, mutta kitarapuolella olen tehnyt kokeiluja putkietuvahvistimen kanssa ja todennut, että se tekee kyllä ihmeitä transistorivahvistimen edessä, mutta kitaralla se kaiutin on myös keskeisessä roolissa siinä lopullisessa soundissa. Toteutuksia ja saundejakin on niin monta etten ala niitä tähän yleisesti arvioimaan. Samalla tavalla kuin kitarapuolella on Marshalla tai Fender-saundi, jonka kaikki tuntee, on Ampeg SVT, Hiwatt, Marshall, Orange... kaikki eri saundisia pelejä. Putkisaundissa ero transistoriin on eri tavalla soivat harmooniset, äänen syttymisnopeus (transientit), kompressoitumonen ja tietty tone-stäkin eroista johtuvat saundierot ekvalisoidessa. Mutta se on sama kuin yrittäisi kuvailla savusaunan löylyjä sellaiselle joka ei siellä ole koskaan käynyt. Asiasta voi kirjoitella esseitä muttei se lukijalle muutu kokemukseksi. Kokeile niin tiedät. vasemmassa lahkeessa-klubin elinikäinen kannatusjäsen | |
hollstro: Putkisaundissa ero transistoriin on eri tavalla soivat harmooniset, äänen syttymisnopeus (transientit), kompressoitumonen ja tietty tone-stäkin eroista johtuvat saundierot ekvalisoidessa. Tuossahan on jo monta syytä olla kokeilematta putkipeliä, tulee vielä kalliiksi! Osaatko kertoa suurimmat erot vaikkapa Hiwatin ja sen sun hi-fi trankkuhässäkän välillä. Onko mitään samankaltaisuutta? | |
hollstro: Toteutuksia ja saundejakin on niin monta etten ala niitä tähän yleisesti arvioimaan. Samalla tavalla kuin kitarapuolella on Marshalla tai Fender-saundi, jonka kaikki tuntee, on Ampeg SVT, Hiwatt, Marshall, Orange... kaikki eri saundisia pelejä. Putkisaundissa ero transistoriin on eri tavalla soivat harmooniset, äänen syttymisnopeus (transientit), kompressoitumonen ja tietty tone-stäkin eroista johtuvat saundierot ekvalisoidessa. Mutta se on sama kuin yrittäisi kuvailla savusaunan löylyjä sellaiselle joka ei siellä ole koskaan käynyt. Asiasta voi kirjoitella esseitä muttei se lukijalle muutu kokemukseksi. Kokeile niin tiedät. Joo siis mä olen käynyt savusaunassa ja olen soittanut putkivehkeillä niin kitaralla kuin bassollakin (vähemmän mutta kuitenkin). Noi harmoniset kerrannaiset on mulle vähän hämäriä (on ole vielä hahmottanut mitä ne tarkoittaa tai mistä ne tunnistan). Sen sijaan soittotuntumassa olen tunnistavinani eroja, mutta olennaista on etten ihan tarkkaan tiedä mistä niissä on kyse enkä sitä mikä osa on sitä putkea. Nappasin tuosta analyysistäsi tuon äänen syttymisnopeuden ja yhdistin sen tuohon aikaisempaan kirjoitukseeni, jossa mietin mahdollista atakin eroavaisuutta, niin voisiko siinä oikeasti olla jokin tunnistettava yhteys erilaisessa atakissa? Mulle tuo "kokeile niin tiedät" neuvo on vähän huono kun olen kokeillut enkä tiedä ja haluaisin ymmärtää ihan käytännön tasolla sekä käsitteellisestikin mistä siinä on kyse. Nyt varmaan seuraavaksi perehdyn noihin harmonisten kerrannaisten käsitteeseen ja opettelen tunnistamaan niitä etten ihan joka kerta olisi näin kuutamolla kun näistä asioista puhutaan. Se minkä takia yleensä mietin näitä kysymyksiä, johtuu siitä että kitarapuolella olen soittanut vuosikymmenet putki ja transistorivahvistimilla ja uskoin tietäväni sen eron putken ja transistorin välillä, mutta sitten kävi ilmi etten tiennytkään ja se mitä luulin putkisoundiksi olikin vain fenderille tyypillinen middlekuoppa (tunsin itseni vähän tyhymäksi sen jälkeen kun oli jokapuolella "asiantuntevasti" tohottanut putkien ylivertaisuudesta ja sitten olinkin itse ihan pihalla koko asiasta). Tuolla kitaratopikissa olen kitaravhvistimean osalta tätä kysymystä kysellyt myös ja siellä asiaan ei löytynyt oikein selkeää vastausta, mutta lopulta vähän asioista perillä oleva taho neuvoi kiinnittämään huomiota siihen soinnin lämpöön (tai hehkuun) ja aloin hiljalleen bongata sen putkille yhteisen nimittäjän. Nyt bassopuolella tämä juttu oli mulle hämärä, mutta näyttää siltä että vissiin samantapaisesta jutusta on kyse kuin kitaravahvistissakin. Toki tiedän, että vahvistimen päätekytkennä arkkitehtuuri ja koko signaalireitti vaikuttaa tonestakkeineen ja tasasuuntaajallakin on tärkeä roolinsa, mutta sitä yhteistä nimittäjää lähinnä etsin sitä kaiken selittävää tekijää, joka mahdollistaa jakolinjan vetämisen juuri putki ja transistorivahvistinten väliin. Siis soundillinen ilmiö, joka esiintyy aina putkilaitteissa, mutta ei esiinny ikinä transistorilaitteissa. Se soinnin hehku tai lämpö voisi olla sellainen, mutta en haluaisi sotkea tätä kysymystä vetämällä mukaan vahvistimen kytkentäarkkitehtuuria (joka on varmasti soinnin kannalta tärkeä mutta ei vastaa siihen mun kysymykseen). Tiedän kokemuksesta, että tästä asiasta saa helposti riidan aikaiseksi tai ainakin hemmetinmoisen väännön. Mutta väännöt muusikoidennetissä johtuu tavallisestisiitä, että on voimakkaita mielipiteitä, mutta ei oikein pahemmin tietoa. Uskon kuitenkin, että jos pyrimme riittävän selkein argumentein (runollisia metafooria välttäen) kuvaamaan tarkoittamiamme ilmiöitä, on meidän mahdollista jokseenkin sovussa löytää vaikkapa vastaus tai ainakin valistunut veikkaus tähän esittämääni kysymykseen. Mun mielestä jokainen valitsee välineensä itse ja niille valinnoille on varmasti hyvät perusteet, ja mun mielestä mojon ja savusaunat ja kaikki on ihan jees enkä halua kyseenalaistaa kenenkään valintoja enkä arvoja, mutta haluaisin ihan aidosti ymmärtää näitä käsitteitä ja sitä miksi rajalinjat kulkee juuri siellä missä ne kulkee. Jos tähän kysymykseen ei ole olemassa sen selkeämpää vastausta niin mun mielestä sekin on ihan okei, mutta sitten se pitää vaan todeta ääneen ja hyväksyä vallitseva tilanne. Jokainen tekee kuitenkin omat ratkaisunsa välineidensä suhteen ja ihan omien intressiensä mukaan joten ei tällä kysymyksellä oikeasti ole mitään muuta kuin akateemista mielenkiintoa. Olisipa jo kevät | |
J.Nikkanen: Tuossahan on jo monta syytä olla kokeilematta putkipeliä, tulee vielä kalliiksi! Osaatko kertoa suurimmat erot vaikkapa Hiwatin ja sen sun hi-fi trankkuhässäkän välillä. Onko mitään samankaltaisuutta? Se HiFi on puhdas ja steriili ja jäykkä siinä mielessä että sieltä tulee läpi kaikki mitä soittaa eikä se anna anteeksi tatsin vaihtelua. Putkivehkeessä on aina jotain makua ja lämpöä mukana ja se on helpompi soittaa kun pienet stiplut ei niin rankaise. Molemmat on hyviä ja keikoile menee mukaan trankkusetti ihan roudaussyistä. Treeneissä mulla on molemmat systeemit päällä. Tai oikseastaan kolme: - Warwick LWA 1000 + Aguilar DB112 - Hiwatt DR201 + Aguilar DB212 - Hiwatt DR103 + Marshall VCB 810 Kaikkia ajetaan Millenia TD-1 putkietusen läpi. Ja en, en soita lujaa. Varalla on eläkkeellä oleva Marshall 2001 (375-wattinen täysputkinuppi) sekä 400-wattinen Hypex pääte, joka on erinomainen. Siihen mulla on pieni Yamahan mikseri etusena. Tuokin Hypex-setti on hyvä ja toimii ensisijaisesti akustisen basson vahvistimena silloin kun sitä tarvitsen. Samoin kontralla jos joskus innostun sen mikittämään. vasemmassa lahkeessa-klubin elinikäinen kannatusjäsen | T.K. 23.05.2015 21:11:07 | |
|
Tuohon ketjun aloittajan ekaan kysymykseen kommentoisin vielä seuraavasti.Tuo klassinen Ampeg soundi elää mielikuvissa vieläkin niin voimakkaasti, että kuvitellaan putkistyrkkarin tuovan jotain mystisen suurta supersoundia.Silloin kauan sitten ei muita kunnollisia oikein ollut ja itsellänikin oli sellainen, tosin se pienempi v4b.Hyvän bassostyrkkarin voi rakentaa monella tapaa,ei verrata nyt kitaravahvareihin ne vähän eri asia.Ehkä suurin ero juuri tuossa soundin lämmössä putken eduksi. Mutta vanhoilla putkilla soundi voi taas olla todella paska.Sitten se attakki ja äänen syttyvyys ehkä trankulla jopa nopeampi ja tarkempi.Nää tietysti vähän hieromista ja makuasioita kuka mistäkin tykkää. Kyllä kuitenkin sellainen mielikuva on että kun noita hyviä Usa hybridejä alkoi tulla niin kyllä ne pesi nuo vanhat putkipelit käytännön touhuissa 6-0. | hollstro 23.05.2015 21:16:16 (muokattu 23.05.2015 21:16:44) | |
|
T.K.: Tuohon ketjun aloittajan ekaan kysymykseen kommentoisin vielä seuraavasti.Tuo klassinen Ampeg soundi elää mielikuvissa vieläkin niin voimakkaasti, että kuvitellaan putkistyrkkarin tuovan jotain mystisen suurta supersoundia.Silloin kauan sitten ei muita kunnollisia oikein ollut ja itsellänikin oli sellainen, tosin se pienempi v4b.Hyvän bassostyrkkarin voi rakentaa monella tapaa,ei verrata nyt kitaravahvareihin ne vähän eri asia.Ehkä suurin ero juuri tuossa soundin lämmössä putken eduksi. Mutta vanhoilla putkilla soundi voi taas olla todella paska.Sitten se attakki ja äänen syttyvyys ehkä trankulla jopa nopeampi ja tarkempi.Nää tietysti vähän hieromista ja makuasioita kuka mistäkin tykkää. Kyllä kuitenkin sellainen mielikuva on että kun noita hyviä Usa hybridejä alkoi tulla niin kyllä ne pesi nuo vanhat putkipelit käytännön touhuissa 6-0. Ei pesseet saundissa ennen, ei nytkään. Trankkujen etu on se ettei ne vaatineet niin paljon huoltoa, käytännössä ollenkaan, ja ylläpitokulut oli paljon halvemmat. vasemmassa lahkeessa-klubin elinikäinen kannatusjäsen | |
Warren Hellborg-setti (etunen+pääte) olis kiva päästä kanssa testaamaan. Siinä kun on kokoa, painoa ja hintaa aikalailla putkinupin verran. Olisivat ikäänkuin samalla lähtöviivalla, edullisia trankkuja on melko epäreilua verrata lamppukoneeseen. | |
T.K.: Tuohon ketjun aloittajan ekaan kysymykseen kommentoisin vielä seuraavasti.Tuo klassinen Ampeg soundi elää mielikuvissa vieläkin niin voimakkaasti, että kuvitellaan putkistyrkkarin tuovan jotain mystisen suurta supersoundia.Silloin kauan sitten ei muita kunnollisia oikein ollut ja itsellänikin oli sellainen, tosin se pienempi v4b.Hyvän bassostyrkkarin voi rakentaa monella tapaa,ei verrata nyt kitaravahvareihin ne vähän eri asia.Ehkä suurin ero juuri tuossa soundin lämmössä putken eduksi. Mutta vanhoilla putkilla soundi voi taas olla todella paska.Sitten se attakki ja äänen syttyvyys ehkä trankulla jopa nopeampi ja tarkempi.Nää tietysti vähän hieromista ja makuasioita kuka mistäkin tykkää. Kyllä kuitenkin sellainen mielikuva on että kun noita hyviä Usa hybridejä alkoi tulla niin kyllä ne pesi nuo vanhat putkipelit käytännön touhuissa 6-0. Okei, eli olin oikeilla jäljillä sen atakkiasian kanssa, jota vähän mietin, että olisiko putkista kyse siinä? siis makuasioitahan soundikysymykset on aina, mutta lähinnä koitan tavoitella niitä seikkoja joihin kiinnittää huomiota. Atakki, soundin lämpö ja syttyvyyshän ovat tärkeitä kysymyksiä soittotuntuman näkökulmasta, vaikka yleisö ei sitä tietenkään bändin takaa kuule, mutta soittaja itse tuntee sen. Olisipa jo kevät | okabass 23.05.2015 22:05:11 (muokattu 23.05.2015 22:20:51) | |
|
Hyvän, isotehoisen putkinupin läpi soitettaessa se ( mm. soundi, soittotatsi jne.) vaan tuntuu oikealta ja paremmalta. Monasti basistit eivät ole päässeet tositoimiin sellaisen kanssa, vaan soittaneet kaiken maailman korvikkeilla. Silloin hienosti sanottuna referenssi vääristyy. Eli ei tiedetä, mikä on hyvä. Jos pääsee rinnan vertailemaan jotain leikkiputputinta oikeaan (putki)bassovahvistimeen saattaa lamppu syttyä. | |
okabass: Hyvän, isotehoisen putkinupin läpi soitettaessa se ( mm. soundi, soittotatsi jne.) vaan tuntuu oikealta ja paremmalta. Monasti basistit eivät ole päässeet tositoimiin sellaisen kanssa, vaan soittaneet kaiken maailman korvikkeilla. Silloin hienosti sanottuna referenssi vääristyy. Eli ei tiedetä, mikä on hyvä. Jos pääsee rinnan vertailemaan jotain leikkiputputinta oikeaan (putki)bassovahvistimeen saattaa lamppu syttyä. Hyvin sanottu siellä. Näin juuri. vasemmassa lahkeessa-klubin elinikäinen kannatusjäsen | « edellinen sivu | seuraava sivu » | |
---|
|
|