| Aihe: Basson roikkuminen seinätelineestä - vaikutusta kaulaan? | |
|---|
 Kefiiri
05.02.2013 09:48:12 (muokattu 05.02.2013 09:50:47) | |
|
MPU: Jos kielen satulan ja tallan jälkeisillä pätkillä on vaikutusta sointiin pitäisi lavattoman ja lavallisen, läpirungon kielitetyn basson soida selkeästi eri tavalla. En ole tätä havainnut.
Juu eihän se ero todellakaan iso liene. Mutta onhan se olemassa. Jos olisi niin iso lapa, että kieltä olisi yhtä pitkästi satulan kummallakin puolella, niin soittotatsissa ja soinnin löysyydessä luulisi jo olevan ihan havaittavasti eroa normisoittimeen.
Sitten kun kieli lukittaisiin satulan kohdalta liikkumattomaksi, pitäisi tuntuman ja soinnin muuttua normisoittimen kaltaiseksi. Näin päin ajatellen ei tunnu uskottavalta.
Tai mikä ettei?
"Musiikki on ainut melu josta täytyy maksaa." -Alexandre Dumas |
|
Kefiiri: Juu eihän se ero todellakaan iso liene. Mutta onhan se olemassa. Jos olisi niin iso lapa, että kieltä olisi yhtä pitkästi satulan kummallakin puolella, niin soittotatsissa ja soinnin löysyydessä luulisi jo olevan ihan havaittavasti eroa normisoittimeen.
Sulta pääsi aivan sama ajatus mun kanssa melkein samaan aikaan tuosta satulan toispuoleisesta pituudesta. Sehän tarkoittaa, että me ollaan oikeassa. Tästä tulee vielä turhuuden Nobel!
It's the swinger, not the dong. |
|
Thominisk: Sulta pääsi aivan sama ajatus mun kanssa melkein samaan aikaan tuosta satulan toispuoleisesta pituudesta. Sehän tarkoittaa, että me ollaan oikeassa. Tästä tulee vielä turhuuden Nobel!
Mun mielestä vapaa kielen pituus tallassa ja lavassa vaikuttaa soittimen kokonaisresonanssiin etenkin jos ne soivat (ei dempattu). Samalla tavalla kuin esim. Stratossa jouset antavat klangia. Tuon kokonaispituuden/soivan pituuden välisen suhteen vaikutus pitääkin selvittää. Mun logiikalla äkkiseltään sillä ei ole vaikutusta siihen kuinka kireällä kielen pitää olla. Tässä voin kyllä mennä metsään.
vasemmassa lahkeessa-klubin elinikäinen kannatusjäsen |
 MPU
05.02.2013 12:41:44 | |
|
Kefiiri: Sitten kun kieli lukittaisiin satulan kohdalta liikkumattomaksi, pitäisi tuntuman ja soinnin muuttua normisoittimen kaltaiseksi. Näin päin ajatellen ei tunnu uskottavalta.
Tai lavattoman soittimen kielitatsi ja sointi pitäisi olla erilainen verrattuna lavalliseen. En ole tätä huomannut, toki voi olla että olen puurokorvan lisäksi myös puurosormi.
Ihan sama, mikä sen kielen pituus on, jos se pitää saada niiden ankkurikohtien väliltä tiettyyn jäykkyyteen eli vireeseen. Niin pitkään kun tuo ankkurikohtien etäisyys ja kielen paksuus ei muutu, ei myöskään jännitys muutu oli kieltä yli tuon etäisyyden tahi ei.
Ite kun tekee saa sellasta kun tulee |
Kefiiri
05.02.2013 12:58:34 (muokattu 05.02.2013 13:07:15) | |
|
MPU: Ihan sama, mikä sen kielen pituus on, jos se pitää saada niiden ankkurikohtien väliltä tiettyyn jäykkyyteen eli vireeseen. Niin pitkään kun tuo ankkurikohtien etäisyys ja kielen paksuus ei muutu, ei myöskään jännitys muutu oli kieltä yli tuon etäisyyden tahi ei.
Heh, käsittääkseni olen itse aiemmin ollut samaa mieltä, mutta sä olet jossain keskustelussa esittänyt semmoiset argumentit että olen vaihtanut käsitystä =D
Tai siis, tuo on yksi näkökohta ja kielen venyminen taas toinen näkökulma aiheeseen.
Jos kieli pitää satulan ja tallan väliltä saada tiettyyn sävelkorkeuteen, niin luulisi tosiaan että jännityksenkin täytyy olla sama, riippumatta siitä minkä verran ylimääräistä pituutta on. Mutta ehkä kieli, jossa ylimääräistä pituutta on paljon, pystyy näpätessä venymään enemmän, ja sitä kautta tuntuu löysemmältä?
Voi hyvin olla että noin ei ole :)
Ja joka tapauksessa ilmiötä ei normisoittimilla havaitse, siitä olemme samaa mieltä.
Ja jos kieli näppäillessä oikeasti venyisi, sen varmaan kuulisi sävelkorkeuden muutoksena. Venyvää kieltä olisi varmaan vaikea saada edes vireeseen. Venymisteoriassa taitaa olla heikkouksia.
"Musiikki on ainut melu josta täytyy maksaa." -Alexandre Dumas |
|
Kefiiri: Heh, käsittääkseni olen itse aiemmin ollut samaa mieltä, mutta sä olet jossain keskustelussa esittänyt semmoiset argumentit että olen vaihtanut käsitystä =D
Tai siis, tuo on yksi näkökohta ja kielen venyminen taas toinen näkökulma aiheeseen.
Jos kieli pitää satulan ja tallan väliltä saada tiettyyn sävelkorkeuteen, niin luulisi tosiaan että jännityksenkin täytyy olla sama, riippumatta siitä minkä verran ylimääräistä pituutta on. Mutta ehkä kieli, jossa ylimääräistä pituutta on paljon, pystyy näpätessä venymään enemmän, ja sitä kautta tuntuu löysemmältä?
Voi hyvin olla että noin ei ole :)
Ja joka tapauksessa ilmiötä ei normisoittimilla havaitse, siitä olemme samaa mieltä.
Ja jos kieli näppäillessä oikeasti venyisi, sen varmaan kuulisi sävelkorkeuden muutoksena. Venyvää kieltä olisi varmaan vaikea saada edes vireeseen. Venymisteoriassa taitaa olla heikkouksia.
Khyyl sen näkee ihan viritysmittarilla, jos ei korviaan usko että vire nousee, kun kielen värähtely on voimakasta eli amplitudi iso, eli kunnon röytöä.
Teräskielen ja samalla tavalla nikkelikielen venymähän on lineaarisesti verrannollinen venyttävään voimaan niin kauan, kun metalli käyttäytyy elastisesti eli palautuu takaisin kun voiman vaikutus lakkaa. Kun tämä tietty piste, jota myötörajaksi kutsutaan, ylittyy seuraa plastiset muodonmuutokset, eli kieli venähtää eikä palaa enää takaisin. Plastisessa vaiheessa venymä ei enää ole suoraan verrannollinen venyttävään voimaan. Myös pippelin venyttämisessä tavoite on nimenomaan plastiset muodonmuutokset.
Kotikonsteilla tätä vois varmaan mallintaa laudanpätkällä, rullamitalla, parilla jousivaa'alla (kalavaaka) ja nipulla kumminauhaa. Laudanpätkään vielä jokunen spigu sojottamaan joihin kuminauhoja virittelee, niin että on "soiva osuus", soimattomat osuudet jne. Siitä sitten mittaamaan eri tapauksissa venymää, jännitystä, jännityksen muutosta, kun kieltä taivuttaa tietyllä voimalla jne.. Muija jos näkee tollasta touhuamassa ja selviää mistä on kysymys, niin siinä saa haudata nussuhaaveet muutamaksi illaksi.
It's the swinger, not the dong. |
|
Kefiiri: Ja jos kieli näppäillessä oikeasti venyisi, sen varmaan kuulisi sävelkorkeuden muutoksena. Venyvää kieltä olisi varmaan vaikea saada edes vireeseen. Venymisteoriassa taitaa olla heikkouksia.
Kyllä se hieman venyy. Näpäytyksen jälkeen välittömästi kieli soi vähän korkeammalla vireellä kuin se jälkisoini on. Tarkalla mittarilla se on helppo huomata, esim tuollaisella: http://www.petersontuners.com/index.cfm?category=175
vasemmassa lahkeessa-klubin elinikäinen kannatusjäsen |
|
Kefiiri: Ja jos kieli näppäillessä oikeasti venyisi, sen varmaan kuulisi sävelkorkeuden muutoksena. Venyvää kieltä olisi varmaan vaikea saada edes vireeseen. Venymisteoriassa taitaa olla heikkouksia.
Kyllähän se kuulee, laita vaikka joku alavire ja röydä menemään. Ei oo ees lähellä vireessä. Joskus mulle neuvottiin virittäämään alimmat kielet vähän alle, että on soitossa paremmassa vireessä.
Eikä kieli veny pysyvästi, jollei mene yli myötörajan. |
|
J.Hollström: Kyllähän se kuulee, laita vaikka joku alavire ja röydä menemään. Ei oo ees lähellä vireessä. Joskus mulle neuvottiin virittäämään alimmat kielet vähän alle, että on soitossa paremmassa vireessä.
Eikä kieli veny pysyvästi, jollei mene yli myötörajan.
Toinen neuvo on röytää sinne mittariin samalla tavalla kun röytää oikeestikin.
It's the swinger, not the dong. |
Kefiiri
05.02.2013 14:43:37 (muokattu 05.02.2013 14:50:05) | |
|
J.Hollström: Kyllähän se kuulee, laita vaikka joku alavire ja röydä menemään. Ei oo ees lähellä vireessä.
Hetkinen... kielihän soi ylävireisesti heti näppäyksen jälkeen... tai ainakin sävelkorkeus hiljaa näpätessä on matalampi. Eikös tuo viittaa siihen, että kieli ei veny, vaan paremminkin sen kireys näpätessä tilapäisesti kasvaa?
"Musiikki on ainut melu josta täytyy maksaa." -Alexandre Dumas |
MPU
05.02.2013 14:52:41 | |
|
Kefiiri: Hetkinen... kielihän soi ylävireisesti heti näppäyksen jälkeen... tai ainakin sävelkorkeus hiljaa näpätessä on matalampi. Eikös tuo viittaa siihen, että kieli ei veny, vaan paremminkin sen kireys näpätessä tilapäisesti kasvaa?
Totta. Voisiko siis ajatella että lyhyellä tallan ja satulan ylityksellä varustettu soitin soi vireisemmin kuin se, jossa kieltä on noiden ankkurikohtien jälkeen pitkälti?
Ite kun tekee saa sellasta kun tulee |
Kefiiri
05.02.2013 14:55:40 (muokattu 05.02.2013 15:41:04) | |
|
MPU: Totta. Voisiko siis ajatella että lyhyellä tallan ja satulan ylityksellä varustettu soitin soi vireisemmin kuin se, jossa kieltä on noiden ankkurikohtien jälkeen pitkälti?
Juu. Noin minäkin ajattelen, että lyhyemmällä ylityksellä vireen vaihtelu on pienempi. Taas argumentti lavattomuuden puolesta!
Edit: saattaa se kyllä olla juuri päinvastoinkin =D pitkässä kielessä saman suuruinen sivuttainen kiristys taitaa tuottaa prosentuaalisesti pienemmän muutoksen kireyteen (ja sävelkorkeuteen) kuin lyhyessä.
"Musiikki on ainut melu josta täytyy maksaa." -Alexandre Dumas |
|
Kefiiri: Hetkinen... kielihän soi ylävireisesti heti näppäyksen jälkeen... tai ainakin sävelkorkeus hiljaa näpätessä on matalampi. Eikös tuo viittaa siihen, että kieli ei veny, vaan paremminkin sen kireys näpätessä tilapäisesti kasvaa?
No mikä sitä kiristää jos ei venytys? Voimaa kieleen -> venyy -> taajuus nousee
vasemmassa lahkeessa-klubin elinikäinen kannatusjäsen |
|
Kefiiri:
...Ja jos kieli näppäillessä oikeasti venyisi, sen varmaan kuulisi sävelkorkeuden muutoksena. Venyvää kieltä olisi varmaan vaikea saada edes vireeseen. Venymisteoriassa taitaa olla heikkouksia.
Tottakai se kieli venyy kun näppäilee. Eikai se muuten liikkuisi ollenkaan kun kerran on kiinni molemmista päistä?
G strings are for strippers |
|
poppamies: Tottakai se kieli venyy kun näppäilee. Eikai se muuten liikkuisi ollenkaan kun kerran on kiinni molemmista päistä?
No sillä on ne aiemmin mainitut optiset kielet kiinni bassossa.
"Lähinnä sie oot sellanen inhorealistinen postmodernia kautta seuraava taidelaji" |
Kefiiri
05.02.2013 19:52:17 (muokattu 05.02.2013 20:11:10) | |
|
poppamies: Tottakai se kieli venyy kun näppäilee. Eikai se muuten liikkuisi ollenkaan kun kerran on kiinni molemmista päistä?
No jos basson kaula antaisi periksi =)
Ei vaan, täytyyhän sen kielen venyäkin. Mutta jos se pelkästään venyisi, eikö välittömästi näppäyksen jälkeen sävelkorkeus olisi matala kielen ollessa venyneenä, ja nousisi, kun värähtely laantuu ja kieli lyhenee?
Siis, luulisi venyneen kielen soivan matalammalta, kun se kerran on pitempi? Mutta vaikeaa olisi B.B. Kinginkin homma, jos näin olisi. Nylonkielisellä kitaralla sävelkorkeutta on vaikeampi nostaa venytyksellä. Venymisen ja kiristymisen suhde riippuu siis langan materiaalista. Taajuutta ei nosta se venyminen vaan samalla tapahtuva kiristyminen.
"Musiikki on ainut melu josta täytyy maksaa." -Alexandre Dumas |
|
Kefiiri: No jos basson kaula antaisi periksi =)
Ei vaan, täytyyhän sen kielen venyäkin. Mutta jos se pelkästään venyisi, eikö välittömästi näppäyksen jälkeen sävelkorkeus olisi matala kielen ollessa venyneenä, ja nousisi, kun värähtely laantuu ja kieli lyhenee?
Siis, luulisi venyneen kielen soivan matalammalta, kun se kerran on pitempi? Mutta vaikeaa olisi B.B. Kinginkin homma, jos näin olisi. Nylonkielisellä kitaralla sävelkorkeutta on vaikeampi nostaa venytyksellä. Venymisen ja kiristymisen suhde riippuu siis langan materiaalista. Taajuutta ei nosta se venyminen vaan samalla tapahtuva kiristyminen.
Venyminen ja venyttäminen on kaksi eri asiaa. Kun kieleen kohdistuu vetoa, sen sävelkorkeus nousee. Jos kieli ei palautuisi omaan pituuteensa, se olisi venynyt, eli muokkautunut.
vasemmassa lahkeessa-klubin elinikäinen kannatusjäsen |
|
hollstro: Venyminen ja venyttäminen on kaksi eri asiaa. Kun kieleen kohdistuu vetoa, sen sävelkorkeus nousee. Jos kieli ei palautuisi omaan pituuteensa, se olisi venynyt, eli muokkautunut.
Juu mutta kuten Poppis ylempänä sanoi, ellei kieli yhtään venyisi, ei sitä saisi soimaankaan. Voihan se venyä ja taas palautua... venyyhän kuminauhakin.
En enää yhtään muista mikä näiden spekulaatioiden alkuperäinen tarkoitus oli...
sitä vissiin pohdittiin, vaikuttaako lavan puolella oleva "ylimääräinen" kielen pituus sointiin. Vastaus kai on että teoriassa ehkä, käytännössä ei?
"Musiikki on ainut melu josta täytyy maksaa." -Alexandre Dumas |
MPU
06.02.2013 10:12:14 (muokattu 06.02.2013 10:12:22) | |
|
Kefiiri: Juu mutta kuten Poppis ylempänä sanoi, ellei kieli yhtään venyisi, ei sitä saisi soimaankaan. Voihan se venyä ja taas palautua... venyyhän kuminauhakin.
En enää yhtään muista mikä näiden spekulaatioiden alkuperäinen tarkoitus oli...
sitä vissiin pohdittiin, vaikuttaako lavan puolella oleva "ylimääräinen" kielen pituus sointiin. Vastaus kai on että teoriassa ehkä, käytännössä ei?
Kyllähän kieli soi ilman venymistäkin. Vaikkapa joku laattasoittimen kieli. Se värähtelee. Eikö basson kielikin voi värähdellä sen kummemmin varsinaisesti venymättä? Esmes ihan tallan vierestä soittamalla kieli kyllä soi, mutta venymä on aika olematon.
Ite kun tekee saa sellasta kun tulee |
Kefiiri
06.02.2013 10:24:23 (muokattu 06.02.2013 10:36:01) | |
|
MPU: Kyllähän kieli soi ilman venymistäkin. Vaikkapa joku laattasoittimen kieli. Se värähtelee. Eikö basson kielikin voi värähdellä sen kummemmin varsinaisesti venymättä? Esmes ihan tallan vierestä soittamalla kieli kyllä soi, mutta venymä on aika olematon.
Hyvä pointti. Varsin rajalliset fysiikan tietoni eivät oikein riitä tähän... ajatellaan vaikka marimbaa, jonka kielet ovat puuta. Jokin muodonmuutos siinä palikassa vissiin tulee kun se värähtelee. Alapuoli pitenee ja yläpuoli kutistuu ja sitten toisin päin taajuuden mukaan?
Varsin pienestä venymästä basson kielessäkin on kyse, mutta miten se voisi venymättä näpätessä liikkua sivulle päin, jos päiden kiinnityspisteet eivät anna periksi?
"Musiikki on ainut melu josta täytyy maksaa." -Alexandre Dumas |
| « edellinen sivu | seuraava sivu » | |
|---|
