Muusikoiden.net
06.12.2016
 

Bassot »

Keskustelualueet | Lisää kirjoitus aiheeseen | HakuSäännöt & Ohjeet | FAQ | Kirjaudu sisään | Rekisteröidy

Aihe: 2x12" bassokaappi?
1 2
sartzan
01.08.2010 00:31:17
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Käynpäs täälläkin häiriköimässä kaappirakennuskyssärillä. Sori osittainen ristiinpostitus soitinrakennuspalstan kanssa, täällä basso-palstalla vain ollaan näemmä keskusteltu enemmän kaappeihin liittyvistä asioista kuin soitinrakennuspuolella, joten koklaan joko winisd-aiheisiin ihmettelyihini tulisi täältä enempi vastakaikua.
 
Tilanne on semmoinen, että minulla on 2 kpl Eminencen delta 12 LF -ämyriä joille pitäisi synnyttää kaaappi. Olen aiheesta tässä pitkin kesää lueskellut ja winisd:issä kokeiluja tehnyt, mutta paljon on vielä hakusessa ymmärrystä nimenomaan bassokitarakaappien päälle.
 
Asia numero yksi kummastusten listassa on semmoinen, että noista elementeistä on sanottu, että muuten kivat, mutta vaativat ison pömpelin. WinISD:ssä kuitenkin näyttäisi omiin silmiin, että just ison käyttökelpoisen pömpelin mittoja en osaa tuonne loihtia. Ei sillä, että kromosomirohjake olisi tavoitteena, vaan tähänastiset kokeiluni vain pistävät epäilemään, että teen jotain ratkaisevasti väärin. Olen käyttänyt ohjelman tällä hetkellä ladattavissa olevaa pro alpha-versiota (0.50a7), ja ohjelman omaa kaiutintietokantaa, eli en ole syöttänyt elementin parametrejä käsin. Katsoin ne kyllä läpi, ja näyttivät menevän yksiin eminencen tarjoamien tietojen kanssa. Olen pyöritellyt ohjelmaa Vistassa ja Mac OS X 10.5.x:ssä CrossOverilla.
 
Otin muutaman ruutukaappauksen, josko joku viisaampi osaisi minua tönäistä oikeaan suuntaan. Nämä eivät ole samat kuin soitinrakennuspuolelle jossain vaiheessa postaamani, vaan tuoreemmat, jotka ovat jääneet winISDiin pyörimään pähkäilyn alle.
 
Taajuusvaste:
http://s180.photobucket.com/albums/ … ction=view¤t=taajuusvaste.gif
 
Spl:
http://s180.photobucket.com/albums/ … 082010/?action=view¤t=spl.gif
 
Kartion liikerata:
http://s180.photobucket.com/albums/ … 010/?action=view¤t=kartio.gif
 
Max. power
http://s180.photobucket.com/albums/ … 010/?action=view¤t=maxpow.gif
 
Kaappauksistakin näkyy kaapin strategiset mitat, eli tilavuutena on käytetty esim. tuolla keltaisella janalla 110 litraa, ja viritystaajuutena n. 49 Hz. Tehoksi olen tuupannut tuonne 300 W, eli sen, mitä nupistani lähtee (GK Backline 600). Tällä hetkellä olen koittanut pitää erityisesti kartion liikettä kurissa, ja omissa kokeiluissani noilla isommilla tilavuuksilla juuri xmax tuntuu lähtevän lapasesta, vaikka taajuusvastekäyrä nätiltä näyttäisikin, mikä muun muassa kummastuttaa. Teenkö siis jotakin päin vattua?
 
Jostakin muualta on silmään sattunut ohje, että xmax kestäisi olla +10% ennen kuin ylitystä kuulee, ja jostakin muualta taas luin pähkäilyn, että sähköbasson tapauksessa kartion liikerataa kuvaava käyrä ei ehkä pidä paikkaansa, koska basso ei tuota siniaaltoa, vaan kerrannaisia myös, ja perustaajuuden osuus kaikesta olisi sen verran pieni, että käyrä ehkä mahdollisesti saattaisi jäädä kenties matalammaksi oikeassa elämässä. Toisaalta taas uhkakuvia on maalailtu kielten tahattomankin taputtelun mahdollisuudesta pistää matkaan kaiuttimia koettelevia matalia taajuuksia.
 
Tarkoitus olisi saada aikaiseksi kaappi, joka ei kuulostaisi chili-illallisen jälkeiseltä aamulta tuolla 300 W nupilla vähän kovempaakin tuutatessa mahdollisesti 5-kielinen kourassa. Pardylta olenkin saanut vastausta jo, että ko. elementit oikeanlaisessa pömpelissä toimivat vastaavassa tilanteessa oikein mainiosti, mutta eniten tässä vaiheessa askarruttaa kuinka kirjaimellisesti noita käyriä sbasson kanssa kannattaa tulkita.
 
Bassokamaummikko kysyy myöskin noihin mataliin taajuuksiin liittyen, notta pruukataanko noi matalimmat taajuudet leikata veks jollakin ylipäästösuotimella, vai mahtaako jo nupeissa olla jotakin subsonic-filtteröinnin tapaista valmiina?
 
Kansainvälisillä foorumeilla näyttävät erityisesti kotisubbareiden rakentelijat hanakimmin neuvovan bassokitarakaapin olemusta ihmetteleviä, mikä pistää epäilemään kulloistenkin näkemysten relevanssia kaappia vailla olevalle basistille.. Muun muassa viritystaajuuden lätkäisy sinne 30 hertsiin näyttää olevan jonkinlainen suosikkiohje, mikä ei ilmeisesti sitten kuitenkaan taida lyödä kättä bassokitaroinnin todellisuuden kanssa.
 
Pitkä postaus ja tyhmiä kysymyksiä. Viisastumiseen apua siis kaivaten..
 
"Oh my dog... Oh Long John... Oh Long Johnson... Oh Don Piano... Why I eyes ya... All the live long day." -kissa
jazbaz
01.08.2010 12:08:57
Musiikkinäyte       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Tee umpikotelo, niin ei tarvitse miettiä niin syntyjä syviä. Herkkyys ja alapään taajuustoisto hieman kärsivät, mutta etpä tarvitse mitään filtteriäkään. 300w jaksaa liikuttaa epäherkempääkin kaappikombinaatiota. Niin ja hifimääreet pätevät vain hifipuolella.
 
"Bass sings Bles-sings"
M.Hanski
01.08.2010 12:50:10
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

sartzan: Kaappauksistakin näkyy kaapin strategiset mitat, eli tilavuutena on käytetty esim. tuolla keltaisella janalla 110 litraa, ja viritystaajuutena n. 49 Hz. Tehoksi olen tuupannut tuonne 300 W, eli sen, mitä nupistani lähtee (GK Backline 600). Tällä hetkellä olen koittanut pitää erityisesti kartion liikettä kurissa, ja omissa kokeiluissani noilla isommilla tilavuuksilla juuri xmax tuntuu lähtevän lapasesta, vaikka taajuusvastekäyrä nätiltä näyttäisikin, mikä muun muassa kummastuttaa. Teenkö siis jotakin päin vattua?
 
Joillakin tällä palstalla pyörivillä (ainakin nimimerkki chief) on ollut SWR Bigfoot -kaappi, johon on vaihdettu Eminence Delta 12LF:t. Nettosisätilavuus on samaa luokkaa kuin hahmotelmasi (n. 120 l), ja viritystaajuuskin siinä 50 Hz tuntumassa ellei hitusen ali. Heiltä voit kysellä kommentteja tuollaisen konseptin käytännön suorituskyvystä.


Jostakin muualta on silmään sattunut ohje, että xmax kestäisi olla +10% ennen kuin ylitystä kuulee, ja jostakin muualta taas luin pähkäilyn, että sähköbasson tapauksessa kartion liikerataa kuvaava käyrä ei ehkä pidä paikkaansa, koska basso ei tuota siniaaltoa, vaan kerrannaisia myös, ja perustaajuuden osuus kaikesta olisi sen verran pieni, että käyrä ehkä mahdollisesti saattaisi jäädä kenties matalammaksi oikeassa elämässä.
 
Ei tuota teoreettista lineaarista liikepoikkeamakäppyrää kannata tuijottaa niin vakavasti. Basso ei tosiaan tuota puhdasta siniaaltoa, vaan kaiutinta ajava signaali on melko laajakaistainen, ja käytännön liikepoikkeama riippuu signaalin komponenttien vaiheista.
 
Mekaaninen maksimiliikepoikkeama, jolle Eminence käyttää merkintää Xlim, on Delta 12LF:llä 13,5 mm eli ennen sitä ei pitäisi mennä mitään rikki ainakaan kertalaakista.
 
WinISD:n simuloidut vasteet ovat hieman optimistisia, koska oletusarvot kotelon häviöille ovat aika pienet (tai siis Q-arvot ovat suuret, mikä tarkoittaa pieniä häviöitä).


Tarkoitus olisi saada aikaiseksi kaappi, joka ei kuulostaisi chili-illallisen jälkeiseltä aamulta tuolla 300 W nupilla vähän kovempaakin tuutatessa mahdollisesti 5-kielinen kourassa. Pardylta olenkin saanut vastausta jo, että ko. elementit oikeanlaisessa pömpelissä toimivat vastaavassa tilanteessa oikein mainiosti, mutta eniten tässä vaiheessa askarruttaa kuinka kirjaimellisesti noita käyriä sbasson kanssa kannattaa tulkita.
 
Ei kannata tulkita kirjaimellisesti. Täytyy myös muistaa, että puhtaasti Thiele/Small-parametrien pohjalta toimivat simulointisoftat eivät ole tarkkoja kuin parille-kolmelle-neljällesadalle hertsille asti.


Bassokamaummikko kysyy myöskin noihin mataliin taajuuksiin liittyen, notta pruukataanko noi matalimmat taajuudet leikata veks jollakin ylipäästösuotimella, vai mahtaako jo nupeissa olla jotakin subsonic-filtteröinnin tapaista valmiina?
 
Olisi hyvä leikata refleksikotelon viritystaajuuden alta kaikki pois, koska liikepoikkeama kasvaa jyrkästi mentäessä taajuudessa viritystaajuuden alapuolelle. Turhan bassomuhjun leikkaaminen auttaa myös käyttämään vahvistimen tehot kaistalla, joka toistuu kaiuttimesta paremmalla hyötysuhteella. Joissain nupeissa leikkuuta tehdään ja joissain ei.


Kansainvälisillä foorumeilla näyttävät erityisesti kotisubbareiden rakentelijat hanakimmin neuvovan bassokitarakaapin olemusta ihmetteleviä, mikä pistää epäilemään kulloistenkin näkemysten relevanssia kaappia vailla olevalle basistille.. Muun muassa viritystaajuuden lätkäisy sinne 30 hertsiin näyttää olevan jonkinlainen suosikkiohje, mikä ei ilmeisesti sitten kuitenkaan taida lyödä kättä bassokitaroinnin todellisuuden kanssa.
 
Subbarit - varsinkin kotisellaiset - erikseen ja instrumenttivahvistimet erikseen.


Pitkä postaus ja tyhmiä kysymyksiä. Viisastumiseen apua siis kaivaten..
 
Ei ole tyhmiä kysymyksiä. Kannattaa käyttää WinISD:tä tosiaan osviittana ja ryhtyä vaan rakentamaan. Kotelon jäykkyyteen kannattaa kiinnittää kunnolla huomiota ja ottaa mallia vaikkapa TalkBass-sivuston fEarful-kaapeista, joissa tuentaan on pyritty panostamaan hyvin. Nimimerkki himppe on rakentanut itelleen fEarful 12/6 -kaapin, joten sinne suuntaan vaan pikaviestiä rakennusvinkeistä.
 
Paras tekemäsi kaiutin on aina se seuraava. :)
 
sartzan
01.08.2010 16:38:36
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

unskelotti: Joillakin tällä palstalla pyörivillä (ainakin nimimerkki chief) on ollut SWR Bigfoot -kaappi, johon on vaihdettu Eminence Delta 12LF:t. Nettosisätilavuus on samaa luokkaa kuin hahmotelmasi (n. 120 l), ja viritystaajuuskin siinä 50 Hz tuntumassa ellei hitusen ali. Heiltä voit kysellä kommentteja tuollaisen konseptin käytännön suorituskyvystä.
 
Tuo Chiefin kaappi on vissiinki juuri tuo nykyinen Pardyn kaappi, ja hyväksi sitä on kehuttu mitä vanhempia ketjuja olen kurkkaillut, ja mitä tuolla toisella palstalla aiheesta keskusteltu.
 
Ei tuota teoreettista lineaarista liikepoikkeamakäppyrää kannata tuijottaa niin vakavasti. Basso ei tosiaan tuota puhdasta siniaaltoa, vaan kaiutinta ajava signaali on melko laajakaistainen, ja käytännön liikepoikkeama riippuu signaalin komponenttien vaiheista.
 
Mekaaninen maksimiliikepoikkeama, jolle Eminence käyttää merkintää Xlim, on Delta 12LF:llä 13,5 mm eli ennen sitä ei pitäisi mennä mitään rikki ainakaan kertalaakista.
 
WinISD:n simuloidut vasteet ovat hieman optimistisia, koska oletusarvot kotelon häviöille ovat aika pienet (tai siis Q-arvot ovat suuret, mikä tarkoittaa pieniä häviöitä).
 
Ei kannata tulkita kirjaimellisesti. Täytyy myös muistaa, että puhtaasti Thiele/Small-parametrien pohjalta toimivat simulointisoftat eivät ole tarkkoja kuin parille-kolmelle-neljällesadalle hertsille asti.

 
Nonni, hyvä. Tässä just sellaista bassokitarakamoihin liittyvää selvennystä, jota on ollut yllättävän hankala löytää tuolta tietomerestä, vaikka olen haeskellut parhaani mukaan. Kiitos.
 
Olisi hyvä leikata refleksikotelon viritystaajuuden alta kaikki pois, koska liikepoikkeama kasvaa jyrkästi mentäessä taajuudessa viritystaajuuden alapuolelle. Turhan bassomuhjun leikkaaminen auttaa myös käyttämään vahvistimen tehot kaistalla, joka toistuu kaiuttimesta paremmalla hyötysuhteella. Joissain nupeissa leikkuuta tehdään ja joissain ei.

Tämä käy järkeen... Millä tavalla tuo käytännössä toteutetaan? EQ:lla vai jollakin ihan vartavasten tarkoitusta varten suunnitellulla härpättimellä? Tee-se-itse -osastolta löytyi tommonen http://sound.westhost.com/project99.htm , mutta totta puhuen valmis ratkaisu olisi parempi, koska noista värkeistä en tiedä senkään vertaa.
 
Subbarit - varsinkin kotisellaiset - erikseen ja instrumenttivahvistimet erikseen.
 
Näin minäkin olin pienessä päässäni asian pähkäillyt, ja muun muassa siitä syystä sitten muun maailman palstoilla tasaisesti hämmentynyt ketjuja lukiessani...

Ei ole tyhmiä kysymyksiä.
 
Testaan vielä yhdellä.:D WinISD -ohjelmassa porttienronklaus-välilehdellä kohta 1st port resonance, vai miten se tarkka sanamuoto menikään... Onko olemassa jotakin ohjearvoa, minkä puitteissa tuo taajuus pitäisi pysyä, vai riittääkö se, ettei portti puhku ja puhise, eli että ilman nopeus pysyy aisoissa? Ymmärsin jostakin (lähteet: niitä ei ole..), että tuo aiheuttaisi vain ko. taajuudella jotain siksakkia taajuusvasteeseen eikä sinänsä olisi asia, jolla kannattaisi sen kummemmin vaivata päätään. Ymmärsinkö oikein?
 
Paras tekemäsi kaiutin on aina se seuraava. :)
 
Varmasti etenkin ensimmäisen kaapin jälkeen.:D
 
"Oh my dog... Oh Long John... Oh Long Johnson... Oh Don Piano... Why I eyes ya... All the live long day." -kissa
sartzan
01.08.2010 16:43:41
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

jazbaz: Tee umpikotelo, niin ei tarvitse miettiä niin syntyjä syviä. Herkkyys ja alapään taajuustoisto hieman kärsivät, mutta etpä tarvitse mitään filtteriäkään. 300w jaksaa liikuttaa epäherkempääkin kaappikombinaatiota. Niin ja hifimääreet pätevät vain hifipuolella.
 
Tää on vaan tää sairaus nimeltä "tee se itse", johon liittyy krooninen mania keksiä uusia tapoja kaivaa verta omasta nenästään.:D Pyörittelin alussa kyllä ajatusta umpikaapistakin, mutta juuri tuo herkkyys ja alapää (*tsih*) pisti sitten kallistumaan portattuun versioon. Nupista kyllä tuntuisi potkua irtoavan, tänään pääsin testaamaan ensimmäistä kertaa lainakaapilla reeneissä kovakätisen rumpalin kanssa, eikä volaa ihan hirveästi tarvinnut raottaa. Umpinaisellakin kaapilla varmasti pärjäisi, muttaku.:)
 
"Oh my dog... Oh Long John... Oh Long Johnson... Oh Don Piano... Why I eyes ya... All the live long day." -kissa
M.Hanski
02.08.2010 08:34:26
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

sartzan: Tämä käy järkeen... Millä tavalla tuo käytännössä toteutetaan? EQ:lla vai jollakin ihan vartavasten tarkoitusta varten suunnitellulla härpättimellä? Tee-se-itse -osastolta löytyi tommonen http://sound.westhost.com/project99.htm , mutta totta puhuen valmis ratkaisu olisi parempi, koska noista värkeistä en tiedä senkään vertaa.
 
Ylipäästösuotimella eli juurikin tuollaisella, jonka linkitit. Rajataajuus saisi olla hitusen kotelon viritystaajuutta pienempi esim. 50 Hz viritystaajuus -> 40 Hz ylipäästö. Joissain dbx:n graafisissa räkkiekuissa on tokan asteen (vasteen jyrkkyys estokaistalla eli rajataajuuden alapuolella 12 dB/okt) ylipäästö, ja joissain on jopa säädettävä rajataajuus.


Testaan vielä yhdellä.:D WinISD -ohjelmassa porttienronklaus-välilehdellä kohta 1st port resonance, vai miten se tarkka sanamuoto menikään... Onko olemassa jotakin ohjearvoa, minkä puitteissa tuo taajuus pitäisi pysyä, vai riittääkö se, ettei portti puhku ja puhise, eli että ilman nopeus pysyy aisoissa? Ymmärsin jostakin (lähteet: niitä ei ole..), että tuo aiheuttaisi vain ko. taajuudella jotain siksakkia taajuusvasteeseen eikä sinänsä olisi asia, jolla kannattaisi sen kummemmin vaivata päätään. Ymmärsinkö oikein?
 
Porttaus on väistämättä resonaattori, ja ensimmäinen resonanssi on putken tai aukon neljännesaaltoresonanssi. Siitä ei vaan yksinkertaisesti pääse eroon. Joitain kikkoja toki on resonanssin vaimentamiseksi, mutta ne tuppaavat olemaan herkkyydestä pois kotelon viritystaajuuden tuntumassa. Periaatteessa vasteessa voi näkyä jotain pientä mutkaa, mutta sen havaitseminen kaiken muun mutkittelun joukosta on toinen juttu.
 
Refleksiaukon pinta-ala kannattaa suunnitella niin suureksi kuin vain mahdollista juurikin puhkumisen estämiseksi, koska se taas tiputtaa maksimiulostuloa ja jopa herkkyyttä, jos on oikein pieneksi jätetty. Muista vaan, että kasvattaessasi jonkun "valmiin" ratkaisun porttauksen pinta-alaa, joudut kasvattamaan myös porttauksen pituutta, jotta viritystaajuus pysyisi samana. Samalla porttaus haukkaa suuremman osan kotelon nettosisätilavuudesta, mikä taas vaikuttaa viritystaajuuteen.
 
M.Hanski
02.08.2010 08:35:07 (muokattu 02.08.2010 08:35:25)
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

sartzan: Tää on vaan tää sairaus nimeltä "tee se itse", johon liittyy krooninen mania keksiä uusia tapoja kaivaa verta omasta nenästään.:D Pyörittelin alussa kyllä ajatusta umpikaapistakin, mutta juuri tuo herkkyys ja alapää (*tsih*) pisti sitten kallistumaan portattuun versioon. Nupista kyllä tuntuisi potkua irtoavan, tänään pääsin testaamaan ensimmäistä kertaa lainakaapilla reeneissä kovakätisen rumpalin kanssa, eikä volaa ihan hirveästi tarvinnut raottaa. Umpinaisellakin kaapilla varmasti pärjäisi, muttaku.:)
 
Saat refleksikotelosta suljetun tulppaamalla refleksiaukot hyvin tiiviisti.
 
Basismi
03.08.2010 00:09:57
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

unskelotti:
Olisi hyvä leikata refleksikotelon viritystaajuuden alta kaikki pois, koska liikepoikkeama kasvaa jyrkästi mentäessä taajuudessa viritystaajuuden alapuolelle.

 
Näinhän se nyrkkisääntö menee. Kuitenkaan en tiedä yhtäkään bassovahvaria jossa olisi ylipäästösuodinta (tuotekehitysvinkki). Eli käytännössä noin ei koskaan tehdä ja "hyvin" toimii silti.
 
Basso murisee kuin voissa paistettu pantteri.
okabass
03.08.2010 02:01:58 (muokattu 03.08.2010 02:05:57)
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Basismi: Näinhän se nyrkkisääntö menee. Kuitenkaan en tiedä yhtäkään bassovahvaria jossa olisi ylipäästösuodinta (tuotekehitysvinkki). Eli käytännössä noin ei koskaan tehdä ja "hyvin" toimii silti.
 
Kyllä ainakin vanhoissa Trace Ellioteissa oli kiinteä subsonic-suodin. Aluksi muistaakseni 30 Hz:ä ja myöhemmissä 20 Hz. Luulisi muissakin olevan, koska turhat matalat taajuudet ... öh... ovat turhia.
Ko. suodin on suhteellisen helppo toteuttaa linjatasoiseen signaaliin (pari oparia, vastusta ja konkkaa)
 
http://www.google.fi/imgres?imgurl= … %3Disch:1&ei=Zk9XTLLMMcSOjAfMlrzDBA
 
In porto perse vitulus est. Käännös: "Satamassa on vasikka".
M.Hanski
03.08.2010 07:46:33
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Basismi: Näinhän se nyrkkisääntö menee. Kuitenkaan en tiedä yhtäkään bassovahvaria jossa olisi ylipäästösuodinta (tuotekehitysvinkki). Eli käytännössä noin ei koskaan tehdä ja "hyvin" toimii silti.
 
Genz Benz ainakin. Voi olla, että useimmissa on jonkunlainen filtteri, mutta sen rajataajuus on niin pieni, ettei sitä erikseen mainosteta. Ja paratkoon, kuka nyt bassovahvistimen alapäätä haluaisi leikata!
 
hollstro
03.08.2010 08:21:44
Musiikkinäyte       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

unskelotti: Genz Benz ainakin. Voi olla, että useimmissa on jonkunlainen filtteri, mutta sen rajataajuus on niin pieni, ettei sitä erikseen mainosteta. Ja paratkoon, kuka nyt bassovahvistimen alapäätä haluaisi leikata!
 
Vaikka kyllä kannattaisi. Säästyisi tehoja eikä tarvitsisi turhaan humisutella niitä alle 50 Hz ääniä jotka ei käytännössä mihinkään kuulu.
 
vasemmassa lahkeessa-klubin elinikäinen kannatusjäsen
M.Hanski
03.08.2010 08:22:58
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

hollstro: Vaikka kyllä kannattaisi. Säästyisi tehoja eikä tarvitsisi turhaan humisutella niitä alle 50 Hz ääniä jotka ei käytännössä mihinkään kuulu.
 
Tuon viimeisen virkkeen piti olla sarkastinen kommentti.
 
hollstro
03.08.2010 08:32:12
Musiikkinäyte       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

unskelotti: Tuon viimeisen virkkeen piti olla sarkastinen kommentti.
 
Ymmärsin toki.
 
vasemmassa lahkeessa-klubin elinikäinen kannatusjäsen
Krisse82
03.08.2010 09:02:47
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Nyt täytyy erityisesti kiittää kaikkia niitä basisteja, jotka tajuavat että ne alimmat taajuudet eivät tee siitä soundista välttämättä kovinkaan mahtavaa. Kuunneltu on tarpeeksi paljon sitä alapää mössöä/huminaa joka tekee bassosoundista vain kertakaikkiaan paskan. Eikä mitään hajua mitä mahtaa herra basisti soittaa, kun keskialuetta vielä varmuudenvuoksi leikataan että alapää korostuisi!
 
Kiitos teille asian ymmärtäneille! Ja kyllä olen aivan tosissani. Mitään harvinaista ei tällainen alapään ihannointi ole.
 
Ja seuraavaksi Karvialaista rokkia: Jätkänhumppa...
Basismi
03.08.2010 10:29:42
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

unskelotti: Genz Benz ainakin. Voi olla, että useimmissa on jonkunlainen filtteri, mutta sen rajataajuus on niin pieni, ettei sitä erikseen mainosteta.
 
Niin, jos rajataajuus on vaikka 20Hz niin eihän sillä paljon virkaa ole. Parempi kuin ei mitään kuitenkin.
Siinä pitäisi olla säädettävä rajataajuus ja vaikka pari eri jyrkkyyttä valittavaksi...
 
Basso murisee kuin voissa paistettu pantteri.
Teijo K.
03.08.2010 10:41:35
Musiikkinäyte       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Basismi: Niin, jos rajataajuus on vaikka 20Hz niin eihän sillä paljon virkaa ole. Parempi kuin ei mitään kuitenkin.
Siinä pitäisi olla säädettävä rajataajuus ja vaikka pari eri jyrkkyyttä valittavaksi...

 
Fishmann Pro Eq Platinum Bass etusessa on säädettävä leikkuu. EA Doublerissa myös. Nää on enemmän näitä kontralle suunniteltuja ominaisuuksia kun alimpia leikkaamalla kierto helpottaa mutta käytän kyllä tuota Pro Eq leikkuria bassokitarallakin. Heti jytisee paremmin kun ottaa ihan alimmat veke.
kallefuture
03.08.2010 10:52:28
Kotisivu       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Basismi: Niin, jos rajataajuus on vaikka 20Hz niin eihän sillä paljon virkaa ole. Parempi kuin ei mitään kuitenkin.
Siinä pitäisi olla säädettävä rajataajuus ja vaikka pari eri jyrkkyyttä valittavaksi...

 
Mul oli swr sm 400. Se taitaa olla ainoa trankkunuppi, jossa ei suodinta oo. Laiton siihen dbx:n vanhan stereo eq:n jossa oli tällaset leikkurit muistaakseni 30-50-100 Hz. Kyl se 50 Hz leikkuri vei munat soundista. 30 Hz leikkuri autto paremmin pitään kaiuttimet aloillaan. Sehän se tarkotus on. Eq oli täsmämallia. Tuli kuitenki liikaa namikoita peliin niin en sietäny sitä hommaa.
 
Kalle
 
"kananpaskaalahkeillaja jatkettuviskikaatukun kompastuinpihallakiikkutuoliin"-osastoa
hollstro
03.08.2010 12:23:08
Musiikkinäyte       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

kallefuture: Mul oli swr sm 400. Se taitaa olla ainoa trankkunuppi, jossa ei suodinta oo. Laiton siihen dbx:n vanhan stereo eq:n jossa oli tällaset leikkurit muistaakseni 30-50-100 Hz. Kyl se 50 Hz leikkuri vei munat soundista. 30 Hz leikkuri autto paremmin pitään kaiuttimet aloillaan. Sehän se tarkotus on. Eq oli täsmämallia. Tuli kuitenki liikaa namikoita peliin niin en sietäny sitä hommaa.
 
Kalle

 
Niin, jos EQ on loivahko niin 50 HZ leikatessa se laikkaa helposti melko paljon myös jopa 100 Hz taajuuksia.
 
vasemmassa lahkeessa-klubin elinikäinen kannatusjäsen
himppe
03.08.2010 12:23:48
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

sartzan: Tällä hetkellä olen koittanut pitää erityisesti kartion liikettä kurissa, ja omissa kokeiluissani noilla isommilla tilavuuksilla juuri xmax tuntuu lähtevän lapasesta, vaikka taajuusvastekäyrä nätiltä näyttäisikin, mikä muun muassa kummastuttaa. Teenkö siis jotakin päin vattua?
 
Iso ilmatilavuus puristuu kasaan helpommin kuin pieni. Koska kartion liikettä vastustavat voimat ovat suuressa kotelossa pienemmät, kartio liikkuu samalla voimalla (teholla) ajettuna isossa kotelossa enemmän kuin pienessä. Noin sen siis kuuluukin mennä, et tee yhtään mitään väärin. Kotelon koko on tässäkin suhteessa aina kompromissi. Suuressa kotelossa taajuusvaste ulottuu alemmas, mutta toisaalta mekaaninen tehonkesto pienenee samalla.
 
WinISD:stä kannattaa tsekata myös rear port air velocity -välilehti, joka kertoo refleksiputkessa virtaavan ilman nopeuden. Virtausnopeuteen voi vaikuttaa refleksiputken pinta-alalla. Kannattaa muistaa, että pinta-alaa lisätessä putken pituus kasvaa ja siitä taas seuraa unskelotin listaamat ilmiöt. Hifipuolella virtausnopeuden maksimina on pidetty 17m/s jonka jälkeen tuhinaongelmat alkavat nostaa päätään. Kannattaa mitoittaa putki/putket reiluksi. Tässä tapauksessa vähintään 2kpl, mielummin 3kpl 100mm röörejä. WinISD laskee putkille viritystaajuutta vastaavat pituudet.
 
jazbaz
04.08.2010 22:12:21
Musiikkinäyte       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

hollstro: Niin, jos EQ on loivahko niin 50 HZ leikatessa se laikkaa helposti melko paljon myös jopa 100 Hz taajuuksia.
 
Mä asennutin vanhaan swr nuppiin -24dB leikkurin 'bout 40 Hz kohdalle ja toimi hyvin ja elementtejä säästyi. Nuo ovat saaneet jostakin kumman syystä lempinimen "kaiuttimen surma" koska toistokäyrä on tosiaankin lähes viivasuora.
 
"Bass sings Bles-sings"
« edellinen sivu | seuraava sivu »
1 2

» Lisää uusi kirjoitus aiheeseen (Vaatii kirjautumisen)

» Kirjaudu sisään

Keskustelualueet «
Haku tästä aiheesta / Haku «
Säännöt «

Copyright ©1999-2016, Muusikoiden Net ry. Kaikki oikeudet pidätetään.
Palaute | Käyttöehdot | Rekisteriseloste | Netiketti | Mediakortti