| Aihe: 2 x 2x10 vs. 4x10 | |
|---|
|
JaS: Sitten voitkin kertoa, että mistä kampasuodin-ilmiö syntyy, jos kerran ne ääniaallot kumoaa toisensa. Sitä paitsi tää rupee menee jo trollauksen piikkiin. Kiitoksia vaan, mutta mulle riittää tää keskustelu. Jos sulla on pistää jotain linkkiä, missä toi ääniaaltojen törmäys selitetään yksityiskohtasesti, niin se vois olla ihan mielenkiintosta.
Edit: ja en osaa luovuttaa:
http://en.wikipedia.org/wiki/Superp … tion_principle#Application_to_waves
Erityisesti kohta, jossa sanotaan: For example, two waves traveling towards each other will pass right through each other without any distortion on the other side.
Näin on. Aaltomuotoinen liike ei suinkaa törmäile muiden aaltojen kanssa, mutta niiden yhteisvaikutuksesta syntyy erilaisia aaltomuotoja joka joissakin kohdin vaimentuvat ja joissakin kohdissa voimistuvat. Yksinkertaisimmillaan asia on kun kaksi samantaajuistta ja -vaihiesta aaltoa kohtaa, silloin niiden summa on amplitudiltaan kaksinkertainen aalto. Jos aallot ovat vastakkaisvaiheessa, eli niiden vaihesiirtymä on 180 astetta, on tuloksena täydellinen vaimeneminen. Tähän ideaan perustuvat mm. vastamelukuulokkeet.
vasemmassa lahkeessa-klubin elinikäinen kannatusjäsen | |
No voi vittu, jos vielä trollauksesta syytätte.
Kyllä minä kampasuodinilmiön, vastamelukuulokkeet ja nuo linkkien jutut tiedän.
Se mitä tässä tarkoitan, on se, että ääni on aaltoliikettä, jonka suunta on sama kuin aallon etenimisliike. Nuo linkkien jutut toimivat poikittaisella aaltoliikkeellä. Eli silloin, kun värähtely tapahtuu poikittain aallon etenemisuuntaan. Esim. veden pinta ja valo. Vaden pinnassa vesi liikkuu ylösalaisin, vaikka aalto menee pintaa pitkin. Siksi kaksi aaltoa kohdatessaan ei kumoakaan toisiaan.
Mutta kun äänessä ilma liikkuu edestakaisin saman suuntaisesti, kuin ääniaalto. Näemmä aika hankala selittää tämä asia.
Jos kaksi vesiaaltoa tulevat vastakkaisista suunnissa samassa vaiheessa, liikuttavat ne aaltojen törmäyskohdassa molemmat vettä ylösäin (tai alaspäin). Niinpä ne vahvistavat toisiaan.
Jos kaksi ääniaaltoa tulevat vastakkaisista suunnista samassa vaiheessa, liikuttavat ne aaltojen törmäyskohdassa molemmat ilmaa eteenpäin. Mutta, eteenpäin ei olekaan tässä tapauksessa mikään universaali suunta, kuten ylöspäin vesiaaltoesimerkissä. Toisen aallon eteenpäin on toisen aallon taaksepäin. Niinpä ne kumoavat.
Jos kaksi ääniaaltoa tulevat samasta suunnasta, ne käyttäytyvät kuin vesiaallot. Kaksi ääniaaltoa vastakkaisista suunnista on sama kuin kaksi vesiaaltoa vastavaiheessa, vaikka aaltojen lähteet (esim. kajarit) ovatkin samassa vaiheessa.
Tämä ei ole provoa. | |
Itseasiassa nyt kun mietin, niin hokasin jotain.
Kun ne ääniaallot kohtaa vastakkaisista suunnista tullessaan, niin kyllähän se aalto siinä törmäyskohdassa vahvistuu, jos ääntä ajatellaan ilmanpaineneen vaihteluna. Eli siinä törmäyskohdassa ilmanaine kyllä kohoaa, eikä aallot siinä mielessä kumoa toisiaan, että ilmanpaine ei törmäyskohdassa muuttuisi.
Jos (kuten itse asiaa ajattelin) ääni nähdään ilmahiukkasten poikkeamisena vakiopaikastaan, niin siinä mielessä ääniaallot kumoavat toisensa. Eli törmäyskohdassa paine kasvaa, mutta koska törmäyskohdan molemmilla puolilla on saman verran ylipainetta, ei ilma törmäyskohdassa liiku mihinkään.
Sikäli se on sama onko siinä törmäyskohdassa seinää vai ei.
Tämä ei ole provoa. | |
jopasoli: Itseasiassa nyt kun mietin, niin hokasin jotain.
Kun ne ääniaallot kohtaa vastakkaisista suunnista tullessaan, niin kyllähän se aalto siinä törmäyskohdassa vahvistuu, jos ääntä ajatellaan ilmanpaineneen vaihteluna. Eli siinä törmäyskohdassa ilmanaine kyllä kohoaa, eikä aallot siinä mielessä kumoa toisiaan, että ilmanpaine ei törmäyskohdassa muuttuisi.
Jos (kuten itse asiaa ajattelin) ääni nähdään ilmahiukkasten poikkeamisena vakiopaikastaan, niin siinä mielessä ääniaallot kumoavat toisensa. Eli törmäyskohdassa paine kasvaa, mutta koska törmäyskohdan molemmilla puolilla on saman verran ylipainetta, ei ilma törmäyskohdassa liiku mihinkään.
Sikäli se on sama onko siinä törmäyskohdassa seinää vai ei.
No ei ole ihan sama koska ääniaalto etenee toisen läpi muutumattomana ja heijastelee kaiuttimen sisäpinnoista sekä aiheuttaa kaiuttimen rakenteessa värähtelyä (koteloresonanssia). Toki jos ajatellaan että tilanne on 100% symmetrinen ja väliseinä heijastaa ääniaallon takaisin muuttumattomana, sekä kaiutinkotelo on täysin resonoimaton niin asia on yksittäistä kaiutinta tarkasteltuna fysikaalisesti sama. Tosielämässä asia ei kuitenkaan ole näin yksinkertainen.
vasemmassa lahkeessa-klubin elinikäinen kannatusjäsen | |
hollstro: No ei ole ihan sama koska ääniaalto etenee toisen läpi muutumattomana ja heijastelee kaiuttimen sisäpinnoista sekä aiheuttaa kaiuttimen rakenteessa värähtelyä (koteloresonanssia). Toki jos ajatellaan että tilanne on 100% symmetrinen ja väliseinä heijastaa ääniaallon takaisin muuttumattomana, sekä kaiutinkotelo on täysin resonoimaton niin asia on yksittäistä kaiutinta tarkasteltuna fysikaalisesti sama. Tosielämässä asia ei kuitenkaan ole näin yksinkertainen.
Käytännössä hommat ei useinkaan mene järjen mukaan, joten tää kajarihommakin varmaan kyllä voi jotenkin mystisesti toimia tuota periaatetta vastaan. Mutta joo kyllähän sen äänen saa melkein mistä vaan pömpelistä ulos, ei näillä teorioilla ole niin väliä näissä jutuissa. Enemmänkin on kyse siitä, että on mukava järkeillä juttuja ihan teoriatasolla, vähän kuin harrastuksen vuoks. Sam juttu kuin putkivahvarin rakentaminen: Ei välttämättä kannata, mutta hauskaa puuhaa.
Tämä ei ole provoa. | | « edellinen sivu | seuraava sivu » | |
|---|
|
|
