| Aihe: Audiokone 1000-2000 euroa? | |
|---|
 musamies
21.01.2010 15:50:47 (muokattu 21.01.2010 15:51:39) | |
|
Raist: Siks että koneen prosessoria ei oo suunniteltu prosessoimaan digitaalista signaalia. Ulkonen piiri taas on. Se tekee homman tehokkaammin ja jättää koneen prosessorille vaan musaohjelmien ja käyttiksen pyörittämisen.
Mutta onko sellanen mahdollista, että siirtää prosessoinnin ulkopuoliselle prosessoinnille ja jos tämä siirto on hyödyllinen, tällöin pitäs siirtää nimenomaan se osa mikä on pullonkaulana.
Näytönohjaimissahan tehdään jotain täntapasta, mutta onko sama mahdollista äänen kohdalla?
Älä nyt ota kontekstista sitä mitä sanoin. Meinasin, että jos USB3:lle suunnitellut laitteet eivät ole merkittävän paljon tehokkaampia. Esimerkiks kahden raidan nauhotuksessa ei varmaan tarvii älytöntä kaistanleveyttä.
Joo näin on, riippuu mihin kohtaa pullonkaula muodostuu. Toisaalta eikös noissa ulkosissa äänikorteissa ole mahdolliset melkoset näytteenottotaajuudet, joten jonkinverta bittivirtaa voi syntyä:
http://www.digiwiki.fi/fi/index.php … ositeltava_n%C3%A4ytteenottotaajuus
"IASA suosittelee tällä hetkellä vähintään 48 kHz näytteenottotaajuutta. Käytännössä varsinkin heikkotasoisia äänitteitä digitoitaessa olisi suositeltavaa käyttää korkeampaa näytteenottotaajuutta, 96 kHz tai jopa 192 kHz. Tällä hetkellä 0äänitteiden arkistoinnissa 96 kHz näytteenottotaajuutta voidaankin pitää jonkinlaisena minimistandardina, mikäli pyritään laadukkaaseen lopputulokseen."
Kukas osaa lonkalta sanoo minkälaiseen äänittämiseen USB 2 riittikään tiedonsiirtokapasiteettinsa puolesta?
Jos vertais CD:hen ja jos 650 megatavua riittää 74 minuutiksi, eli minuutissa tietoa siirtyy 8,78 MB ja sekunnissa 0,15 MB. Eli giga riittää n. 114 minuutiksi.
CD:n näytteenottotaajuus 44100hz ja 16 bittiä. | |
musamies: Mutta onko sellanen mahdollista, että siirtää prosessoinnin ulkopuoliselle prosessoinnille ja jos tämä siirto on hyödyllinen, tällöin pitäs siirtää nimenomaan se osa mikä on pullonkaulana.
Näytönohjaimissahan tehdään jotain täntapasta, mutta onko sama mahdollista äänen kohdalla?
Yritä ny rakennella koherentteja lauseita. Ei tosta sua selevää :/
Otetaan esimerkiksi vaikka EMU 0404, joka on ulkoinen esiaste, kuulokevahvistin, pieni mikseri ja AD/DA muunnin, jossa on DSP siru.
Kun äänitetään tietokoneelle, laite soittaa sulle taustan kuulokkeisiin tai monitoreihin. Samaan aikaan sä kuulet oman soittos, joko tietokoneen kautta kierrätettynä tai suoraan. Äänikortille siirretään CPU:n prosessoima bitti-informaatio, ja äänikortti vetäsee bittimuodon digitaaliseks signaaliks. Tän jälkeen DA-muunnin (digital -> analog) tekee signaalista sähköisen ja lähettää sen vaikkapa kuulokkeisiin, jotka muuttaa sähkösen signaalin ilman värähtelyks. No mikä tässä on etu?
Kun tietokoneen prosessorin ei tarvitse muuttaa bittivirtaa esim. integroidun äänikortin kautta audiosignaaliksi, sille vapautuu enemmän "kaistaa" itse bittidatan prosessointiin, efektien ajoon, käyttöjärjestelmän reaaliaikaiseen käyttöön, ja syntyy vähemmän viiveitä sekä häiriöitä. Parempi nauhoite siis.
Joo näin on, riippuu mihin kohtaa pullonkaula muodostuu. Toisaalta eikös noissa ulkosissa äänikorteissa ole mahdolliset melkoset näytteenottotaajuudet, joten jonkinverta bittivirtaa voi syntyä:
http://www.digiwiki.fi/fi/index.php … ositeltava_n%C3%A4ytteenottotaajuus
"IASA suosittelee tällä hetkellä vähintään 48 kHz näytteenottotaajuutta. Käytännössä varsinkin heikkotasoisia äänitteitä digitoitaessa olisi suositeltavaa käyttää korkeampaa näytteenottotaajuutta, 96 kHz tai jopa 192 kHz. Tällä hetkellä 0äänitteiden arkistoinnissa 96 kHz näytteenottotaajuutta voidaankin pitää jonkinlaisena minimistandardina, mikäli pyritään laadukkaaseen lopputulokseen."
Kukas osaa lonkalta sanoo minkälaiseen äänittämiseen USB 2 riittikään tiedonsiirtokapasiteettinsa puolesta?
Jos vertais CD:hen ja jos 650 megatavua riittää 74 minuutiksi, eli minuutissa tietoa siirtyy 8,78 MB ja sekunnissa 0,15 MB. Eli giga riittää n. 114 minuutiksi.
CD:n näytteenottotaajuus 44100hz ja 16 bittiä.
USB2:n teoreettinen maksiminopeus on n. 60mt/s, yleensä jäädään 40mt/s vauhtiin. Tämä on riittävä, ellet tarvitse todella montaa raitaa. Mutta esim rumpuäänityksissäkin voidaan mikserin kautta vetäistä rummut parille raidalle, joita sitten tietokoneelle otetaan. CD-laatua eli 44,1kHz ääntä 16-bittisellä taajuudella nykyään harvemmin otetaan; on järkevämpää nauhoittaa 24 bitin resoluutiolla sekä vähintään 96kHz näytteenottotaajuudella. Koska laitteet pystyy siihen. Mitä enemmän informaatiota saadaan lähtötilanteessa talteen, sitä selkeämmin soiva lopputulos pystytään periaatteessa valmistamaan.
Sanotaan että vaikka mentäisiin lähes kymmenkertaisella bittivirralla CD:seen nähden, silloinkin pystytään USB2-väylää pitkin nauhoittamaan kerralla lähes 40 raitaa. Jos halutaan vaikkapa streamata klickiä tai taustaraitaa kuulokkeisiin, menee tietysti jonkin verran kaistaa, mutta ei kovin merkityksellisiä määriä.
USB3:n edut ovat kyseenalaisia, ellei nauhoiteta todella montaa raitaa ammattilaislaadulla. Ampeerien siirtokapasiteetin lisäys uudessa standardissa on käytännössä merkityksetön johtuen siitä, että jokaisella laitteella, jota äänityskäyttöön käytetään, on käytännössä omat virtalähteet. Jos ei käytössä, niin yleensä saatavilla.
FireWire on suosittu Mac-alkuperän ja hitusen nopeamman kaistan ansiosta, mutta se ei tarjoa käytännöllisesti mitään ylivertaista USB2:een verrattuna. Sitä vain lähinnä käytetään enemmän ammattikalustossa, johtuen juuri edellämainitusta Mac-alkuperästä.
Jos vielä lisään, niin ulkopuolisien ääniprosessoreiden kohinoiden määrät ja muunnoksien laadut ovat yleensä melko eri luokkaa kuin integroitujen systeemien, osaava käyttäjä voi päästä parinsadan vehkeillä jo ammattilaislaatuun. Ammattilaislaadulla nyt meinaan sitä, että kun nauhoitetaan samanlaisessa tilassa kuin ammattilaiset ja samanlaisilla mikeillä, ei kukaan tavallinen ihminen huomaa eroa saundissa sen takia, että on käytetty parinsadan interfacea parin tonnin kamojen sijasta. | |
Ajan takaa sitä, että pahin hyydytyksen aiheuttaja voi livesoitossa olla useat yhtäaikaa toimivat VST softasynat ja efektit, joiden kuormitusta on vaikea siirtää muulle kuin koneen emolevyllä olevalle prosessorille. Nämä sitten kuormittaa konetta kaikin puolin. Kiintolevyä, muistia, prosessoria... Johonkin muodostuu pullonkaula ja se määrittää miten matala voi latenssi olla.
Native Instrumentsin ohjelmista esimerkiksi sähköpiano-ohjelma haukkaa reilusti muistia. Akustinen piano-ohjelma taas tuppaa käyttämään kiintolevyä soiton aikana.
Itsellä on päässyt tulee käsitys, että nykyiset yleisprosessorit olis kuitenkin laskemisessa aika hyviä ja ne pystyy suorittamaan useita säikeitä rinnakkain?
http://fi.wikipedia.org/wiki/Digitaalinen_signaaliprosessori
"DSP:n suorituskyvyssä on keskitytty nimenomaan nopeaan kerto- ja yhteenlaskuun sekä näiden yhdistelmään "multiply-accumulate". Useilta signaaliprosessoreilta löytyy erillinen akkumulaattorirekisteri, jossa olevaan arvoon kertolaskun tulokset saadaan suoraan lisättyä ilman erillistä yhteenlaskukäskyä."
"DSP:ltä löytyy myös usein useampi rinnakkainen kerto- ja yhteenlaskuyksikkö, sekä mahdollisesti myös useampia väyliä muistiin, jotta dataa saadaan ladattua käsiteltäväksi tarpeeksi nopeasti. Liukulukuyksikköä ei joka mallista löydy." | |
musamies: Ajan takaa sitä, että pahin hyydytyksen aiheuttaja voi livesoitossa olla useat yhtäaikaa toimivat VST softasynat ja efektit, joiden kuormitusta on vaikea siirtää muulle kuin koneen emolevyllä olevalle prosessorille. Nämä sitten kuormittaa konetta kaikin puolin. Kiintolevyä, muistia, prosessoria... Johonkin muodostuu pullonkaula ja se määrittää miten matala voi latenssi olla.
Native Instrumentsin ohjelmista esimerkiksi sähköpiano-ohjelma haukkaa reilusti muistia. Akustinen piano-ohjelma taas tuppaa käyttämään kiintolevyä soiton aikana.
Itsellä on päässyt tulee käsitys, että nykyiset yleisprosessorit olis kuitenkin laskemisessa aika hyviä ja ne pystyy suorittamaan useita säikeitä rinnakkain?
http://fi.wikipedia.org/wiki/Digitaalinen_signaaliprosessori
"DSP:n suorituskyvyssä on keskitytty nimenomaan nopeaan kerto- ja yhteenlaskuun sekä näiden yhdistelmään "multiply-accumulate". Useilta signaaliprosessoreilta löytyy erillinen akkumulaattorirekisteri, jossa olevaan arvoon kertolaskun tulokset saadaan suoraan lisättyä ilman erillistä yhteenlaskukäskyä."
"DSP:ltä löytyy myös usein useampi rinnakkainen kerto- ja yhteenlaskuyksikkö, sekä mahdollisesti myös useampia väyliä muistiin, jotta dataa saadaan ladattua käsiteltäväksi tarpeeksi nopeasti. Liukulukuyksikköä ei joka mallista löydy."
Kyllähän jokaisessa koneessa on pullonkaula, joka rajoittaa muiden komponenttien tehollista nopeutta. Nykyprosessorit on ihan hyviä laskemaan, juu. Pystyy ne suht paljon säikeitäkin suorittamaan. Mutta signaalidatan laskemisessa ne eivät ole kovin hyviä. Tai sanotaan, että äänisignaalin laskeminen kuluttaa niitä paljon. Sen takia onkin hyvä olla (ulkoinen tai sisäinen) äänikortti, joka siirtää rasitusta prosessorilta ja pienentää latensseja, sekä vähentää potentiaalista ylikuormitusta, joka aiheuttaa katkeilua.
AD/DA-muuntimet ja kohinamäärät on varmaankin ne suurimmat tekijät, joiden takia valitaan laadukas ulkoinen äänikortti (koneen ulkopuolella on huomattavan paljon vähemmän elektromagneettisia häiriötekijöitä) pumppaamaan audiosignaali ulos koneelta, mieluummin kuin integroitu äänikortti. Ulkosissa systeemeissä on usein myös miditulot sekä audiotulot, joten niihin saa monenlaisia kontrollereita kiinni ilman suurempia välikappaleita. EMU0404:ään uppoaa kerralla XLR, instrumenttijack, 6,3mm monitoritulo, 6,3mm kuulokkeet, 3,5mm jacki. Lisäks midipiuhat ja S/PDIF. Melko helppo laatikko siis ottaa mukaan ja vetästä kiinni vaikka mikseriin. Kuvittelisin, että muutkin saman hintaluokan interfacet omaavat samat ominaisuudet. En ole tutkinut.
Jos livenä meinaisin jotain vetää, hankkisin Macin ja jonkun suht laadukkaan ulkoisen interfacen. Kaatuu huomattavan paljon harvemmin kuin Windows ja pyörii kevyemmin. Ammattilaiset suosii sitä syystä, harrastajalle Windows on sit ehkä parempi johtuen laajemmasta softavalikoimasta ja säätömahdollisuuksista. Ja halpuudesta. Linuxiin pohjautuen on vaikeampi saada kaikkia softia toimimaan, ja joskus on kiven alla tuki ja ohjeet.
Mulla on nyt i7-920/6Gb RAM/WD VelociRaptor setuppi käytössä pöytäkoneena Windows seiskalla ja 64-bittisenä. Siis heti ammattilaiskoneiden jälkeen tehokkaimpia systeemejä laskentateholla mitattuna. Silti tuntuu, että toi koneen prosessori ja integroitu äänikortti ei vaan välillä suoriudu, vaikka luulis puhtia riittävän (integroitu äänipiirihän käyttää prosessorin laskentayksikköä). Tulee pieniä, joskin ärsyttäviä viiveitä tai pätkimisiä. Taas kun käytän Zoomia nauhoituksissa (jossa on 32-bittinen DSP-piiri), ei latenssiongelmia tai pätkimistä ole. Tosin silloin käytössä on kanssa Zoomille suunnitellut ASIO-ajurit. Harvemmassa läppärissä löytyy samantasoisia komponentteja. Kyllähän sillä läppärin omalla äänipiirilläkin varmaan pärjää, mutta hyvällä interfacella saat paljon enemmän irti omasta soitostas. Laadullinen ero on todellakin jokaisen korvaan kuuluva integroidun äänipiirin ja hyvän interfacen välillä.
Mun kaks senttiä tai kymmenen palstaa asiasta. | musamies
22.01.2010 21:51:48 (muokattu 22.01.2010 23:46:11) | |
|
Taas kun käytän Zoomia nauhoituksissa (jossa on 32-bittinen DSP-piiri), ei latenssiongelmia tai pätkimistä ole. Tosin silloin käytössä on kanssa Zoomille suunnitellut ASIO-ajurit.
Epäilen tolla mainitsemallasi ASIO-ajurilla olevan merkittävä osuus asiaan.
Mun jo vanhalla koneella ja integroidulla äänikortillakin on homma parantunut sitä mukaa kun olen saanut paremman ASIO-ajurin tai asetukset säädettyä paremmin.
Meinasin, että läppäri voi olla kuva sana jos siihen saa kunnon komponentit. Ajattelin, että siinä on vähintään I7 mobiiliversiona, 8 gigaa RAM:ia ja ehkä SSD käynnistyslevy, lisäks ootan niin kauan, että tulee USB 3 saatavilla konkretian tasolle. Sitten kun masiina on hankittu, pitää miettiä minkämoinen ääniliitäntä siihen tulee. Kätevää olis kuitenkin jos sillä voi mahdollisimman vähin lisävarustein tehdä treeneissä jotain vaikka ajoo yhtä softasynaa stand alonena.
Tossa puheeksi ottamassasi EMU interfacessa oli hyvä puoli kun se osaa tehdä esim. monenlaista kaikua ja muutakin. Sellasille voi olla käyttöä. |  JPQ
23.01.2010 06:15:54 | |
|
musamies: Epäilen tolla mainitsemallasi ASIO-ajurilla olevan merkittävä osuus asiaan.
Mun jo vanhalla koneella ja integroidulla äänikortillakin on homma parantunut sitä mukaa kun olen saanut paremman ASIO-ajurin tai asetukset säädettyä paremmin.
Meinasin, että läppäri voi olla kuva sana jos siihen saa kunnon komponentit. Ajattelin, että siinä on vähintään I7 mobiiliversiona, 8 gigaa RAM:ia ja ehkä SSD käynnistyslevy, lisäks ootan niin kauan, että tulee USB 3 saatavilla konkretian tasolle. Sitten kun masiina on hankittu, pitää miettiä minkämoinen ääniliitäntä siihen tulee. Kätevää olis kuitenkin jos sillä voi mahdollisimman vähin lisävarustein tehdä treeneissä jotain vaikka ajoo yhtä softasynaa stand alonena.
Tossa puheeksi ottamassasi EMU interfacessa oli hyvä puoli kun se osaa tehdä esim. monenlaista kaikua ja muutakin. Sellasille voi olla käyttöä.
tosin osa efekteistä on aika kelvottomia ainakin Emu 0404 pci kortissa no phaser tais stepata kuultvasti. lähinnä delay,reverb ja filtteri kuulosti okoolta itsestä.
Laajan musiikkityylien kirjon edustaja. Tähän asti kehutuin kappale musiikki näytteessä download linkkinä. Ehkäpä toinen puolisko tyylistäni jota eniten edustan. | musamies
23.01.2010 14:30:45 (muokattu 23.01.2010 14:57:15) | |
|
JPQ: tosin osa efekteistä on aika kelvottomia ainakin Emu 0404 pci kortissa no phaser tais stepata kuultvasti. lähinnä delay,reverb ja filtteri kuulosti okoolta itsestä.
Ton takia mä kannatan, että kohtuuhintainen yleisprosessori, jota tarvii muuhunkin, tekee noita hommia käyttäjän laittamien softien avulla koska niitä voi vaihtaa ja laittaa sellaiset, joita tarvii.
Latenssit pitää saada silti pieneksi, muutenhan tosta ei ole paljon iloo. Jos latenssit on tarpeeksi pienet, tietokonettahan voi käyttää mikserin kanssa efektilaitteena. Toisaalta noita ominaisuuksia on digimiksereissä. No, minullapa ei sellaista ole, joten analogisen Behringerin digitaalisen efektilaitteen kaveriksi kelpaisi myös tietokone...
Muistan hyvin kun PC:eisiin rupes tulee jotkut oliko jotain S3 "kiihdytinnäytönohjaimet" ja grafiikka rupesi toimimaan paremmin siihen aikaan tarkoilla ja värikkäillä näyttötiloilla. Kehitys on ollut tämän jälkeen reipasta.
Jos samanlaista voidaan tehdä musan kohdalla, se passaa kyllä meikäläiselle. Ei vain heti hahmotu miten tämä tapahtuu. Ehkä VST softasynat ja efektit pitäs laittaa pyörimään tollaiseen "kiihdyttimeen" ja niitten määrää pitäs pystyy lisäämään tarpeeksi.
Toisaalta eikös noi moniydinprosessorit vastaa tähän huutoon? Gulftown:issa on kuusi ydintä, jossa jokaisessa voi pyöriä kaksi säiettä. Luulis siinä sillon toimivan ainakin 6 softasynaa ja saattaa se pystyä jotain efektiäkin samaan aikaan tuottaa.
Tollasta vuonna 2006
http://www.tekniikkatalous.fi/ict/article39646.ece
"Grafiikkajätti Nvidia on kehittänyt vaativaan ammattikäyttöön ulkoisen grafiikkakiihdytinlaitteiston Quadro Plex 1000:n. Ratkaisu poikkeaa markkinoilla aiemmin olleista malleista siten, että se voidaan ulkoisena laitteena sijoittaa joko työpöydälle tai laitekehikkoon.
Ratkaisu hyödyntää Nvidian sli-tekniikkaa, joka mahdollistaa useiden grafiikkapiirien ja Quadro Plex -laitteistojen käyttämisen rinnakkain. Grafiikkapiirien käyttäminen rinnakkain mahdollistaa kertaluokkaa suuremman suorituskyvyn paljon laskentatehoa vaativissa visualisointi-, 3d-mallinnus- ja videosovelluksissa.
Quadro Plex 1000 on yhteensopiva 32-bittisten x86 AMD- ja Intel-prosessoreihin perustuvien Linux- ja Windows-tietokoneiden kanssa.
Tyhjätaskuille ulkoinen Quadro Plex ei sovi, sillä sen hinnan arvioidaan alkavan 17500 dollarista. Markkinoille Quadro Plex tulee ehtii syyskuussa 2006." | |
musamies: Ton takia mä kannatan, että kohtuuhintainen yleisprosessori, jota tarvii muuhunkin, tekee noita hommia käyttäjän laittamien softien avulla koska niitä voi vaihtaa ja laittaa sellaiset, joita tarvii.
Latenssit pitää saada silti pieneksi, muutenhan tosta ei ole paljon iloo. Jos latenssit on tarpeeksi pienet, tietokonettahan voi käyttää mikserin kanssa efektilaitteena. Toisaalta noita ominaisuuksia on digimiksereissä. No, minullapa ei sellaista ole, joten analogisen Behringerin digitaalisen efektilaitteen kaveriksi kelpaisi myös tietokone...
Kyllä sä varmaankin silti tarvitset jonkin äänikortin siihen DA-muunnokseen, integroitujen äänenlaatu ja kohina kun on sen verran ala-arvoisia että ei niitä oikein mielellään levyillä tai livenä kovilla volilla (virheet erottuu helpommin) halua käyttää. | |
Ainakin liitäntöjä tarttee. Mä epäilen, ettei läppäriin pysty edes laittaa normaalia midipiuhaa ellei siinä ole joku erikseen ostettava liitäntähärveli kiinni. Nykysessä masiinassani midi menee sisään joystikkiliitännästä. | | « edellinen sivu | seuraava sivu » | |
|---|
|
|
