| Aihe: Guitar Rig | |
|---|
 Quu
08.02.2006 20:41:35 (muokattu 08.02.2006 21:21:42) | |
|
Aaargh :)
Tästä asiasta voidaan tietysti keskustella (ja keskustellaankin :) iät ja ajat.
Tosiasiahan on, että faktoista ei voi väitellä, ainoastaan makuasioista. Ja siitähän
tässä on OSITTAIN kysymys.
Jep, sori :P
Ihminenhän on sellainen hyvin pitkälti, että ei osaa kaivata parempaa, jos ei
tiedä että parempaa on.
Näin.
Landolan akustinen kitara voi olla hyvinkin pätevä ja
hyvältä kuulostava, jos ei ole kokeillut Martinia.
Tai sitten toteaa, että se oma Landola tuntuu ja soundaa sittenkin paremmalta.
Mutta musiikissahan on lopulta ennen kaikkea tärkeää se musiikin tekeminen.
Ideaali tilanne varmasti olisi kun ei kiinnittäisi mitään huomiota välineisiin, vaan
keskittäisi kaiken intonsa ja luovuutensa musiikin tekemiseen.
Valitettavasti ne työkalut ja halut muuttuu mieltymysten mukaan, varsinkin musiikin luomisessa, kun etsitään juuri siihen ja siihen biisiin sopivia soundeja.
Sitä kuvittelee että laitteita ostelemalla saa
ostettua lopulta sen soittotaidonkin! :)
Mun mielestä se menee niin, että laitteita ostamalla saa sen kauan kaivatun ja halutun soundin... kunnes mieltymykset taas muuttuu.
No jaa, nyt taidetaan ajautua off-topikkiin.
Jep.
Sen verran lisään aiheeseen, että GuitarRigin demolla en saanut mitään omaa korvaa miellyttävää aikaiseksi, mutta niinkuin aikaisemmin totesin, niin GS:llä siihen meni n. 5min.
E: Tuota... Onko mun korvissa sitten paljonkin vialla kun imo GS soundaa hyvältä eikä softalta?
E2: Tulipahan sellainen mieleen tuossa nauhoitellessa, että eihän GS ole läheskään niin monipuolinen kuin GuitarRig, mutta se minkä GS tekee, niin se tekee hyvin.
juki68: Pro keyboard-ukot tunnistaa siitä, että niillä vasen käsi raapii enemmän persettä kuin osuu koskettimistolle. |  Pop Corn
09.02.2006 08:52:27 (muokattu 09.02.2006 09:04:05) | |
|
Ok. Me kuljetaan kehää nyt.
Kaksi asiaa edellisestä kuitenkin vielä.
Tai sitten toteaa, että se oma Landola tuntuu ja soundaa sittenkin paremmalta.
-Landola voi toki tuntua omaan käteen paremmalta kuin Martin (voiko!!??), mutta se ei soundaa paremmalta, ja tämä on fakta :) Tosin se tunne on tietysti tärkein.
E: Tuota... Onko mun korvissa sitten paljonkin vialla kun imo GS soundaa hyvältä eikä softalta?
- Sun korvissa ei ole vikaa jos susta GS soundaa hyvältä. Mutta jos susta tuntuu
että se soundaa hyvältä putkivahvistimelta, niin silloin on korvissa vikaa :)
Nyt mä jätän tämän topicin.
No mut ei se mitn. | |
Ottakaa nyt huomioon että mallintimet pyrkivät mikitetyn putkivahvistimen soundiin, joka on huomattavasti erilainen kuin putkivahvistimesta kaapin kautta suoraan korvaan kantautuva.
Hyvä mallinnin on (koti/demo)äänityskäytössä varmasti parempi kuin huonosti mikitetty / liian hiljaa soitettu putkivahvistin, vaikka putkivahvari saattaa äänitystilassa kuulostaakin paremmalta. | Quu
09.02.2006 12:06:21 (muokattu 09.02.2006 12:09:00) | |
|
- Sun korvissa ei ole vikaa jos susta GS soundaa hyvältä. Mutta jos susta tuntuu
että se soundaa hyvältä putkivahvistimelta, niin silloin on korvissa vikaa :)
Eli ei ole, koska en tiedä miltä putkivahvistimen pitäisi kuulostaa (on se sitten hyvä tai huono vahvistin). En ole koskaan putkivaffarilla soittanu.
Ketjun aloittajalle sanoisin vielä, että hae GR:n demo, GS ja kaikkia muitakin vst-efektejä ja soittele niillä... Kyllä sieltä sitten löytyy se omaa korvaa miellyttävä.
Itselläni on käynyt vähän niin, että GS+Blueline(delay lähinnä)-yhdistelmä on ajamassa tehokkaasti muiden vst-efektien ohi: mitä enemmän sitä käytän, sitä enemmän siitä tykkään.
E: www.kvraudio.com
Tuolla on kaikennäköisiä vst-efektejä, ilmaisia ja ei-ilmaisia. Hae niitä ja testaile, ei maksa mitään eikä mihinkään kauppaankaan tarvi lähteä kiertelemään.
juki68: Pro keyboard-ukot tunnistaa siitä, että niillä vasen käsi raapii enemmän persettä kuin osuu koskettimistolle. | |
Hyvä mallinnin on (koti/demo)äänityskäytössä varmasti parempi kuin huonosti mikitetty / liian hiljaa soitettu putkivahvistin, vaikka putkivahvari saattaa äänitystilassa kuulostaakin paremmalta.
Mä oon silleen samaa mieltä, että juurikin toi monitorointivola on plugarissa huomattavati kotiystävällisempi eikä sit tarvi ottaa mikkiä ja piuhaa hyllystä ja asetella niitä sitten siinä.
Silleen oon kyllä eri mieltä, että clean-soundissa tai pikku rosossa kun vaan huitasee 57:n tai vaikka 58:n kartion eteen 1/3 halkaisijasta ulkokehältä kohti keskustaa niin tulee kyllä parempi soundi kun plugarista. IMHO. Tää pitää paikkansa myös perus mosfet Marsulla mutta tokikin putkivahvari, jota voi oikein kunnolla raottaa on sitten vielä ihan eri juttu. Toimii. Jos olette testanneet tätä ja silti olette eri mieltä niin sittenhän kyse on vaan mielipide-eroista, joista on turha taittaa peistä mutta mielenkiintoista keskustella.
Pastilli?
They can't prove whose vomit it was, they don't have the facilities in Scotland Yard. You can't really dust for vomit. | |
http://www.native-instruments.net/index.php?guitarrig_us
Onko kokemuksia?
Guitar Rig on asiallinen softa, jos sattuu jo olemaan tehokas kone ja sopiva tehokas äänikortti käytössä. Muuten se tulee tietysti aika kalliiksi, vaikka onkin täytetty ominaisuuksilla. Kotinauhoituksessa GR on oikein mainio tuottamaan soundeja mallikkaasti toteutetuista simulaatioista aivan hillittömiin efektisekoiluihin. (Niille vintage-soundin rakastajille, jotka hakevat täsmälleen vain ja ainoastaan juuri sellaista kuin alkuperäinen, on ainut lääke useimmiten sitten vain juuri se alkuperäinen.) Itse saan maukkaimman soundin nauhoituksiin ihan muilla vehkeillä (Koch Pedaltone + PGA05), mutta GR:ää käytän silti mielelläni sen loputtomien mahdollisuuksien ja ominaisuuksien ansiosta. GR:n demosta saa joka tapauksessa mielestäni ihan hyvän kuvan siitä, mitä tuleman pitää, kun softan ostaa. Ei kun kokeilemaan.
Guitar Rigin käyttö keikalla sen sijaan vähän arvelluttaa. Vai onko jollakulla läppäri, jossa softat ei koskaan kaadu? Koska en uskalla ottaa sitä keikalle, ei ole läppäri päässyt vielä treeneihinkään, mutta kotikäytössä GR on kyllä ollut nasta. | |
Onkos kokemuksia Waves GTR -ohjelmasta?
Toimiiko tuo edes ns. standalonena? |  kivi
24.02.2006 18:54:27 (muokattu 25.02.2006 00:41:11) | |
|
Aaargh :)
Tästä asiasta voidaan tietysti keskustella (ja keskustellaankin :) iät ja ajat.
Tosiasiahan on, että faktoista ei voi väitellä, ainoastaan makuasioista. Ja siitähän
tässä on OSITTAIN kysymys.
Ihminenhän on sellainen hyvin pitkälti, että ei osaa kaivata parempaa, jos ei
tiedä että parempaa on. Landolan akustinen kitara voi olla hyvinkin pätevä ja
hyvältä kuulostava, jos ei ole kokeillut Martinia. Toyotalla on miellyttävä ajaa,
mutta kun ajaa Ferrarilla sitä paskoo housuihinsa (innostuksesta :). Jne. jne...
Mutta musiikissahan on lopulta ennen kaikkea tärkeää se musiikin tekeminen.
Ideaali tilanne varmasti olisi kun ei kiinnittäisi mitään huomiota välineisiin, vaan
keskittäisi kaiken intonsa ja luovuutensa musiikin tekemiseen. Tuohon pitäisi
pyrkiä. Mutta omasta kokemuksestani tiedän että se on pirun vaikeaa. Kehitty-
minen vaatii aina kovaa työtä, ja taas kovaa työtä. Lahjakkuus auttaa, mutta
vain alkuun. Ja kun kammoksuu työtä ja on lahjaton, sitä ajautuu helposti
kaikenlaisiin GAS-vaivoihin. Sitä kuvittelee että laitteita ostelemalla saa
ostettua lopulta sen soittotaidonkin! :)
No jaa, nyt taidetaan ajautua off-topikkiin.
Jep. Tuolta se tosiaan näyttää, jos lähdetään oletusarvosta, että mallintimet on arkipäivää ja vanhat vintage-putkiromut luksusta.
Mä lähden itse toisesta suunnasta. Mulle on aina ollut tärkeää se, että a) kitarasta saa täsmälleen biisiin sopivan soundin, b) että jokainen soitettu nuotti natsaa biisin fiilikseen ja on mahdollisuuksien mukaan itsessään kaunis ja pyöreä, kuin äänestä tehty helmi.
Mä olen tähän asti aina kantanut studioon sen 16 kitaraa, 8 vintage-putkistäkkiä ja 75 pedaalia jos on ollut vähänkin mahdollisuus, että niitä tarvitaan.
Nyt kuitenkin viime levynteon aikaan tuottaja tutustutti mut treenaustyökaluun nimeltään GearBox. Kyllä, kyseessä on Line6:n versio AmpFarmista ja GuitarRigistä. Ihan mallinnus-mallinnus-feikki-muovi-tekoelin. Mutta kun mä siinä raitojani hioin Gearboxin ja raituriohjelman kanssa, kävikin niin, että verratessa oikeilla vahvistimilla "livenä" soitettuun kamaan mä olin paljon tyytyväisempi osuuksiini, jotka olin soittanut suoraan tietokoneeseen. Ne oli soitettu paljon paremmin, nyanssikkaammin, dynaamisemminkin.
Tuplasin ne siis toki perinteisemmillä kamoilla, Fender-comboilla, Marshall-stäkeillä, mutta jotenkin mua jäi kaihertamaan. Otin digitaaliset demokitarani muistitikulle, ja toin ne "oikeaan" sessioon mukaan, vaikka niiden piti alun perin olla vain luonnoksia "oikeiksi" raidoiksi.
Nyt olen ihan oikeasti harkinnut, että jos vaikka läppäriin hankkisi jonkin tuollaisen mallinnushässäkän; voisi tien päällä soitella biisejä (kyllä, mulla on autossa verkkovirtainvertteri) muistiin ihan lopullisella levykelpoisella tasolla, voisi majapaikoissa äänittää ihan sitä julkaistavaa materiaalia.
Sitten kotona kääntäisi niiden oikeiden vahvistimien napit kaakkoon, polkaisisi oikean Supa'fuzzin päälle, ja soittaisi sen puuttuvan kitararaidan joka liimaisi kaikki nuo mallinnetut jutut todellisuuteen kiinni. (Kyllä, mulla on mahdollisuus soittaa isolla volyymilla mihin vuorokauden aikaan tahansa.)
Tällaista olen ajatellut. Eikä yksikään räkkilaite ole mua vielä näin sytyttänyt. Ehkä, ja varmaankin, ehkä se on kiinni siitä, että tekee sitä musaa suoraan oikeaan raiturisessioon.
Mutta jo treeni- ja sparrauskumppaninakin mallinnus alkoin ensi kerran elämässäni kiinnostaa muutenkin kuin teoreettisena pähkinänä. |  Aki
25.02.2006 02:28:37 (muokattu 25.02.2006 02:29:03) | |
|
Tonelabkin on mallintava vehje suurilta osin, mutta siinä on kuiten-
kin ensimmäisenä se 12AX7-tuubi.
Se on (lähes) viimeisenä. Mutta eniveis, samaa mieltä, verraton laite.
GS soundaa hyvältä. Mutta jos susta tuntuu
että se soundaa hyvältä putkivahvistimelta, niin silloin on korvissa vikaa :)
Tämä on niin monimuotoinen juttu. Putkivahvistimellakin saa soundeja jotka ei kuulosta tai tunnu putkivahvistimelta.
GS:llä saan itsekin erittäin makoisia soundeja aikaiseksi. Hirvittävän paljon siihen vaikuttaa käyttöliittymä; niin monipuolinen kuin GuitarRig onkin, löytää se oikea lopputulos on monissa tapauksissa tavattoman vaikeaa kun pitää kokeilla 5:llä eri vahvistimella, 10:llä eri kaapilla, portaattomasti vaihdella jokaisen kaapin kokoa, kokeilla 5:llä eri mikillä, jokaista parissa eri asennossa... Aika monta yhdistelmää. Aplitube on siksi reilusti kivempi käyttää, joskin siinä on karsittu hieman vääristä asioista yksi pykälä liikaa (amp mode, spkr mode, gain-säätö puhtaalla jne).
mallintimet pyrkivät mikitetyn putkivahvistimen soundiin, joka on huomattavasti erilainen kuin putkivahvistimesta kaapin kautta suoraan korvaan kantautuva.
...
Hyvä mallinnin on (koti/demo)äänityskäytössä varmasti parempi kuin huonosti mikitetty / liian hiljaa soitettu putkivahvistin, vaikka putkivahvari saattaa äänitystilassa kuulostaakin paremmalta.
Nämä on niin totta, niin totta.
clean-soundissa tai pikku rosossa kun vaan huitasee 57:n tai vaikka 58:n kartion eteen 1/3 halkaisijasta ulkokehältä kohti keskustaa niin tulee kyllä parempi soundi kun plugarista.
Makuasioita näemmä, olen tyystin eri mieltä. Olen useasti törmännyt henkilöön joka ei tykkää plugarien soundista ei ole kokeillut äänittää DI-boksin kautta. Suoraan tietokoneeseen kytketty kitara ei pääse oikeuksiinsa millään plugarilla.
Oma soittoni GuitarSuiten läpi kuulostaa tältä:
http://www.mikseri.net/artistit/?id=53240 | |
Olen vasta aloittelemassa tutustumisen näihin mallintaviin skittasoftiin, joten en osaa niitä mitenkään vertailla. Tässä keskustelussa voisi mielestäni jossain määrin korostaa paria käytännön seikkaa: On ihan eri asia, miltä soundi kuulostaa äänistystilassa skittakaapista, monitoroituna kuulokkeiden tai monitorikaappien kautta soittotilanteessa tai äänitteenä soolona tai sitten lopullisessa äänitteessä muiden soittimien kanssa miksattuna ja kompressoituna yms. Jonkun taajuusalueen korostuminen, jota ei mitenkään (negatiivisena) huomaa soundia säätäessä, saattaa muihin instrumentteihin yhdistyneenä pilata koko paketin.
Kotioloissa ja ei-niin-studiotasoisilla värkeillä suoritetussa demoilussa näiden softien etu on se, että ääni on keskimäärin sellainen, että sen ominaisuudet säilyvät lopulliseen miksaukseen asti ennakoitavina. Ainakin itse menen tosi usein halpaan siinä, että soundia hakiessa särö, kaiku tms. tulee vedettyä överiksi (kun kuulostaa makeelta), mutta valmiissa miksissä (jossa 1+1 onkin usein mystisesti 3) tuo soundi puurouttaa tai muuten häiritsevästi hallitsee kokonaissointia. Softien presettien edut tulevat harrastelijatason väsääjälle näkyviin usein vasta projektin loppupuolella (Ai hitto, kuulostaako se tossa sittenkin noin tymäkältä!).
Pitemmälle ehtineelle muusikolle asia on tietysti toinen. | kivi
11.03.2006 16:01:40 (muokattu 11.03.2006 16:02:03) | |
|
Tässä keskustelussa voisi mielestäni jossain määrin korostaa paria käytännön seikkaa:
Plussan arvoista asiaa Kalmolta. Minäpä otan haasteen vastaan, ja pistän tähän muutaman "perusjutun", saatte uskoa tai olla uskomatta
:-)
-kun laitat kitarasoundiin efektejä, tee ensin "puhdas" eli tyhjä presetti joka ei värjää soundia millään tavalla, ja rakenna siitä. Laitteiden mallisoundeilla ei ole mitään käyttöä (ellei soitinkauppakokeilua lasketa).
-kun kitara on hiukan liian kirkas ja hiukan liian puhdas, se on luultavasti levyllä juuri hyvä.
-se levyltä kuuluva botnekas soundi ei ole kitara vaan basso. Jos kitaraa yrittää saada samalle taajuudelle, ne vain puurouttavat toisensa.
-korva hakee aina tasapainoista ja mahdollisimman laajaa soundikirjoa. Jos sellaisen säätää yksinään yhdestä instrumentista, mihin mahtuvat muut soittimet?
-yli 10% efektiä soundissa tekee soundista tehosteen, eli sen käyttökelpoisuus perussoundina kärsii.
-laite voi vaikuttaa soundiin positiivisesti ja riittävästi silloinkin kun sitä ei korvalla huomaa tai tunnista. | |
Hyviä huomioita Kalmolta ja Kiveltä!
Kiven perusjutut pitävät paikkansa. Tietysti joillakin kitaristeilla
saattaa rankkakin efektien käyttö olla sitä perussaundia (esim U2 ja Edgen delayn
käyttö).
Mutta, mutta tietysti nyt mennään vähän "toiseen asiaan" kun aletaan puhumaan
miksaamisesta, se on oma taiteenlajinsa. Tietysti mitä ammattimaisempi kitaristi
sen enempi mielessä pyörii "miksaamisen vaatimukset" jo laitteiden hankinnassa, harjoittelussa
ja oman soundin etsimisessä. Ja bändissä soittavalle kitaristille tämä on selvää jo
alusti asti (tai ainakin selviää muitten bändin jäsenten toimesta pian :)
No mut ei se mitn. | kivi
12.03.2006 22:59:31 | |
|
Mutta, mutta tietysti nyt mennään vähän "toiseen asiaan" kun aletaan puhumaan
miksaamisesta, se on oma taiteenlajinsa. Tietysti mitä ammattimaisempi kitaristi
sen enempi mielessä pyörii "miksaamisen vaatimukset" jo laitteiden hankinnassa, harjoittelussa
ja oman soundin etsimisessä. Ja bändissä soittavalle kitaristille tämä on selvää jo
alusti asti (tai ainakin selviää muitten bändin jäsenten toimesta pian :)
Esitän eriävän mielipiteeni:-)
Kyllä tavoite on se, että miksatessa tarvitsee vain avata kanava ja sisään tulee ns. valmista kamaa. Mikserin tai nykyaikana audio-ohjelman monenlaiset säätö- ja efektointimahdollisuudet eivät "täydellisessä maailmassa" kumminkaan ole jatkuvaa käyttöä varten, vaan paremminkin niitä tilanteita varten joissa on tehty väärä valinta ja halutaan korjata se.
Jos sellaiset säädöt kuin soundivalinta joudutaan jättämään miksaamisen huoleksi, on se mun mielestäni aina merkki siitä, ettei tiedetä mitä tahdotaan. Nykyaikana kyse on usein olosuhteiden pakosta - sessioissa on monta asiakasta ja kun kerran teoriassa on mahdollisuus tehdä rajattoman monta raitaa ja miksata ne rajattoman monta kertaa uusiksi, saattaa loppumetreillä tulla vaikka kuinka outoja vaatimuksia, joihin olisi vain pitänyt varautua. Eli se päättämätön taho ei suinkaan välttämättä ole levyn taiteellinen tuottaja...
Ennen oli helpompaa. Kun miksaus tapahtui mustekalatyyliin, niin että miksaaja, tuottaja ja kaikki bändiläiset hoitivat jokainen omia hanikoitaan reaaliajassa, ei kovin montaa kertaa voitu ottaa uusiksi. Muistan sen, silloin haisi rehellinen hiki.
:-D | |
Kyllä tavoite on se, että miksatessa tarvitsee vain avata kanava ja sisään tulee ns. valmista kamaa.
Näin, tämä on varmasti tavoite :)
Tässä tulee nyt sitten näin yleisesti puhuttuna hirveä kasa muuttujia kuvaan. Kuten
soittajien/bändin kokemus ja ammattitaito. Mikä on aikataulu. Maksetaanko studio ajasta
ja käytetäänkö ammattinauhoittajaa ja -miksaajaa. Vai tehdäänkö "kotistudiossa" "rajattomalla"
aikataululla, jolloin voidaan säätää ja ottaa uusiksi niin kauan kuin hermot kestää :) Mitä
halutaan, kuka haluaa ja kuka lopulta päättää? Skenaariot vaihtelevat niin hurjasti.
Mutta kuten Kivi totesi kyse on monesti olosuhteiden pakosta, jolloin aina päädytään jonkun
sortin kompromisseihin, jos jotain valmista halutaan saada aikaan.
Kokonaan toinen asia on sitten vielä ettei ole mitään "lopullista oikeaa tapaa" tehdä asioita. Tämän voi todeta helposti kuuntelemalla kaupallisia levyjä. Kovin vaihtelevia ovat nekin soundeiltaan ja miksaukseltaan, jopa saman genren sisällä. Näkemykset vaihtelevat :)
Mutta todettakoon vielä lopuksi omista kokemuksistani Guitar Rigistä:
Guitar Rig miksissä -> säätöä useita tunteja -> tyydyttyvä tulos
Tonelab miksissä -> säätöä puoli tuntia -> hyvä tulos
Tämähän voi tietysti johtua siitä että en osaa käyttä Guitar Rigiä riittävän hyvin :)
No mut ei se mitn. | kivi
13.03.2006 08:25:40 | |
|
Mutta kuten Kivi totesi kyse on monesti olosuhteiden pakosta, jolloin aina päädytään jonkun
sortin kompromisseihin, jos jotain valmista halutaan saada aikaan.
Tuota, enhän mä noin sanonut
:-)
Sanoin, että koneessa säätäminen on mielestäni huonompi valinta, mutta että aina ei ole levyn tuotantoryhmästä kiinni mitä lopulta tehdään.
Sekin täytyy sanoa, että aika usein mitä osaavammista soittajista on kyse, sitä vähemmän tarvii säätää, varsinkin jos kaikilla on riittävän selkeä näkemys siitä mitä haetaan. Parhaassa tapauksessa levyn miksaaminen voi tosiaan olla sitä, että kanavat auki ja se pohjasoundi on kokonaan siinä (ja sitten voidaan väsätä joukkoon muutama niitä "ear candy" -juttuja jos halutaan). | |
Tämähän menee aika hauskaksi :) Ja aika offtopikiksi, jos minulta kysytään, ja harvemmin kysytään.
Tuota, enhän mä noin sanonut
:-)
Ei, et sinä puhunut muusta kuin "olosuhteiden pakosta", loppu
on minun aivoituksiani. Lauserakenteeni kai hämää?; olen pahoillani.
Ja sanon sen vielä: Usein päädytään olosuhteiden pakosta
jonkun sortin kompromisseihin, jos valmista halutaan :)
Sekin täytyy sanoa, että aika usein mitä osaavammista soittajista on kyse, sitä vähemmän tarvii säätää, varsinkin jos kaikilla on riittävän selkeä näkemys siitä mitä haetaan. Parhaassa tapauksessa levyn miksaaminen voi tosiaan olla sitä, että kanavat auki ja se pohjasoundi on kokonaan siinä (ja sitten voidaan väsätä joukkoon muutama niitä "ear candy" -juttuja jos halutaan).
Noinhan mä kirjoitin suurinpiirtein (asiasisällöllisesti) jo aikaisemmin johon esitit
eriävän mielipiteen :)
Tietysti mitä ammattimaisempi kitaristi
sen enempi mielessä pyörii "miksaamisen vaatimukset" jo laitteiden hankinnassa, harjoittelussa
ja oman soundin etsimisessä. Ja bändissä soittavalle kitaristille tämä on selvää jo
alusti asti (tai ainakin selviää muitten bändin jäsenten toimesta pian :)
Ok mulle taitaa riittää. Pilkkua on kiva ***sia välillä, muttei aina :=)
No mut ei se mitn. | kivi
13.03.2006 13:21:51 | |
|
Noinhan mä kirjoitin suurinpiirtein (asiasisällöllisesti) jo aikaisemmin johon esitit
eriävän mielipiteen :)
En esittänyt. Esitin eriävän mielipiteeni kohtaan: "Mutta, mutta tietysti nyt mennään vähän "toiseen asiaan" kun aletaan puhumaan miksaamisesta, se on oma taiteenlajinsa"
Mielestäni ei näet mennä toiseen asiaan.
Ok mulle taitaa riittää. Pilkkua on kiva ***sia välillä, muttei aina :=)
Sopiihan tuo. Mun mielestäni kyllä tällaisten filosofisten kysymysten vatvominen on tärkeämpää, kuin se että mikä laite siellä ketjussa sitten lopulta on. | |
Mun mielestäni kyllä tällaisten filosofisten kysymysten vatvominen on tärkeämpää, kuin...
Juu just näin. Tästä tykkään itsekkin :) Mä tässä turhauduin siitä, että
en vain itse oikein enää tiedä mikä se kysymys on mistä me puhutaan.
Ja vielä tuntuu siltä, että puhumme kutakuinkin samoista asioista (jopa samansuuntaisin mielipitein), mutta hieman eri näköalapaikoilta.
No mut ei se mitn. | kivi
13.03.2006 14:33:20 | |
|
Juu just näin. Tästä tykkään itsekkin :) Mä tässä turhauduin siitä, että
en vain itse oikein enää tiedä mikä se kysymys on mistä me puhutaan.
Jep, jotain tuonsuuntaista olen havainnutkin. :-)
Ja vielä tuntuu siltä, että puhumme kutakuinkin samoista asioista (jopa samansuuntaisin mielipitein), mutta hieman eri näköalapaikoilta.
Epäilemättä. Mä olen rakentanut tätä norsunluutorniani pitkään ja hartaasti, ja nyt täältä näkyy jo aika hyvin kauemmaskin. Siitä en tiedä, olemmeko samaa mieltä ja mistä asioista - minäkään en aina tiedä mitä mieltä sä sitten lopulta olit, kun oikein mennään sanaillen.
:-D
Loppujen lopuksi todellisessa maailmassa asiat ovat julmempia ja yksinkertaisempia kuin tällaisessa haaveiluleikissä. "Sillä mennään mitä saadaan, ja sitä myydään mitä on" - se on viidakon laki. | |
minäkään en aina tiedä mitä mieltä sä sitten lopulta olit, kun oikein mennään sanaillen.
:-D
No tunne on näemmä kutakuinkin molemminpuolinen ;)
Mä olen rakentanut tätä norsunluutorniani pitkään ja hartaasti, ja nyt täältä näkyy jo aika hyvin kauemmaskin.
Juu, epäilemättä sun tornis on mun tornia korkeampi, mutta on se munkin torni päätä pidempi:)
Tähänkö kenties pyrit, saamaan tunnustuksen että olet minua Suurempi? No okei, tässä se on:
Olet minua suurempi, kumarran edessäsi!
(Aina silloin tällöin tekee kuitenkin varmasti hyvää laskeutua sieltä tornista ruohonjuuritasolle,
tavallisen rahvaan pariin :)
Mutta tästä nimenomaisesta threadin aiheesta eli Guitar Rigistä mulla on kokemusta koko
sen historian ajalta. Siksi ajattelen että mulla on siitä jotain toisia mahdollisesti kiin-
nostavaa sanottavaa. Ymmärtääkseni et itse edes omista ko. tuotetta? - Korjaa jos olen vääräs-
sä.
Loppujen lopuksi todellisessa maailmassa asiat ovat julmempia ja yksinkertaisempia kuin tällaisessa haaveiluleikissä. "Sillä mennään mitä saadaan, ja sitä myydään mitä on" - se on viidakon laki.
Hyvin pitkälti oma muusikki toimintani on puhdasta harrastustoimintaa. Ymmärtääkseni harras-
tustoiminta kuuluu myös todellisen maailman piiriin? En ole ammattimuusikko, vaan vakava
harrastelija. En haaveile että musiikki joskus elättäisi minut. Elättääkö musiikki sinut,
vai haaveiletko että se elättäisi?
No mut ei se mitn. | | « edellinen sivu | seuraava sivu » | |
|---|
|
|
