| Aihe: Kuoret humbuckeriin | |
|---|
|
Moi.
Kefiiri: En ole koskaan vahannut mikrofoneja, mutta jäin miettimään että mikäs pulma steariinin kanssa tulee? Sulattaako se eristelakan käämistä?
On mahdollista että joko lisäaineistus tai joidenkin steariiniseosten vaatima korkea lämpötila jotta viskositeetti etenkin ilman alipainetta vahatessa olisi riittävän pieni kunnollista tunkeutuvuutta silmälläpitäen reagoi langan eristeen kanssa.
Suurempi syy on se että steariinien lämpölaajeneminen ei ole lineaarista vaan vaihtelee suuresti seoksesta riippuen, kuten sekin että pääsääntöisesti tiheys pienenee (=tilavuus kasvaa) kun olomuoto muuttuu nestemäisestä kiinteäksi.
Tuo aiheuttaa herkästi sen että olomuotomuutoksessa paisuva steariini katkaisee käämilangan.
fox: Ja tosiaan, saahan niistä kelarungot ja magneetit ym. raudat sitten seuraavaa kokeilukertaa varten.
Jäi tuossa edellisessä mainitsematta että ilman vesihaudetta ja/tai termaria on myös mahdollista keittää niin rankasti että magneetit menettävät magneettisuutensa ja kelarungotkin sulavat.
Eikä tietyillä magneeteilla/muovilaaduilla edes likellekään 100 astetta tarvitse moinen.
fox: En muista koska tuo vahaaminen tuli enemmälti ns. "muotiin", varmaan jotain 70-luvun lopuilla kun huomattiin, että sillä sai kuriin "löysään käämityn" mikin ei-toivotut häiriöt.
Olen sen verran nuorempi, että itse havaitsin tuon vasta 80-luvun lopulla ~5 vuotta harrastuken aloittamisen jälkeen kun "sirkkelihevi" tuli isommin muotiin.
Ja toisaalta samoihin aikoihin halpismikrofonit pukkasivat markkinoille oikein urakalla, niin tarvikkeina kuin ensiasennusmikkeinäkin.
Laatumikit eivät tuossakaan vaiheessa vahailemista vaatineet, mikä ei tietenkään missään nimessä tarkoittanut sitä etteikö niitä olisi vahaamalla pilattu ;).
nautilus: Moro,
aavistuksen OT, mutta itselläni on hieman toisenlaisia kokemuksia ihan perus kynttilästeariinista mikkien vahauksessa. Vahauksen suoritin noin 15 vuotta sitten ja mikit toimivat tänä päivänäkin, eivätkä vingu, kuten ennen toimenpidettä.
On toki mahdollista onnistua steariinillakin, sitä en missään nimessä kiistä, mutta mehiläisvahalla tai mehiläisvaha-parafiini seoksella onnistumistodennäköisyys kasvaa roimasti.
nautilus: Steariinin sulamispiste on seoksesta riippuen luokkaa ~55 - 70 _C ja vastaavasti langan suojaeristeen noin 150-200 _C, joten aika paljon jää turvamarginaalia.
Valtaosassa aineita viskositeetti pienenee kun nestettä kuumentaa, joten tunkeutuvuutta simälläpitäen ainiharvoin tyydytään sulamispistelämpötilaan.
Mitä langan eristeen lämpötilankestoon tulee, tuo on täysin herran hallussa ellei itse kokeile tai ole mahdollista hankkia lankaansa paikasta joka toimittaa tarkat ja luotettavat tekniset tiedot.
nautilus: PVC eristeisiin johtimiin turvamarginaalia ei sitten paljoa jääkään, mutta prosessin kesto kun on luokkaa 2 min / mikki. niin riski PVC eristeen vaurioitumiselle on aika pieni, ellei olematon.
2 minuuttia on varsin (turhan) lyhyt aika vahaukselle ellei alipainetta käytä ja/tai lämmitä käämiä etukäteen tavalla tai toisella.
Vaikka kuparin lämmönjohtavuus hyvä onkin (ja oikeastaan juuri siksi) kylmä käämi jähmettää alussa minkä tahansa sulaksi lämmitetyn vahan käämin pintakerrokseen, ja samalla muodostaa eristeen kunnes käämin lämpötila nousee sulamispisteen yli.
Toisaalta, juuri tuosta vaikutustavasta johtuen pitoajalla voi säätää tunkeuman syvyyttä, ja sitämyöden vahauksen vaikutusta mikin soundiin.
nautilus: Empiirisen kokeen otanta on 2 yksikköä, joten tästä ei välttämättä kannata tehdä pitkälle meneviä johtopäätöksiä. Oma kokeeni kuitenkin päättyi onnellisesti.
Positiivista että onnistui, aina ei käy ihan noin hyvin.
T:Samuli | |
Moi.
Lainaan omaksi viestiksi jottei huku edellisen viestin lukemattomiin lainauksiin:
fox: Täysin totta kaikki, mutta kuinkahan moni innokas osaa/viitsii/tietää langan eristeen sulamispisteen, tarvittavan ajan toimenpiteeseen, sekä sen hauteen oikean lämpötilan? ;)
Siis en tahdo kiistää etteikö onnistumisen mahdollisuus oo olemassa, mutta...
Kun näitä juttuja lueskelee vähän monella "lähtötasolla" olevat asian harrastajat, niin olen itse sillä kannalla että otollisinta on vinkata se metodi jolla homma on prosentuaalisesti varmempi sen lopputuloksen kannalta suorittaa.
^ Näihin tosiasioihin ei juuri lisättävää ole.
Etenkin täällä mnetissä "insinöörin" puhuminen tai liian monimutkaisesti asian esittäminen aiheuttaa likipitäen poikkeuksetta narinaa ;).
On toki hyvä että on vaihtoehtoja, mutta olen tismalleen samaa mieltä siitä että kaikella tapaa fiksuinta on lähteä kokeilemaan tavalla joka varmimmin onnistuu.
Etenkin nykyään kun materiaaleja on vapaasti tarjolla.
T:samuli | |
Edellisellä sivulla mainittiin Aria Pro II SB-bassojen mikkien taipumuksesta hiljentyä ajan myötä. Onko tämä miten yleistä?
Omassani vielä pelaa, mutta ikävä homma jos näissä on tämä riski. Museo-äiänä suosin toki aina alkuperäistä ja kyllähän mikrofoni on merkittävä osa soittimen luonnetta.
En tiiä saatana | |
Penasol: Edellisellä sivulla mainittiin Aria Pro II SB-bassojen mikkien taipumuksesta hiljentyä ajan myötä. Onko tämä miten yleistä?
Omassani vielä pelaa, mutta ikävä homma jos näissä on tämä riski. Museo-äiänä suosin toki aina alkuperäistä ja kyllähän mikrofoni on merkittävä osa soittimen luonnetta.
Tiedän kaksi soitinta, joissa tuo on käynyt (omani ja kaverin) ja sen lisäksi ulkomaan foorumeilta lukenut tuota tapahtuneeksi myös. Olen myös itse mitannut nuo kelat ja todennut vian.
Hätä ei ollut tuon näköinen kuitenkaan, sillä Suomessa löytyy (tai siis löytyi!) paja, joka teki suoraan orkkisspecsien ja näön mukaisia vaihdokkeja. Ikäväksi asian tekee, että Rautia Guitars on netin mukaan sulkenut kauppansa.
Tosiaan Rautian facebook-sivujen "closed"-ilmossakin joku kyselee vielä SB-sarjalaisen mikrofonin perään :/
Tosin nettisivuilla lukee, että hän tekisi enää bassomikkejä ja erityisesti noita Aria Pro 2. Jos vielä tuon basson omistaisin, melkein tilaisin varmuuden vuoksi mikit. | | « edellinen sivu | seuraava sivu » | |
|---|
|
|
