Muusikoiden.net
11.12.2018
OGRE | Magnesiumkitarat 

Elektroniikka ja soitinrakennus »

Keskustelualueet | Lisää kirjoitus aiheeseen | HakuSäännöt & Ohjeet | FAQ | Kirjaudu sisään | Rekisteröidy

Aihe: Häiriösuojauksesta ja potikoista
1
Soittolapio
04.01.2018 20:07:33
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Kysymys kuuluu s-kitaran häiriösuojauksesta, että kun laitetaan kupari-/alumiiniteippiä, niin tuleeko elektroniikkakolojen olla 100% teipattu, jotta suojaus toimii? Eli jos on pienempi/suurempi aukko teippauksessa, niin onko tällaisella suojauksella mitään vaikutusta vai toimiiko häiriösuojaus vain täysin aukottomassa teippauksessa?
Esim. Stratocasterissa mikit, varsinkin humbuckerit, eivät välttämättä täytä pleksin mikkiaukkoja kokonaan.
Olen lukenut täällä joidenkin ilmeisesti kolvaavan teippien reunoja. Onko tämä tarpeellista, kun teippien reunat ovat päällekkäin?
 
Mitkähän ovat kitarassa potentiometrien laatueroja halvemmalla ja kalliimmalla potikalla? Kuulemma halvemmat rahisevat helpommin ja oletettavasti käyttöikä on lyhyempi. Mitähän muuta?
 
Entä mikähän mahtaa selittää TOM-tyylisen kielenpitimen hinnanvaihtelut? Samassa kaupassa kun voi olla 8 tai 80 eurolla sama kromattu tuote. Sehän on vain tietyn muotoinen metallikappale. Ainoa varsinainen kulutusosa lienee korkeudensäätöruuvit ja toisin kuin itse tallassa, kielet eivät pahemmin luulisi kuluttavan kielten reikiä.
 
basisti1971
05.01.2018 05:14:55 (muokattu 05.01.2018 06:54:29)
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Moi.
 
Soittolapio: Kysymys kuuluu s-kitaran häiriösuojauksesta, että kun laitetaan kupari-/alumiiniteippiä, niin tuleeko elektroniikkakolojen olla 100% teipattu, jotta suojaus toimii?
 
Häiriösuojauksessa mahdollisten rakojen ja reikien koko määrittelevät taajuuden jolla häiriösuojaus alkaa heikkenemään.
 

 
Soittolapio: Eli jos on pienempi/suurempi aukko teippauksessa, niin onko tällaisella suojauksella mitään vaikutusta vai toimiiko häiriösuojaus vain täysin aukottomassa teippauksessa?
Esim. Stratocasterissa mikit, varsinkin humbuckerit, eivät välttämättä täytä pleksin mikkiaukkoja kokonaan.

 
Häiriösuojaus toimii myös kun aukkoja/rakoja esimerkiksi kitarasuojauksessa pakostikin jää, muttei tietenkään täydellisesti.
 
Se, onko häiriösuojauksen täydellisyys tarpeellista, ja josko staattinen suojaus edes toimii kyseiselle häiriölle, riippuu olosuhteista.
 

 
Soittolapio: Olen lukenut täällä joidenkin ilmeisesti kolvaavan teippien reunoja. Onko tämä tarpeellista, kun teippien reunat ovat päällekkäin?
 
Varma sähköinen kontakti suojafolioiden välillä on pakollinen jotta häiriösuojaus toimisi suunnitellusti, eikä eristekerroksella toisistaan erillään olevat johteet muodostaisi kondensaattoria tai antennia kuten muuten käy.
Maallikolle ainoa luotettava ja pitkäikäinen tapa muodostaa varma sähköinen kontakti on juottaminen.
 

 
Soittolapio: Mitkähän ovat kitarassa potentiometrien laatueroja halvemmalla ja kalliimmalla potikalla? Kuulemma halvemmat rahisevat helpommin ja oletettavasti käyttöikä on lyhyempi. Mitähän muuta?
 
Mekaaninen rakenne ja vastusradan materiaali vaihtelevat suuresti.
 
Tuon lisäksi jotkin brändääjät lyövät perusbulkkipotikkaan brändilisänsä leimalla tai jopa ilman, jolloin hinta ei välttämättä korreloikkaan laatua vaikka näin ehkä kuvittelisikin.
Sama tilanne jos ostaa kaukoidän feikin aitona asiana.
 
EDIT: Tuossa kuvien kera taannoista harrastelijatutkimustani Dunlopin Super Pot-potikan tiimoilta:
https://muusikoiden.net/keskustelu/posts.php?c=31&t=236431&co=30
 

 
Soittolapio: Entä mikähän mahtaa selittää TOM-tyylisen kielenpitimen hinnanvaihtelut? Samassa kaupassa kun voi olla 8 tai 80 eurolla sama kromattu tuote. Sehän on vain tietyn muotoinen metallikappale. Ainoa varsinainen kulutusosa lienee korkeudensäätöruuvit ja toisin kuin itse tallassa, kielet eivät pahemmin luulisi kuluttavan kielten reikiä.
 
Em. brändilisä on yksi seikka, materiaalit ja valmistustarkkuus toinen.
 
Tolppien sopivuus insertteihinsä, kuten myös peräkappaleen sopivuus tolppiin ovat varsin tärkeitä asioita käytettävyyden kannalta, ja ovat etenkin halvemmissa usein varsin surkealla tolalla.
 
Vaikken itse sinkkipainevalun ja pronssin eroa peräkappaleessa kuule, jotkut varmaankin kuulevat koska ovat vaihtoehtoisista materiaaleista valmiita maksamaan.
 
Kromaus ja niklaus voidaan myös suorittaa hyvin erilaisin kustannuksin, ja tuo näkyy tietenkin suoraan hinnassa.
 
Moni toimija haluaa myös tarjota erihintaisia vaihtoehtoja koska kalliimpi=parempi on monella ainoa tapa jolla määritellä laatu.
 
T:Samuli
 
bluewille
23.10.2018 09:49:31
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Yksi juttu häiriösuojauksen tekemisestä tuli mieleen - että onko kukaan kokeillut häiriösuojaukseen ohutta ja hyvin pienisilmäistä (ja taipuisaa) teräs- tai alumiiniverkkoa!
Kun on muutama sellainen kolo, johon on hankalaa saada tuota liimallista teippiä ehyenä viriteltyä!
Eli toimisiko ko. verkko yhtä hyvn kuin vaikka aluteippi?
 
Jotta voisi koota ajatuksensa, täytyy niitä olla vähintään kaksi.
Kefiiri
23.10.2018 10:49:12
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Kai se toimii, eikös alkuperäinen Faradayn häkkikin ollut nimenomaan häkki? Opin edellisestä kirjoituksesta, että suojauksen aukkojen suuruus määrittää taajuuden jolla suojaus vaikuttaa. Verkon silmäkokoa ei näin ollen vissiin passaa suurentaa miten paljon tahansa, mutta olettaisin tiheäsilmäisen teesihtityyppisen verkon toimivan vallan hyvin.
 
En ole musiikin asiantuntija.
Tinnittus
23.10.2018 11:27:51
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

basisti1971: Maallikolle ainoa luotettava ja pitkäikäinen tapa muodostaa varma sähköinen kontakti on juottaminen.
 
Miten teet tuon juottamisen?
 
Mä laitan aina teippikierroksien väliin ja limittäin jotain sähköä johtavaa joka yhdistää kaikki yhteen.
 
"Let's all clap together and ruin a fine performance."
softrabbit
23.10.2018 12:14:37
Kotisivu Musiikkinäyte       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

basisti1971: Moi.
 
Häiriösuojauksessa mahdollisten rakojen ja reikien koko määrittelevät taajuuden jolla häiriösuojaus alkaa heikkenemään.
 
Häiriösuojaus toimii myös kun aukkoja/rakoja esimerkiksi kitarasuojauksessa pakostikin jää, muttei tietenkään täydellisesti.
 
Se, onko häiriösuojauksen täydellisyys tarpeellista, ja josko staattinen suojaus edes toimii kyseiselle häiriölle, riippuu olosuhteista.

 
Piti oikein vilkaista että miten tuo taajuus oikein vaikuttaa, koska esim. 20 kHz:in aallonpituus on valon nopeudella melkoisen pitkä (15 km), ja törmäsin Wikipediassa mielenkiintoiseen kaavioon: https://en.wikipedia.org/wiki/Faraday_cage#Exterior_fields
 
Voi olla että pienet aukot eivät haittaa läheskään niin paljon kuin se, että Al- tai Cu-teippi ei ole sentin paksuinen.
 
ituvirtanen
23.10.2018 14:21:27 (muokattu 23.10.2018 14:25:34)
Kotisivu Musiikkinäyte       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Tinnittus: Miten teet tuon juottamisen?
 
Jos teippi on kuparia, tavallinen juotostina toimii kuin kello. Ajoittain voi lisätä juoksutetta, jos ei millään meinaa tarttua sormenjälkien tai muun sotkun takia.
 
Alumiinia pystyy juottamaan esimerkiksi öljyssä. Täälläkin on käyty aiheesta keskustelua. Muuten ilmassa oleva happi sotkee juottamista.
 
Potikoista sen verran, että muoviliu'ut ja cermetit ovat merkittävästi hiiliratoja parempia kohinoitten ja laadun suhteen mutta myös arvokkaampia. Lähes poikkeuksetta kitaroissa on tuota hiilipuolen kuraosastoa.
 
basisti1971
23.10.2018 14:36:23
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Moi.
 
Kefiiri: Verkon silmäkokoa ei näin ollen vissiin passaa suurentaa miten paljon tahansa, mutta olettaisin tiheäsilmäisen teesihtityyppisen verkon toimivan vallan hyvin.
 
Totta.
 
Perus keikkatilanteissa vastaantulevien RF häiriöiden vaimentamiseen kelpaa tosin hivenen harvempikin silmäkoko, aallonpituudet ovat kuitenkin ykkösgigahertseillä edelleenkin kymmenen sentin tietämillä.
 
Mutta kuten tuosta yllälinkitetystä voi lukea:
 
softrabbit: https://en.wikipedia.org/wiki/Faraday_cage#Exterior_fields
 
Pelkkään aallonpituuteen tuijottaminen ei välttämättä ole tie autuuteen kun RF suojauksia askarrellaan.
Etenkään jos kentänvoimakkuudet ovat suuria tai suojattava laitteisto erityisen herkkää.
 

 
Tinnittus: Miten teet tuon juottamisen?
 
Perus tinalla.
 
Jos ylipäätäänkään suojaan ;).
Penskana 80-luvulla ja jonkin matkaa 90-luvullekin sitä taisi olla huomattavasti neuroottisempi ja kaikkiin instrumentteihin piti väkästellä suojaukset, pitkälti reiluun vuosikymmeneen niitä ei ole tullut laitettua mihinkään.
Eikä ongelmia ole ollut kunhan johdotukset ja juotokset ovat muuten hyvällä mallilla.
 
Alskateippiä olen tainnut kokeilla mielenkiinnosta kerran, mutta kuparista nuo suojat on yhtä peltistä lukuunottamatta tullut värkättyä aina.
Vaikka alskan juottaminen hanskassa onkin, kupari on niin vahvasti kokonaisedullisempi materiaali ettei ole viitsinyt IV-hommista muuten tutun alumiiniteipin kanssa leikkiä.
 
Alumiinin oksidikerros kun tekee kaikenlaista muuta kiusaa jos kerroksia on useampia päälekkäin ja sähköinen kontakti jostain syystä katkeaa.
 
T:Samuli
 
« edellinen sivu | seuraava sivu »
1

» Lisää uusi kirjoitus aiheeseen (Vaatii kirjautumisen)

Keskustelualueet «
Haku tästä aiheesta / Haku «
Säännöt «

Copyright ©1999-2018, Muusikoiden Net ry. Kaikki oikeudet pidätetään.
Palaute | Käyttöehdot | Rekisteriseloste | Netiketti | Mediakortti