| Aihe: Vahvistinkotelon teettäminen | 1 |
|---|
|
Olen kaavaillut putkivahvistimen rakentamista UralTonen kiteistä, mutta tuntuu olevan haastavaa löytää kohtuullisen hintaista koteloa vahvistimelle. UralTonen tarjoamat valmiskotelot ovat kalliita, ja itselläni ei ole tiloja/mahdollisuuksia sellaista itse rakentaa. Osaisiko kukaan jelpata, missä koteloa voisi valmistuttaa kohtuullisella hinnalla? |
 okabass
16.10.2017 15:01:39 (muokattu 16.10.2017 15:02:51) | |
|
mungiisi: Olen kaavaillut putkivahvistimen rakentamista UralTonen kiteistä, mutta tuntuu olevan haastavaa löytää kohtuullisen hintaista koteloa vahvistimelle. UralTonen tarjoamat valmiskotelot ovat kalliita, ja itselläni ei ole tiloja/mahdollisuuksia sellaista itse rakentaa. Osaisiko kukaan jelpata, missä koteloa voisi valmistuttaa kohtuullisella hinnalla?
Treesta en tiedä, mutta täällä Lahdessa ainakin on jonkinlainen kaupungin työpaja, jossa välineet ja harrastajia. Ehkä sellaisesta löytyisi joku tekijä. Ennen ainakin ammattikouluissa tekivät tilauksesta kaikenlaista. |
|
Jos kyseessä on vain vahvistimen kotelo, mikä tahansa appelsiinilaatikko kelpaa. Kannattaa huomioida tilan = jäähdytyksen ja tuuletuksen tarve. Putkiputkat kuluttavat energiaa lämmöksi kohtalaisen ison määrän. Liika lämpö lyhentää käyttöikää. Samoin voi pohtia puhdistusta ja sähköturvallisuutta: päälle kaadettu tuoppi on täysin mahdollinen tapahtuma, oli lasissa sitten vaikka appelsiinimehua.
Mikäli kokonaisuuteen pitää saada kaiutin, muuttuu tilanne täysin. Elementin kiinnitys pitää olla jämäkkä ja kotelolla jonkinlaiset mitat, että elementistä saa jotain järkevää irti. Samoin saumojen tiiveydellä on suuri merkitys, jos bassopään muhkeutta pitää saada aikaan.
Hifipuolella on ollut tavallista käyttää sääntöä, jonka mukaan kahden kaiuttimen hinta on sama kuin puolet koko hifijärjestemän hinnasta: kymppitonnin settiin ei kannata ottaa alle viiden tonnin kaiuttimia. Huokeakin vahvistin on todella hyvä (ehkä pienitehoinen) mutta halpa kaiutin on korkeintaan halpa.
Kuviteltu tyyppitilanne jonkun satunnaisen kitaristin ostoista:
- sarjatuotantoritsa eli strato, 500 - 1 500 €
- pedaalit 500 - 1 500 € (säröt, viive, kompura, sähköt, johdot ja lauta)
- putkinuppi 500 - 1 500 €
Kun tähän pannaan päälle kaappi, joka maksaa huikeat 300 €, voi katsoa peiliin ja pohtia, miksi ihmeessä saundi kuulostaa pahvilaatikolta. Tuliko ihan oikeasti pantua rahat sellaiseen?
P. S. T-kaupan stratomallisista (861 kpl) 26 ensimmäistä maksoi yli 5 000 €. En voi mitenkään ymmärtää miksi. |
|
Moi.
mungiisi: UralTonen tarjoamat valmiskotelot ovat kalliita, ja itselläni ei ole tiloja/mahdollisuuksia sellaista itse rakentaa. Osaisiko kukaan jelpata, missä koteloa voisi valmistuttaa kohtuullisella hinnalla?
Jos kotelon pitää olla käsintehty, eikä ulkonäöltään sensuuntainen ettei tarvitse edes kysyä: "teitkö itse?", hintaluokka pompsahtaa jo noista UralTonenkin laatikoista jo melkoisesti vaikka kuinka kuititta teettää.
Toki, voihan käydä niinkin peikkomainen flaksi että joku ammattilainen kaljan-/viinan-/muiden päihteiden himossaan suostuu pähkinäpalkalla moisen vääntämään, mutta harvinaista on moinen ollut aina.
Tarvikkeet jo headcaseenkin -comboboksista puhumattakaan- maksavat kuitenkin jo melkoisesti, joten se kustannus ei muuksi muutu vaikka kuinka työssä säästäisikin.
Pien'erissä ostaen kilkkeet kun ovat vääjäämättä 2-3 kertaa kalliimpia kuin pienimuotoiseenkin massatuotantoon hankittuna.
Siksi leijonanosa syystä tai toisesta puutyömahdollisuuksien ulkopuolella olevista vahvistinvärkkääjistä ovatkin jo vuosikymmenet suunnanneet katseensa valmiisiin kaupan trankkuvahvareihin elintenluovuttajina.
Muodit tietysti muuttuvat eikä ehkä juuri sitä mieleisimmän kotelon omaavaa vahvaria välttämättä irtokympeillä mukaansa saa, mutta 50-100€ alkaa olla jo valinnanvaraakin.
Sopivasti kun valkkaa vaikkapa trankku-Marshallin tai -Fenderin, saa samaan rahaan näppärästi chassiksen ja potikannupitkin.
Ja katu-uskottavan identiteetin ;).
Jossain vaiheessa esimerkiksi 80-luvun kamalat Marsun MosFet- ja Valvestate perheiden tuotokset olivat toimivinakin satasen pintaan, ja vika-alttiina ja hankalasti korjattavissa olevina rikkoutuneina yksilöinä viidenkympin tienoilla.
Tiedä sitten miten on nyt?
Chassikseen pitää tietysti kairailla putkenkannoille yms. reikiä, ja potikoiden pitää olla yhteensopivia kierrätysnuppien kanssa, mutta kustannus- ja vaivansäästö on melkoinen.
Ja jos kuosi ei sellaisenaan miellytä, moisen vahvarikotelon uudelleenverhoilukin on pikkujuttu lodjun alusta asti tekemiseen verrattuna.
T:Samuli |
|
Kyllähän vahvistinkotelon rakentaa vaikka soluasunnossa tai yksiössä. Nimim. kokemusta on.
Tarvikkeet: liimapuuta, liimaa, poratappeja, ruuveja, akkupora.
18mm liimapuulevystä valkkaat valmiiksi sopivan syvyistä laatua. Lisäksi valkkaat sen mittaisia levyjä, että voit hyödyntää valmiiksi suoraan sahattuja päitä niin että saat suorat kulmat kasattua helpommin.
Pätkit levyt käsisahalla, sitten vedät lootan kasaan puuruuveilla ja liimalla. Huomioi tuossa ne valmiiksi suorat päät niin saat lootan helposti suoraksi.
Kun liima on kuivunut, ruuvaat ruuvit (tai osan niistä) pois, poraat reiät ja naputat puutapit tilalle. Liiman kuivuttua sahaat tapit poikki. Toki pysyy tuo ruuveillakin läjässä.
Sitten vaan karkealla hiomapaperilla karkeat virheet pois ja nurkat pyöreiksi. Kannattaa tehdä parvekkella jos sellainen on :)
Keinonahkakin tuntuu pysyvän puuliimalla kiinni. Eli ei tartte liimankäryjäkään haistella.
Antikitarasankari. Siis basisti. |
 MPU
18.10.2017 06:40:52 (muokattu 18.10.2017 06:42:08) | |
|
Änäkäinen Kouvolassa tehnee vahvistinkoteloita(kin). Hinnasta ei mitään hajua. Uskon, että käsityöllä on hintansa tässäkin tapauksessa.
Ite kun tekee saa sellasta kun tulee |
|
Moi.
s151669: Kyllähän vahvistinkotelon rakentaa vaikka soluasunnossa tai yksiössä. Nimim. kokemusta on.
Jos kyseessä on tuo Avatar-vahvari tai tuo toinen omissa kuvissasi oleva, varsin nättiä jälkeä.
Etenkin jos ensikertalaisena saa käsipelillä pitkien sivujen pyöristyksetkin noin sujuviksi.
Kaikilta ei kyllä moinen onnistu harjoittelullakaan vaan käsi tarttuu hanakasti jyrsinkoneeseen tai puuha ulkoistetaan.
MPU: Änäkäinen Kouvolassa tehnee vahvistinkoteloita(kin). Hinnasta ei mitään hajua. Uskon, että käsityöllä on hintansa tässäkin tapauksessa.
Varmasti tekevät, vaikka perisuomalaiseen tapaan: "Jos hinta täytyy tietää etukäteen, sulla ei ole varaa" -menttaliteetti paistaakin ainakin kotisivujen hinnoittelusta vahvasti läpi.
No sentään "alkaen" kertoo summan jota halvemmalla ei pääse, onhan sekin toki tyhjää parempi...
Toisaalta, jos Uraltonen Junior nupin ~satasen Flatpack+/rakennussarja ja/tai ~kahden sadan muitakin kuin Junnukokoa olevat valmislootat menevät yli budjetista, Änäkäinen tekee sen aivan satavarmasti.
Vaikeasti täytettävä on tuo silmän- ja roudauksenkestävä vahvistinkotelo halvalla yhtälö.
T:Samuli |
|
Päällimmäisenä ajatuksena oli tosiaan löytää jostain taloudellinen vaihtoehto valmis koteloille. Vaikuttaisi siltä, että tuollaista ei missään saa valmiskoteloita halvemmalla teetettyä, joten se siitä.
Itse tekeminenkin kiinnostaisi, mutta koska tiloja ja aikaa on rajallisesti pelkään että projekti jäisi junnaamaan kotelon takia. Taidan ostaa suosiolla valmiiksi tehdyn. |
|
Osta torilta Fender Frontman 212r 100w hintaan 100€ ja otat siitä kotelon ja kaiuttimet.
En juo alkoholia uskonnon takia vaan aivan muun syyn takia. |
|
basisti1971: Moi.
Jos kyseessä on tuo Avatar-vahvari tai tuo toinen omissa kuvissasi oleva, varsin nättiä jälkeä.
Nämä on uudempaa tekoa ja jyrsimellä tehty pyöristykset. Jälkimmäisessä on kotelo JPHe:n käsialaa, noita kun tuli kolme sarjassa. Mitään suurempaa estettä ei silti olisi tehdä noita käsin. Mäntyliimalevy on nopeaa hiottavaa kumminkin.
Don Felder: Osta torilta Fender Frontman 212r 100w hintaan 100€ ja otat siitä kotelon ja kaiuttimet.
Varteenotettava vaihtoehto näissä hommissa.
Antikitarasankari. Siis basisti. |
 anapena
19.10.2017 11:26:10 (muokattu 19.10.2017 11:28:02) | |
|
Thomannilta kattelin Palmerin valmiita 2x12-kaiutinkoteloita, noin 170€ hintaan. Ehkä vähän sivuun varsinaisesta aiheesta.
Uralin kotelorakennussarjat näyttää kivalta askartelulta, tekis mieli tehdä melkeinpä huvikseen.
TommiW.- Autot, kämpät ja piparit. |
|
Aloittaja ei mitenkään määritellyt millaista koteloa on etsimässä. Jos tuon haluaa tolexilla ja kaikilla heloilla ym, niin Uraltonen hinnat alkavat olla ihan harkitsemisen arvoisia. Jos käy mäntyliimapuulevystä tai koivuvanerista tehty kotelo sellaisenaan kantokahvan ja etukankaan kanssa niin olen tehnyt tuon kokoisia seitsemällä kympilla puuvalmiina hiottuna. Kotelon nurkissa jiirit joten päädyt ei irvistele. Viilutus plus pintakäsittely taas nostaa vähän hintaa. Tolexit on tilaustavaraa joten niitä en ole viitsinyt tarjota.
Bluesia, bluesia ja vähän folkkia... |
 mhelin
21.10.2017 11:31:36 (muokattu 21.10.2017 11:32:32) | |
|
Otsikko puhuu vahvistinkotelosta. Ilmeisesti siis vahvistimen metallikotelossa putket tulevat ylöspäin kuten putkinupeissa eikä takaseinästä ulos kuten vaikka 5E3 kotelossa joka on tarkoitettu komboon. MDF:stä saisi elämättömän kotelon, ja Tolexin sijaan sen voisi vaikka maalata Warnexilla (https://www.thomann.de/fi/warnex_strukturlack_1kg.htm), pinta samantyyppinen, ja tuo on vesiliukoinen struktuurimaali joka on helppo levittää telalla. MDF-levyjä saa määrämittaan sahattuna esim. Hifitalosta ja varmaan puusepiltä tms. - https://www.hifitalo.fi/mdf-levy
Liimaus puristimilla puskuliitoksia käyttäen laadukkaalla D3 liimalla tai uretaaniliimalla, paljon puristusta niin hyvää tulee. |
|
mhelin: Ilmeisesti siis vahvistimen metallikotelossa putket tulevat ylöspäin kuten putkinupeissa eikä takaseinästä ulos kuten vaikka 5E3 kotelossa
5E3 komboissa putket osoittavat alaspäin.
Sundown Rebel nupissa putket osoittavat ylöspäin.
Sundown Artist nupissa putket osoittavat alaspäin.
Asia ei siis ole niin ilmeinen:)
En juo alkoholia uskonnon takia vaan aivan muun syyn takia. |
|
mungiisi: Olen kaavaillut putkivahvistimen rakentamista UralTonen kiteistä
Tässä tapauksessa vahvistimen aihio ilmeisesti on kiteisessä muodossa
;) *myhäilee tyytyväisenä nokkeluudelleen*
En ole musiikin asiantuntija. |
MPU
22.10.2017 14:34:27 | |
|
basisti1971: "Jos hinta täytyy tietää etukäteen, sulla ei ole varaa" -menttaliteetti paistaakin ainakin kotisivujen hinnoittelusta vahvasti läpi.
No sentään "alkaen" kertoo summan jota halvemmalla ei pääse, onhan sekin toki tyhjää parempi...
Vaikeasti täytettävä on tuo silmän- ja roudauksenkestävä vahvistinkotelo halvalla yhtälö.
T:Samuli
Sen tarkemmin kantaa ottamatta juuri tämän ketjun koteloon ja sen hintaan minua ihmetyttää joka suhteessa nämä halvalla pitäisi saada priimaa mittatilausta- vonkaajat. Kuinkahan moni olisi valmis omaa työtänsä tekemään puoli-ilmaiseksi, jotta joku toinen saisi priimaa halvalla? Hyvä ja halpa on kaksi eri tuotetta lähes aina.
Ite kun tekee saa sellasta kun tulee |
okabass
22.10.2017 16:22:38 (muokattu 22.10.2017 16:22:54) | |
|
MPU: Sen tarkemmin kantaa ottamatta juuri tämän ketjun koteloon ja sen hintaan minua ihmetyttää joka suhteessa nämä halvalla pitäisi saada priimaa mittatilausta- vonkaajat. Kuinkahan moni olisi valmis omaa työtänsä tekemään puoli-ilmaiseksi, jotta joku toinen saisi priimaa halvalla? Hyvä ja halpa on kaksi eri tuotetta lähes aina.
Plus tästä. |
|
Kefiiri: Tässä tapauksessa vahvistimen aihio ilmeisesti on kiteisessä muodossa
;) *myhäilee tyytyväisenä nokkeluudelleen*
Nautittu Kiteen kirkasta? |
|
Moi.
Kefiiri: Tässä tapauksessa vahvistimen aihio ilmeisesti on kiteisessä muodossa
;) *myhäilee tyytyväisenä nokkeluudelleen*
:D
Tiedä sitten onko kyse piilevästä kielipoliisiudestani, mutta jo ennen Jarlankin kaikelle kansalle tutuksitekemän homonyymitrendin tuli aina etenkin kirjoitetussa tekstissä kiinnitettyä ehkä liiaksikin huomiota useampimerkityksisiin sanoihin.
Etenkin kun harvoin itse on se tekstiä tuottava taho.
MPU: ...minua ihmetyttää joka suhteessa nämä halvalla pitäisi saada priimaa mittatilausta- vonkaajat.
Sama on itseäni ihmetyttänyt siitä lähtien kun 80 luvulla aloin kaikenlaista värkkäilemän, sekä itselle että ulkopuolisille.
Onneksi mulle jo alkuvaiheessa vanhemmat ja kokeneemmat tekivät selväksi miten oma työ ja taidot kannattaa arvottaa.
Kuten myös sen että raha ei ole kaiken mittari vaikka usein se helpoin ja suoraviivaisin onkin, työtä voi vaihtaa myös työhön tai tavaraan.
MPU: Kuinkahan moni olisi valmis omaa työtänsä tekemään puoli-ilmaiseksi, jotta joku toinen saisi priimaa halvalla?
Oman kokemukseni mukaan ei kukaan.
Eikä tarvitse olla edes priimaa, harva tekee yhtään mitään (puoli-)ilmaiseksi.
Eikä tietysti tavitsekaan.
Koskaan ei ole myöskään näiden kolmen vuosikymmenen kaupankäyntihistorian aikana tarvinnut kukkaronnyörejä raotella kun jotain harvinaisempaa tavaraa kaupitellessa on "ei ole mies eikä mikään jos ei puolta tarjoa" -kommentin innoittaman lupautunut ostamaan mielihyvin jopa samaan hintaan kuin itse tavaraa kauppaa, kaiken minkä vastapuoli on valmis myymään.
MPU: Hyvä ja halpa on kaksi eri tuotetta lähes aina.
Tuo on totta liki poikkeuksetta.
Mulla tuon poikkeuksen on ainakin näin äkkiä muistellen tehnyt ainoastaan Saltuksen läpilyötävä räikkä, joka rakenteestan johtuen oli 80-luvulla kaikkein halvin laaturäikkä, kuten myös rakenteestaan johtuen on ollut ylivoimaisesti se kestävin.
Mutta tuossa onkin kyse teollisesti massavalmistetusta tuotteesta joka on suunniteltu halvaksi ja kestäväksi, ei käsityöstä.
Käsityönä tehdystä yhtälö halpa=hyvä toteutuu oman kokemuksen mukaan ainoastaan silloin kun tekijä on oivaltanut tavan jolla ajankäytön saa järkeistettyä kilpailijoitaan paremmin, eikä siirrä kaikkea säästettyä kustannusta lopputuotteen hintaan.
T:Samuli |
|
basisti1971: Käsityönä tehdystä yhtälö halpa=hyvä toteutuu oman kokemuksen mukaan ainoastaan silloin kun tekijä on oivaltanut tavan jolla ajankäytön saa järkeistettyä kilpailijoitaan paremmin, eikä siirrä kaikkea säästettyä kustannusta lopputuotteen hintaan.
Ehkä osan hinnasta voi kotiuttaa juuri sillä, että pystyy myymään hyvää tavaraa ns. tarpeeksi. Lempiesimerkkini Fenkku teki näppärästi, kun tuotti halpoja soittimia ja sai niitten ympärille legendoja. Tämän jälkeen FMI on pystynyt jatkamaan halpojen soittimien koomisen kovaa hinnoittelua: huono = kallis.
Kohta joku älähtää mutta vähänkään kauempaa katsottuna fenkut ovat laadullisesti enintään keskinkertaisia ja rakenteeltaan juuri ja juuri toimivia. Tosin soittimet ovat luultavasti täyttäneet vanhan mittaustekniikan professorini opetuksen: "halvin mahdollinen riittävä". Oikeat ammattilaiset sitten ostavat jatsin sijasta Sadowskyn tai straton sijasta Andersonin, koska soittimet muistuttavat ulkoisesti näitä suosikkeja mutteivät ole silkkoa sisältä.
Joo, myönnän, että hyviäkin Fenkkuja on olemassa mutta ne ovat ennemmin yksilöitä.
(Tuo kidejuttu oli ihan hyvä.) |
| « edellinen sivu | seuraava sivu » | 1 |
|---|
