| Aihe: voima ulostulo muuntaja | 1 |
|---|
|
heips. Pystyykö voimavahvistimien vastavaihe ulostulomuuntajia hyödyntämään kitara stykkari rakentelussa. Esim 2x el84 pushpull tai jotain. Olis vaan yks ylimääräinen muuntaja voima a15w vahvistimesta. Neljä piuhaa siinä on ensiöpuolella. Lisään kuvan omiin kuviin. T.Mikko
digillä pärjää ja analogilla korjataan. |
|
pharaox: heips. Pystyykö voimavahvistimien vastavaihe ulostulomuuntajia hyödyntämään kitara stykkari rakentelussa. Esim 2x el84 pushpull tai jotain. Olis vaan yks ylimääräinen muuntaja voima a15w vahvistimesta. Neljä piuhaa siinä on ensiöpuolella. Lisään kuvan omiin kuviin. T.Mikko
Moi
En usko, että toimii PP-kytkennässä. Siinä on ensiön impedanssi huomattavasti matalampi kuin mitä PP vaatii. Eikä siinä ole keskitapsia (?) anodijännitteen syöttöä varten. Tee PPP vahvistin. Toimii hyvin instrumenttivahvistimena. |
 pharaox
06.05.2017 20:02:23 (muokattu 06.05.2017 20:04:55) | |
|
okabass: Moi
En usko, että toimii PP-kytkennässä. Siinä on ensiön impedanssi huomattavasti matalampi kuin mitä PP vaatii. Eikä siinä ole keskitapsia (?) anodijännitteen syöttöä varten. Tee PPP vahvistin. Toimii hyvin instrumenttivahvistimena.
Pirkka Pekka Petelius vahvistin:) Joo miksei. Mikä olis hyvä skema?
Sais olla el84 putkilla kun niitä on,sekä ef86 ja 12ax7 putkia. Putki tasurikin olis kiva:)
digillä pärjää ja analogilla korjataan. |
|
pharaox: Pirkka Pekka Petelius vahvistin:) Joo miksei. Mikä olis hyvä skema?
Sais olla el84 putkilla kun niitä on,sekä ef86 ja 12ax7 putkia. Putki tasurikin olis kiva:)
Mihin tarkoitukseen? Kitara ? Basso?
Jos noihin niin joku 7ender-pohjainen preamp ja Voima pääte (PPP). |
|
okabass: Mihin tarkoitukseen? Kitara ? Basso?
Jos noihin niin joku 7ender-pohjainen preamp ja Voima pääte (PPP).
Kitara styrkkaria juu:)
digillä pärjää ja analogilla korjataan. |
 okabass
07.05.2017 06:58:36 (muokattu 07.05.2017 07:04:57) | |
|
pharaox: Kitara styrkkaria juu:)
No vaihtoehtoja löytyy. Tunnetuista merkeistä ehkä kannattaa tutkiskella. Esim. Mesa, Matchless, Soldano, 7ender, Marsu jne. Kahdella 12A*7 saa jo hyvän, monipuolisen preampin tehtyä.
https://www.google.fi/search?q=guit … JpoKHZWaD1EQsAQIHw&biw=1440&bih=766
http://www.diyaudio.com/forums/inst … -amps/32870-guitar-tube-preamp.html |
|
Moi.
pharaox: heips. Pystyykö voimavahvistimien vastavaihe ulostulomuuntajia hyödyntämään kitara stykkari rakentelussa.
Samaa mieltä okabassin kanssa, ei toimi perinteisessä PP-kytkennässä.
Ainakaan ilman melkoista virittelyä.
Muuntajan ominaisuudet mittaamalla ja toimintakäppyröistä parametrit haarukoimalla saatat toki löytää putkityypin jolla perinteinenkin PP jollain tapaa onnistuisi, mutta soundi on melko todennäköisesti käyttökelvoton.
Kuten usein ruukaa olemaan kun mennään perinteisten kytkentöjen ulkopuolelle.
Mikään ei toki estä kokeilemasta jos innostusta moiseen riittää.
Tuo mainittu Voiman kytkennän käyttäminen on varmaankin se ainoa tapa saada muuntaja kivuttomasti "toisiokäyttöön".
Itse en kyllä aikoinaan ko. Voiman soundista niin paljon tykännyt että edes ajattelisin kyseisen kytkennän käyttämistä.
Tuosta(kin) syystä oma yksilö on seissyt käyttämättömänä 90-luvun lopusta asti.
Mun mielestä tuossa vaivasi sama ominaisuus kuin UL-vahvareissakin: instrumenttikäytössä yliohjauksen auheuttaman särön muodostuminen on epätarkkaa ja ennalta-arvaamatonta.
Puhtailla toimi muistaakseni aivan kuten mikä muu topologia tahansa.
Vaikka UL ja OTL ovat tietyissä käyttötarkoituksissa varsin käypäisiä topologioita, niiden käyttö instrumenttivahvistimissa on syystäkin ollut verraten harvinaista.
Soundi ei ole välttämättä millään tapaa huono, mutta korviimme vähemmän tuttu kuin perinteisemmät SE-A, Parallel-A tai etenkin se kaikkein yleisin: PP-A/B.
T:Samuli |
 Kefiiri
09.05.2017 09:14:01 (muokattu 09.05.2017 09:33:28) | |
|
En ollenkaan tajua tuommoista päätemuuntajaa missä ei ole keskiliitäntää anodijännitettä varten. Löytyykö netistä mitään kytkentää josta näkisi, miten tuommoinen on ajateltu kytkettäväksi? Ihan mielenkiinnosta kyselen.
En ole musiikin asiantuntija. |
|
Vaikka tuosta.
http://www.hovirinta.fi/audio/putki … uoro/kehitys/PCL84_vastavuoro_2.htm
Nuo Köykkäläiset eivät siis ole vuorovaihevahvistimia vaan vastavaihevahvistimia.
Hyvänä puolena on yksinkertainen päätemuuntaja. Muuntajan läpi ei kulje tasavirtaa. Ei tarvita ilmarakoa, riittää vähempi lanka, riittää vähempi muuntosuhde, voi toteuttaa jopa säästömuuntajana.
Haittapuolena vaaditaan kaksi toisistaan eristettyä anodijännitettä. Verkkomuuntaja piti käämiä jotenkin erikoisesti jotteivät anodijännitteet kytkeytyisi toisiinsa edes kapasitiivisesti.
Antikitarasankari. Siis basisti. |
okabass
09.05.2017 10:59:36 (muokattu 09.05.2017 11:50:32) | |
|
s151669:
Haittapuolena vaaditaan kaksi toisistaan eristettyä anodijännitettä. Verkkomuuntaja piti käämiä jotenkin erikoisesti jotteivät anodijännitteet kytkeytyisi toisiinsa edes kapasitiivisesti.
Joo. VM ei tarvitse käämiä erikoisesti, mutta sen voi käämiä siten, että esim. hehkuhurina kumoutuu.
Tein aikoinaan bassokäyttöön 200 W Voima-tyyppisen (vastavaihevahvistin, Parallel-Push-Pull) koneen. Siinä oli yksinkertaiset rengassydänmuuntajat. Ei mitään PP-vahvistimen EI-muuntajan lokero- tai sylinterikäämityksiä. Se oli hyvä, mutta kyllä iso Push-pull Ampeg SVT-tyyppinen on minusta parempi.
"Legendaarinen" Eino
Kotkavalkaman artikkeli: HiFi-lehti (10/95)
Voima oli "aikansa lapsi". Saatiin yksinkertaisella päätemuuntajalla suuri teho koska voitiin käyttää B-luokkaa ja silti saatiin HIFI-ääni vielä ilman vastakytkentää. PM voitiin käyttää yksinkertaista jännitemuuntajaa. Esim. sen aikuisessa yhtenä parhaista pidetyistä Williamsonissa oli päätemuuntajassa muistaakseni 32 tapsin päätä (16 käämiä). Tupla-anodivirtalähde oli Voiman ainoita haittoja.
https://ideas.home.xs4all.nl/media/cap3.gif
https://www.rewindmuseum.com/valveamplifier.htm |
|
Olen joskus modannut yhden köykkäläisen (en ole varma oliko se Voima vaiko Teleste) kitaravahvistimeksi. Päätteen (4xEL34) jätin täysin alkuperäiseksi. Etupuoli kokonaan uusiksi jollain perus-Plexi johdannaisella kytkiksellä. Ihan hyvältä se minusta soundasi ja siinä oli selvästi läsnä se oikea neljän EL34:n "growl".
Lauluääni kuin perskarva - ohut ja epäpuhdas. |
|
uusiipe: Olen joskus modannut yhden köykkäläisen (en ole varma oliko se Voima vaiko Teleste) kitaravahvistimeksi. Päätteen (4xEL34) jätin täysin alkuperäiseksi. Etupuoli kokonaan uusiksi jollain perus-Plexi johdannaisella kytkiksellä. Ihan hyvältä se minusta soundasi ja siinä oli selvästi läsnä se oikea neljän EL34:n "growl".
Varmaan pelitti.
En nyt muista kenelle, mutta vahvistin-guru HJN-Nurminen teki aikoinaan sellaisen aika kovan luokan studioon kitarakoneeksi. Ilmeisesti vieläkin käytössä. Eli lukuisten levyjen kitarat soitettu sen kautta. |
|
Mitkähän on tuon muuntaja speksit? Kävisikö kytkennäksi esim. SPP:
http://www.audioxpress.com/article/The-SPP-Amplifier
Tuo vaatii 800 ohmin kuorman jona voisi käyttää 10:1 muuntajaa, eli 100:1 impedanssisuhteen esim. 800:8 ohmin muuntajaa 8 ohmin elementille. |
Kefiiri
10.05.2017 20:36:51 (muokattu 11.05.2017 08:36:07) | |
|
mhelin: Mitkähän on tuon muuntaja speksit? Kävisikö kytkennäksi esim. SPP:
http://www.audioxpress.com/article/The-SPP-Amplifier
Tuo vaatii 800 ohmin kuorman jona voisi käyttää 10:1 muuntajaa, eli 100:1 impedanssisuhteen esim. 800:8 ohmin muuntajaa 8 ohmin elementille.
Ihan kiintoisa kytkentä tuokin. Joillakin putkilla luvataan jopa 30W teho. Kävisikö päätemuuntajaksi ihan jokin verkkomuuntaja, eihän tuossakaan tapauksessa kulje tasavirtaa ensiössä?
Edit: no soundipuoli tietty erikseen, mutta noin kokeilumielessä?
En ole musiikin asiantuntija. |
|
Moi.
okabass:Esim. sen aikuisessa yhtenä parhaista pidetyistä Williamsonissa oli päätemuuntajassa muistaakseni 32 tapsin päätä (16 käämiä).
Astaattista käämintää ei kaupallisessa mielessä pysty oikein valmistamaan muuten kuin tuomalla osakäämien päät ulkopuolelle.
Käsin käämien kyllä pystyisi, mutta eipä tuosta mitään varsinaista iloa olisi.
mhelin: Mitkähän on tuon muuntaja speksit?
Joskus 90-luvun lopulla noita etsiskelin, löytämättä, mutta kokeilujen jälkeen ei kiinnostanut edes niin paljoa että olisin tuosta omastani mitannut.
Hommahan ei sinänsä ole lainkaan monimutkainen skoopilla ja signaaligeneraattorilla, täytyy katsoa jos joskus mittailisi.
Kefiiri: Kävisikö päätemuuntajaksi ihan jokin verkkomuuntaja, eihän tuossakaan tapauksessa kulje tasavirtaa ensiössä?
Edit: no soundipuoli tietty erikseen, mutta noin kokeilumielessä?
Käy, paljonhan noita on käytetty etenkin mainitsemassasi kokeilumielessä.
Eikä tasajännitekään aiheuta kuin laskentaa ja parametrien sovittamista.
Ongelmaksi muodostuukin usein se että kiinteälle taajuudelle (50/60 Hz) suunnitelluissa ja optimoiduissa verkkomuuntajissa ei datalehdillä kaikkia audiokäytössä olennaisia parametrejä mainita, eikä kahdesta samanlaisesta muuntajastakaan tiedä ovatko käämitty samoin ja samoin raudoin elleivät ole samaa valmistussarjaa.
Samaan lopputulokseen kun päästään raa'assa jännite/virta -muuntajassa kovin monin eri tavoin ja materiaalein.
T:Samuli
PS: Jos/kun vahvistinsuunnittelu kiinnostaa eikä sähkötekninen lontoo tai saksa taivu niin vaivattomasti että alan vanhojen perusteosten avulla pääsee eteenpäin, kannattaa ehdottomasti hommata A. M. Kuuselan "Äänitaajuisten jännitteiden Vahvistimet" kirja.
Keräilyniteenä on toki verraten hintava ja hivenen heikosti saatavissa, mutta maksaa kyllä ainakin omasta mielestä vaivan hankkia. |
|
basisti1971: PS: Jos/kun vahvistinsuunnittelu kiinnostaa eikä sähkötekninen lontoo tai saksa taivu niin vaivattomasti että alan vanhojen perusteosten avulla pääsee eteenpäin, kannattaa ehdottomasti hommata A. M. Kuuselan "Äänitaajuisten jännitteiden Vahvistimet" kirja.
Keräilyniteenä on toki verraten hintava ja hivenen heikosti saatavissa, mutta maksaa kyllä ainakin omasta mielestä vaivan hankkia.
Joo. Teoreettinen, mutta hyvä kirja edelleen. Saattaa löytää kaukolainana kirjastosta. Mulla on kirjasta paperikopio ( ei sitä lopun transistoriosaa). |
|
SRPP pääte olisi toinen mahdollinen tuolle muuntajalle, googlella löytyy kytkentöjä ja juttua, esim.
https://groups.google.com/forum/#!topic/rec.audio.tubes/O86fIV2vL4w |
basisti1971
15.05.2017 10:42:49 (muokattu 15.05.2017 10:43:07) | |
|
Moi.
okabass: Joo. Teoreettinen, mutta hyvä kirja edelleen. Saattaa löytää kaukolainana kirjastosta. Mulla on kirjasta paperikopio ( ei sitä lopun transistoriosaa).
Jossain vaiheessa muistan lukeneeni että ovat jo kirjastoista pitkälti varastettu, toivottavasti jostain vielä löytyy.
Omani huusin aikanaan Huutonetistä, ja vaikka onkin kallein hinta mitä yksittäisestä kirjasta olen koskaan maksanut, joka euron väärti ainakin omasta mielestä.
Divareissa noita sillointällöin näkee.
Teoreettinenhan tuo toki on, mutta verrattuna alan ulkomaisiin perusteoksiin tuon kanssa selviää aikalailla suppeammalla matemaattisella perehtyneisyydellä.
Transistoriosa on varsin mielenkiintoinen koska perehtyy transistoriaudiolaitteiden alkutaipaleeseen jolloin päätemuuntaja oli vielä olennainen osa transistorivahvistintakin, valitettavasti vaan nuo kirjassakin esitetyt korkeaimpedanssisen kuorman (/kuormasovituksen) vaatimat päätelaitteet ovat poistuneet tuotannosta jo vuosikymmeniä sitten.
Päätemuuntaja-osuus on kappale jota on tullut tavailtua kerta jos toinenkin, poistaa varsin mukavasti yleisiä harhaluuloja päätemuuntajan suunnittelusta ja valmistamisesta.
T:Samuli |
|
Moi.
Muita etsiskellessäni törmäsin tuohon Voimaani, eikä ollutkaan 15, vaan 405.
Joten eipä muuntajan mittaaminen tähän tapaukseen juuri iloa tuo.
T:Samuli |
| « edellinen sivu | seuraava sivu » | 1 |
|---|
