| Aihe: Passiivinen subwoofer PAhan | 1 |
|---|
|
Tekisi mieleni rakentaa tuohon meidän PAhan subbari tuomaan alakertaa, ja arvelin kysyä neuvoja ja vinkkejä. Teininä tuli autoon rakennettua jotain humppavehkeitä, ja työkalut ja tilat löytyy.
Elementiksi ajattelin esimerkiksi seuraavaa: https://www.thomann.de/fi/rcf_lf18g401.htm
Jakosuotimeksi ajattelin: https://www.thomann.de/fi/hk_audio_pr_115_sub_crossover.htm
Kannattaako koteloa rakentaa esimerkiksi MDFstä? Siitähän niitä pentuna tehtiin, mutta paino hirvittää.
Ilmeisesti PAn subbareita ei rakenneta lähtökohtaisesti vain neliskulmaisiksi laatikoiksi, joihin lätkäistään refleksiputket ja vanua sisään ja ääntä mukaan?
Mitä siinä laatikon suunnittelussa tulisi ottaa huomioon? Millaisen laatikon itse rakentaisitte tuollaiselle elementille? Mitä muuta tässä tulisi ottaa huomioon kun valitsee lopullisia tarvikkeita?
Halvemmaksi tämä ei varmaan kyllä tule kuin valmiin ostaminen mutta olisipahan tekemisen ilo. Nyt kun tässä ei joka ilta ole niin paljon tekemistä niin olisi aikaa värkätä.
Jos löytyy jotain valmiita linkkejä laatikon suunnitteluun ja muutenkin niin kiitokset jo etukäteen!
"Ei mitään hätää! Kyllä se ehitään soundcheckissä harjotella!" | |
Moi.
Misiu: Kannattaako koteloa rakentaa esimerkiksi MDFstä? Siitähän niitä pentuna tehtiin, mutta paino hirvittää.
Ei kannata.
Painon lisäksi roudauskestävyys on kyseenalainen.
Laadukas lehtipuufaneri on perinteinen rakennusmateriaali, vaikkakin nykyään komposiitit valtaavat alaa tee-se-itse väen keskuudessa.
Komposiiteilla kun saadaan usein puuhasta muutakin iloa kuin pelkkä tekeminen.
Misiu: Ilmeisesti PAn subbareita ei rakenneta lähtökohtaisesti vain neliskulmaisiksi laatikoiksi, joihin lätkäistään refleksiputket ja vanua sisään ja ääntä mukaan?
Voihan sen noinkin tehdä, mutta 70-luvulta lähtien kun herrat Thiele ja Small veivät jo varsin hyvällä mallilla olevaa kaiutinelementtimallinnusta aimo harppauksen eteenpäin määrittelemällä elementti- ja mittausparametrit joiden avulla käyttäytymistä voidaan ennakoida ja simuloida etukäteen, valtaosa alapääkaiutinkaaapeista on valmistettu laskelmien perusteella.
WinISD on hyvä -vaikkakin pro-versiona armottoman hankala kirjaston ulkopuolisten elementtien tiimoilta- suoraansäteilevien ja band-pass rakenteiden peruslaskentasofta.
Kirjastokin on tosin melko kattava, eli ongelmia tulee lähinnä kun koittaa naittaa uutta ja vanhaa yhteen.
Plussana ko. softalla tietynasteinen kotimaisuus :).
Misiu: Mitä siinä laatikon suunnittelussa tulisi ottaa huomioon? Millaisen laatikon itse rakentaisitte tuollaiselle elementille? Mitä muuta tässä tulisi ottaa huomioon kun valitsee lopullisia tarvikkeita?
Tukevuus ja elementille oikea viritystaajuus ovat ne tärkeimmät ominaisuudet.
Huonolla kotelolla hukataan helposti 50% jo alun alkaenkin kammottavan huonosta hyötysyhteesta, ja väärin valitulla viritystajuudella pärähtää elementti helposti paskaksi.
Itse tekisin varmaankin torvikuormitteisen jos fyysiset mitat eivät ole este, band-pass-kotelon jos ovat.
Misiu: Halvemmaksi tämä ei varmaan kyllä tule kuin valmiin ostaminen mutta olisipahan tekemisen ilo.
Suoraansäteilevässä rakenteessa (suljettu/refleksi) päästään usein suurinpiirtein tuplahintaan valmiiseen ratkaisuun verrattuna, vaikkei olematonta jälleenmyyntiarvoa ajattelisikaan.
Band-pass rakenteessa saatetaan päästä jopa samoihin kustannuksiin valmiin kanssa, yleensä ei.
Jälleenmyyntiarvo on jälleen marginaalinen.
Torvikuormitteisten kaiutinkaappien itse väkästeleminen on taloudellisesti kaikkein kannattavinta, säästöt voivat olla huomattaviakin.
Torvijärjestelmillä on myös vankka kannattajakuntansa, joten jälleenmyyntiarvokin on jonkinmoinen kun massatuotantoratkaisuita ei juuri ole pienemmällä budjetilla toimiville.
Misiu: Jos löytyy jotain valmiita linkkejä laatikon suunnitteluun ja muutenkin niin kiitokset jo etukäteen!
RCF:lle:
https://www.google.fi/search?q=rcf+ … gfe_rd=cr&ei=GIaeWMSjCO6C3AOug52IDw
Kun vaihtaa valmistajan nimen hakuun, löytyy muiden valmiita rakenneratkaisuita.
Aika harvoin suunnittelu lähtee elementistä, ellei tietynlaisia ole nurkkiin jäänyt lojumaan.
Ominaisuudet ja/tai fyysinen koko ovat ne yleisimmät lähtökohdat.
Mitä jakosuotimeen tulee sekalaisten toisiinsa suunnittelemattomien kaiutinjärjestelmien yhteensovittamisessa, muiden kuin fakkiutuneimpien passiivijärjestelmien kannattajien joilla on määrättömästi aikaa ruuvata vasteita tasaiseksi komponenttitasolla, kannattaa sijoittaa digitaaliseen kautinhallintajärjestelmään.
Vaikka Behkuun jos arvokkaampaan ei tunne tarvetta ryhtyä.
Ekvalisoinnin, tasojen, jakotaajuuksien, vaiheiden, ym. yhteensovittaminen on kuin toiselta planeetalta.
Toki, jos subia/subeja ajaa auxeista tai ryhmistä joissa prosessointi suoritetaan jo etukäteen, pärjää vaikkapa tuolla HK:n jakarilla, mutta kokoaluekaiutinjärjestelmän kaverina subin jakosuotimen passiivisuudesta ei ole kuin tarpeetonta kiusaa.
T:Samuli | |
basisti1971: Moi.
Ei kannata.
Painon lisäksi roudauskestävyys on kyseenalainen.
Laadukas lehtipuufaneri on perinteinen rakennusmateriaali, vaikkakin nykyään komposiitit valtaavat alaa tee-se-itse väen keskuudessa.
Komposiiteilla kun saadaan usein puuhasta muutakin iloa kuin pelkkä tekeminen.
Voihan sen noinkin tehdä, mutta 70-luvulta lähtien kun herrat Thiele ja Small veivät jo varsin hyvällä mallilla olevaa kaiutinelementtimallinnusta aimo harppauksen eteenpäin määrittelemällä elementti- ja mittausparametrit joiden avulla käyttäytymistä voidaan ennakoida ja simuloida etukäteen, valtaosa alapääkaiutinkaaapeista on valmistettu laskelmien perusteella.
WinISD on hyvä -vaikkakin pro-versiona armottoman hankala kirjaston ulkopuolisten elementtien tiimoilta- suoraansäteilevien ja band-pass rakenteiden peruslaskentasofta.
Kirjastokin on tosin melko kattava, eli ongelmia tulee lähinnä kun koittaa naittaa uutta ja vanhaa yhteen.
Plussana ko. softalla tietynasteinen kotimaisuus :).
Tukevuus ja elementille oikea viritystaajuus ovat ne tärkeimmät ominaisuudet.
Huonolla kotelolla hukataan helposti 50% jo alun alkaenkin kammottavan huonosta hyötysyhteesta, ja väärin valitulla viritystajuudella pärähtää elementti helposti paskaksi.
Itse tekisin varmaankin torvikuormitteisen jos fyysiset mitat eivät ole este, band-pass-kotelon jos ovat.
Suoraansäteilevässä rakenteessa (suljettu/refleksi) päästään usein suurinpiirtein tuplahintaan valmiiseen ratkaisuun verrattuna, vaikkei olematonta jälleenmyyntiarvoa ajattelisikaan.
Band-pass rakenteessa saatetaan päästä jopa samoihin kustannuksiin valmiin kanssa, yleensä ei.
Jälleenmyyntiarvo on jälleen marginaalinen.
Torvikuormitteisten kaiutinkaappien itse väkästeleminen on taloudellisesti kaikkein kannattavinta, säästöt voivat olla huomattaviakin.
Torvijärjestelmillä on myös vankka kannattajakuntansa, joten jälleenmyyntiarvokin on jonkinmoinen kun massatuotantoratkaisuita ei juuri ole pienemmällä budjetilla toimiville.
RCF:lle:
https://www.google.fi/search?q=rcf+ … gfe_rd=cr&ei=GIaeWMSjCO6C3AOug52IDw
Kun vaihtaa valmistajan nimen hakuun, löytyy muiden valmiita rakenneratkaisuita.
Aika harvoin suunnittelu lähtee elementistä, ellei tietynlaisia ole nurkkiin jäänyt lojumaan.
Ominaisuudet ja/tai fyysinen koko ovat ne yleisimmät lähtökohdat.
Mitä jakosuotimeen tulee sekalaisten toisiinsa suunnittelemattomien kaiutinjärjestelmien yhteensovittamisessa, muiden kuin fakkiutuneimpien passiivijärjestelmien kannattajien joilla on määrättömästi aikaa ruuvata vasteita tasaiseksi komponenttitasolla, kannattaa sijoittaa digitaaliseen kautinhallintajärjestelmään.
Vaikka Behkuun jos arvokkaampaan ei tunne tarvetta ryhtyä.
Ekvalisoinnin, tasojen, jakotaajuuksien, vaiheiden, ym. yhteensovittaminen on kuin toiselta planeetalta.
Toki, jos subia/subeja ajaa auxeista tai ryhmistä joissa prosessointi suoritetaan jo etukäteen, pärjää vaikkapa tuolla HK:n jakarilla, mutta kokoaluekaiutinjärjestelmän kaverina subin jakosuotimen passiivisuudesta ei ole kuin tarpeetonta kiusaa.
T:Samuli
Iso kiitos tästä! Ole hyvä, ota plussaa!
DSPhän multa löytyy sitten vahvarista, Behkun iNuke-sarjaa aion suosia nyt kun sain jo sen ekan hankittua. Tähän mennessä erinomainen laite ollut.
Yläkaappeina tosiaan toimii EVn ZX3 90-pari. Niihinhän sitä pitäisi sovitella tämä tuleva subi.
Pitää alkaa piirtelemään paperille nyt näitä, kyselen lisää taas tarvittaessa. Jos jollekin tulee mieleen jotain sudenkuoppia mitä kannattaa vältellä niin sanokaa ihmeessä!
"Ei mitään hätää! Kyllä se ehitään soundcheckissä harjotella!" | |
Moi.
Ole hyvä.
Pikaisella vilkaisulla inuken DSP on ihan riittävä subi+satelliitit peruskäyttöä ajatellen, seikka joka kaiken muun lisäksi puoltaa nykyvahvareiden käyttöä vanhan liiton vahvareihin verrattuna.
Vielä kun saisivat rinnakkaiset linjaulostulot laitettua DSP:n persiisiin, olisi puuhastelu varsin vaivatonta.
Tuosta uusi/vanha tekniikka vastakkainasettelusta tuli mieleeni yksi osa-alue joka tuosta edellisestä tekstistäni jäi pois.
Nykyaikaiset kaiutinelementit mahdollistavat 10" ja 12" tuumaisten elementtien käytön pienemmissä (perinteiselle instrumenttimusiikille tarkoitetuissa) järjestelmissä jos 15"/18" lodjujen kiistaton ROCK-asenne on vähemmän merkitsevä kuin roudauksen helppous.
Melkein mikä tahansa moderni pikkusubi hakkaa mennentullen äänen määrässä ja laadussa vaikkapa omassa nuoruudessani kovin yleiset EV TL606 tai -505 parin tai jopa nelikon.
Monelle itseväkästävälle noiden pienempien elementtien sama tai kovempi hinta kuin vastaavan 15" tai 18", aiheuttaa "more is more" ajatusmallin suosimisen ja valkataan se isompi elementti.
T:Samuli |  mhelin
03.03.2017 18:40:46 (muokattu 03.03.2017 18:55:33) | |
|
15" ja 18" elementeissä hyötysuhde on kyllä paljon parempi kuin pienemmissä, painoeron aiheuttaa enimmäkseen magneetin materiaali. Tosin 15" neodynium-magneettinen elementti sitten maksaakin jonkin verran enemmän kuin perinteinen keraamisilla magneeteilla varustettu. Joskus aikoinaan kaiutinelementeissä käytettiin sähkömagneettejakin, voisi nykyäänkin olla hyvä ratkaisu. Kotelonkin voisi tehdä vaikka finnfoamista (xps) jos haluaa kevyemmän. Bassotoistoa kannattaa rajata alapäästä niin ei tarvita niin isoja kaiutinkaappeja. Jos käyttö on pääasiallisesti sisätiloissa niin lattia- ja seinäpintojen bassokorostusta hyödyntäen saadaan pienestäkin kaapista melkoisen alas ulottuva toisto vaikka ei ehkä riittävän suorana ulkokäyttöä ajatellen.
Tuo Kappalite 3015LF voisi olla hyvä elementti:
https://www.thomann.de/fi/eminence_kappalite_3015lf.htm
Eminencen kaappi:
http://www.eminence.com/pdf/Kappalite_3015LF_4_cab.pdf
Pienempi kaappi 110 litraa (49 hz), isompi 183L (35 hz).
Molemmista lähtee 500W teholla n. 124 dB ääntä.
Itse kokeilisin jotain 60-80L suljettua, toki silläkin täytyy bassopäätä leikata mutta pienessä suljetussa kotelossa ilmanpaine toimii alipäästösuotimen tapaan. Sitten DSP:llä tilaan sopiva toisto vs. vaste vs. äänenpaine. Rajat tulee aina jossain, eli jos tarvitaan enemmän äänenpainetta niin toistoa pitää rajoittaa alapäästä ja päinvastoin hiljempaa soitettaessa toisto voidaan ulottaa alemmaksi. Behringereissä on ainakin joissain malleissa ns. dynaaminen EQ tuontyypiiseen saundin optimointiin. | |
Tuo yo. RCF (sinällään ihan ok elementti) painaa 13 kg, Eminence 3.9 kg. RFC:n xmax on 8.5 mm, Eminencen 9.6 mm, molempien hyötysuhde 98 dB luokkaa. Ehkä RCF:stä saa vähän isommat paineet isommalla kartiolla, mutta ero ei ole ehkä edes korvinkuultava. Tehonkesto toki voi asettaa rajat sitten jos alarajataajuutta nostaa eikä xmax ole enää se rajoittava tekijä. | |
mhelin: ...elementeissä hyötysuhde on kyllä paljon parempi kuin pienemmissä...
Ilmeisesti sekoitat nyt hyötysuhteen herkkyyteen. Hyötysuhde on käytössä kokonaisella koteloidulla paketilla, herkkyys itse elementillä.
Tosin 15" neodynium-magneettinen elementti...
Kotimaisella kirjoitetaan "elementti neodyymimagneetilla".
Joskus aikoinaan kaiutinelementeissä käytettiin sähkömagneettejakin, voisi nykyäänkin olla hyvä ratkaisu.
Vievät paljon energiaa, neodyymit ovat nykyelementeillä ihan siedettävä ratkaisu. On myönnettävä, että enimmillään prosentin tai kahden hyötysuhde kaapissa on aika vähän.
Kotelonkin voisi tehdä vaikka finnfoamista (xps) jos haluaa kevyemmän.
Nyt en ymmärrä, juuri alarajataajuus nousee pehmeällä boksillä älyttömästi.
Bassotoistoa kannattaa rajata alapäästä niin ei tarvita niin isoja kaiutinkaappeja.
Bassopäässä vaikuttaa hyötysuhteen, alarajataajuuden ja tilavuuden pyhä kolminaisuus. Jos vaikutat yhteen, ainakin toinen muuttuu.
Siis:
Pääset alemmas, jos kasvatat tilavuutta tai heikennät hyötysuhdetta.
Jos käyttö on pääasiallisesti sisätiloissa niin lattia- ja seinäpintojen bassokorostusta hyödyntäen saadaan pienestäkin kaapista melkoisen alas ulottuva toisto vaikka ei ehkä riittävän suorana ulkokäyttöä ajatellen.
Alarajataajuus menee alemmas asettamalla kaappi kulmaan tai nurkkaan vain, jos kaappi ei sitä rajoita (kuten esimerkiksi refleksikotelo tekee).
DSP:llä tilaan sopiva toisto vs. vaste vs. äänenpaine.
Hifi- eli kotikuuntelussa on tavallista tehdä epäherkkä kaiutin (hyötysuhde on luokkaa kymmenesosa tai jopa sadasosa pändipuoleen verrattuna), jotta vastetta on helpompi oikaista. Kotikuuntelun äänenpainetarpeet ovat huomattavasti pienempiä. | | « edellinen sivu | seuraava sivu » | 1 |
|---|
|
|
