| Aihe: Oskilloskooppi ja virtalähteen konkat | 1 |
|---|
|
En tiedä kuuluuko tähän osastoon, mutta kokeillaan. Miten mitataan virtalähteen elkojen kunto skoopilla? Mitä siellä näytöllä pitäis näkyä ja miten? Tässä tapauksessa putkivahvistimesta kyse, eli B+ noin 400v. Tarvitaanko joku testisignaali, vai näkyykö rippeli jotenkin suoraan jännitteestä? Vanhan skoopin voi kuulemma helposti hajottaa, joten tarvisin vähän taustatietoja. Thanks in advance! |  okabass
21.11.2016 20:11:13 (muokattu 21.11.2016 20:18:05) | |
|
tonecab: En tiedä kuuluuko tähän osastoon, mutta kokeillaan. Miten mitataan virtalähteen elkojen kunto skoopilla? Mitä siellä näytöllä pitäis näkyä ja miten? Tässä tapauksessa putkivahvistimesta kyse, eli B+ noin 400v. Tarvitaanko joku testisignaali, vai näkyykö rippeli jotenkin suoraan jännitteestä? Vanhan skoopin voi kuulemma helposti hajottaa, joten tarvisin vähän taustatietoja. Thanks in advance!
Minä olen mitannut ESR-mittarilla ja korvalla(= jos virtalähteestä
tulee normaalia suurempaa 100 Hz hurinaa, niin vaihtoon).
https://en.wikipedia.org/wiki/Equivalent_series_resistance
http://www.banggood.com/search/esr-meter.html
Jos haluaa itse tehdä:
http://hsahko.mbnet.fi/elek/kv/esr/index.fi.shtml
http://keskustelu.suomi24.fi/t/13687355/esr-mittaus
Tuossa ESR taulukkoa mittarissa.
http://www.banggood.com/Digital-Cap … Circuit-p-1041325.html?rmmds=search | |
tonecab: Miten mitataan virtalähteen elkojen kunto skoopilla?
Se konkkien ESR pitäisi tosiaan saada mitatuksi. Onnistuu se skoopillakin, mutta tarvitset funktiogeneraattorin (tai muun sopivan vaihtojännitelähteen) kaveriksi. Ohjeita löytyy vaikka googlettamalla "how to measure esr".
Minäkin kyllä suosittelen sen esr-mittarin käyttöä - helpompaa ja tarkempaa on. Eivät muistaakseni maksa ihan hirveitä, 40 eurosta alkaen? Pihinä miehenä tein omani itse, kun osatkin löytyivät rojulaatikosta. Kannatan kyllä silti valmiin hankkimista. Toimii tuo oma tekelekin ihan ok, mutta kalibrointi on aika työläs homma.
Kuva diy-mittarista tuolla: http://www.lbguitar.arkku.net/tips/tips.html. Aika iso rohjo on, mutta halusin tuon tuiki tärkeän taulukon hyvin hollille.
Ai niin, kokeilin tuota skooppikonstiakin ennen mittarin tekoa. Kyllä se niinkin onnistuu, muuta työlästä & hidasta on. En suosittele ainakaan vakituiseen käyttöön. | |
Tänks, paljon hyviä linkkejä, mutta varmaankin muotoilin kysymyksen väärin. Tarkoitus olis saada suoraan kytkennästä selville MIKÄ neljästä elkosta hurinan aiheuttaa irroittamatta niitä, tai vaihtamatta kaikkia. Yleismittarin AC-alueellakin tämän voinee nähdä, mutta kuulemma skoopilla jotenkin selvemmin rippelin aiheuttajan. Menikö metsään? Onko turvallista kytkeä probe suoraan B-plussaan? | okabass
22.11.2016 00:55:56 (muokattu 22.11.2016 01:02:40) | |
|
tonecab: Tänks, paljon hyviä linkkejä, mutta varmaankin muotoilin kysymyksen väärin. Tarkoitus olis saada suoraan kytkennästä selville MIKÄ neljästä elkosta hurinan aiheuttaa irroittamatta niitä, tai vaihtamatta kaikkia. Yleismittarin AC-alueellakin tämän voinee nähdä, mutta kuulemma skoopilla jotenkin selvemmin rippelin aiheuttajan. Menikö metsään? Onko turvallista kytkeä probe suoraan B-plussaan?
Miksi noin? Miksi ei niin kuin se tehdään. Eli hommaat ESR mittarin jne.
Skoopilla tulee tuon 400 voltin lisäksi maadoitusongelma. Onko sulla suojaerotusmuuntaja? Jos et tiedä mikä se on ja miten sitä käytetään, niin jätä homma muille. Muuten menee helposti siihen, että savun hälvettyä tarkastamme kytkennän.
http://www.elektroniikkafoorumi.com/phpBB3/viewtopic.php?p=8433 | |
okabass:
Skoopilla tulee tuon 400 voltin lisäksi maadoitusongelma. Onko sulla suojaerotusmuuntaja? Jos et tiedä mikä se on ja miten sitä käytetään, niin jätä homma muille.
Skoopin max. sisääntulojännite spekseissä on 400V peak, ensimmäiselle konkalle menevä jännite tasasuuntausputken ja 120r vastuksen jälkeen abt. 360Vdc, ja mittapään maa mitattavan vahvistimen runkoon, ei tässä mitään pitäis hajota.
Itseasiassa skoopin virralle riittävä suojaerotusmuuntajakin löytyis, hyvä kun tuli puheeksi, mutta eikö se tässä tapauksessa ole hieman liioittelua. Melko vaikeaa kytkeä mittapään maa vaiheeseen edes vahingossa. | |
tonecab: Tarkoitus olis saada suoraan kytkennästä selville MIKÄ neljästä elkosta hurinan aiheuttaa irroittamatta niitä, tai vaihtamatta kaikkia
Sillä mittarilla voi mitata konkat paikoillaan, ei tarvitse irroitella mittään. Huom! Virrat POIS päältä ja konkat kannattaa (siis pitää, noilla jännitteillä) purkaa oikosulkemalla.
Kipinöiden ja paukkeen välttämiseksi voi käyttää jotain isoa vastusta (>Mohm) meisselin sijaan. Ja näppejä ei kannata tuohon sähköön työntää.
Oikein tehdyssä kytkennässä pitäisi konkkien tietysti päästä purkautumaan muutenkin (ns. bleeder vastuksen kautta), mutta asia kannattaa varmistaa kuitenkin. |  Kefiiri
22.11.2016 08:15:31 (muokattu 22.11.2016 08:16:35) | |
|
Joo se konkkien tyhjennys ruuvarilla oikosulkemalla taitaa kipinöinnin ja paukkeen lisäksi aiheuttaa läpilyönnin vaaran itse kondensaattorissa... vai onko tämä urbaanilegendaa?
En ole musiikin asiantuntija. | |
Moi.
tonecab: Tarkoitus olis saada suoraan kytkennästä selville MIKÄ neljästä elkosta hurinan aiheuttaa irroittamatta niitä, tai vaihtamatta kaikkia.
Verraten hankala toteuttaa, ainakin toinen koipi on irrotettava jotta mittaustulosta muokkaavat piirit saadaan minimiin.
Tietty voisi kysyä myös miksi asia pitäisi tehdä näennäisesti nopsakkaasti ja helposti, mutta todellisuudessa ei välttämättä edes ihan sinne päin.
tonecab: Yleismittarin AC-alueellakin tämän voinee nähdä, mutta kuulemma skoopilla jotenkin selvemmin rippelin aiheuttajan.
Totta kumpainenkin.
Tosin sekä yleismittareita ja skooppeja on monenmoisia, joillain onnistuu joillain ei.
tonecab: Onko turvallista kytkeä probe suoraan B-plussaan?
On jos tietää mitä on mittaamassa ja mitä tekee.
tonecab: ... suojaerotusmuuntajakin löytyis, ..., mutta eikö se tässä tapauksessa ole hieman liioittelua. Melko vaikeaa kytkeä mittapään maa vaiheeseen edes vahingossa.
Eivät ne mittapäiden kautta syntyvän oikosulun aiheuttamat ilmiöt ole ainoa asia jota suojaerotusmuuntajin pyritään välttämään.
Hyvä linkki, olisi kenties syytä lukaista uudelleen:
okabass: http://www.elektroniikkafoorumi.com/phpBB3/viewtopic.php?p=8433
Serenity: Sillä mittarilla voi mitata konkat paikoillaan, ei tarvitse irroitella mittään.
Irroittamalla välttänee kuitenkin muun kytkennän vaikutuksen mittaustapahtumaan?
Noin meille ainakin opetettiin teoreettispainotteisessa opetuksessa.
Kefiiri: Joo se konkkien tyhjennys ruuvarilla oikosulkemalla taitaa kipinöinnin ja paukkeen lisäksi aiheuttaa läpilyönnin vaaran itse kondensaattorissa... vai onko tämä urbaanilegendaa?
Ei ole urbaanilegendaa, paskaksihan se pärähtää jos huono tuuri käy, ja joka tapauksessa ominaisuudet heikkenevät.
Muuttujia on toki matkassa useampiakin, vaikuttaen vikaantumisalttiuteen, mutta etenkin putkilaitekonkissa joita ei irtoeuroilla kipale yleensä saa hommattua parempi varoa kuin katua.
Kantapään kauttahan se tuokin on tullut todettua...
T:Samuli |  Serenity
22.11.2016 13:17:58 (muokattu 22.11.2016 13:25:15) | |
|
basisti1971: ..Irroittamalla välttänee kuitenkin muun kytkennän vaikutuksen mittaustapahtumaan?
Vielä pari tarkennusta tähän (toivottavasti ei ala mennä saivarteluksi ;)).
ESR-mittarihan mittaa konkan resistanssia (vastusta) vaihtojännitteellä, sen pitäisi olla mahdollisimman pieni. Resistanssi on ehjällä elkolla luokkaa 0,5 - 4 ohmia, joten kytkennän muut komponentit eivät tuossa juuri näy. Lisäksi mittausjännite on yleensä pieni (alle 1V), jolloin aktiivikomponentit (transistorit, diodit ym.) eivät ala johtaa.
Eli yleensä voi konkan mitata paikallaan vallan hyvin. Poikkeuksena tilanne, jossa elkoja on kaksi tai useampi rinnan. Tällöin voi yhden jättää paikalleen, muista pitää toinen pää juottaa irti.
Virtalähteissähän noita rinnankytkettyjä elkoja voi olla, joten paikallaan oli tuo basistin huomio. | |
okabass: Miksi noin? Miksi ei niin kuin se tehdään. Eli hommaat ESR mittarin jne.
ESR mittari kiinnostaiskin, mutta noiden tavallisten skaala näyttäis alkavan vasta uF alueelta, mikä tietysti virtalähteen konkkiin riittää. Olis kuitenkin hienoa päästä mittaamaan myös esim. signaalitien konkkia, mutta edes nF alueelle riittäviä mitskuja, ainakaan sopuhintaan, ei ole paljon näkynyt.
Ebay:ssa joskus ainakin oli venäläisiä mitskuja, joiden speksit (ainakin ilmoitetut)olivat melko hurjat. Hintakin nyk.ruplan kurssilla oli halpa, ja PayPal olis toiminut. Sieltä tilaaminen vaan ilmeisesti on vähän riskaapelia. | okabass
22.11.2016 16:22:54 (muokattu 22.11.2016 17:31:33) | |
|
tonecab: ESR mittari kiinnostaiskin, mutta noiden tavallisten skaala näyttäis alkavan vasta uF alueelta, mikä tietysti virtalähteen konkkiin riittää. Olis kuitenkin hienoa päästä mittaamaan myös esim. signaalitien konkkia, mutta edes nF alueelle riittäviä mitskuja, ainakaan sopuhintaan, ei ole paljon näkynyt.
Ebay:ssa joskus ainakin oli venäläisiä mitskuja, joiden speksit (ainakin ilmoitetut)olivat melko hurjat. Hintakin nyk.ruplan kurssilla oli halpa, ja PayPal olis toiminut. Sieltä tilaaminen vaan ilmeisesti on vähän riskaapelia.
Niin no jos se kiinnostaa, onko jonkun kerkon tai polkon ESR 0,021 ohm vaiko 0,023 ohm. ;)
" ESR for ceramic capacitors are between 0.01 and 0.1 ohms. ESR of non-electrolytic capacitors tends to be fairly stable over time; for most purposes real non-electrolytic capacitors can be treated as ideal components. "
Siihen, että ESR mittarit yleensä alkavat mikrofaradi-alueelta on syynsä:
" The ESR of capacitors of relatively high capacity (from about 1 uF), which are the ones likely to cause trouble, is easily measured in-circuit with an ESR meter."
Ebay ja Paypal-maksu on ainakin minulla toiminut luotettavasti. Ainoa kerta, kun ei tullut lähetys perille, niin ebay ja Paypal ottivat yhteyttä, selvittivät asian ja rahat palautui tilille. Oon tilannut kymmeniä kertoja noin kymmenen vuoden aikana. | |
tonecab: ESR mittari kiinnostaiskin, mutta noiden tavallisten skaala näyttäis alkavan vasta uF alueelta, mikä tietysti virtalähteen konkkiin riittää. Olis kuitenkin hienoa päästä mittaamaan myös esim. signaalitien konkkia, mutta edes nF alueelle riittäviä mitskuja, ainakaan sopuhintaan, ei ole paljon näkynyt.
Ebay:ssa joskus ainakin oli venäläisiä mitskuja, joiden speksit (ainakin ilmoitetut)olivat melko hurjat. Hintakin nyk.ruplan kurssilla oli halpa, ja PayPal olis toiminut. Sieltä tilaaminen vaan ilmeisesti on vähän riskaapelia.
Nanofaradiluokan ei-elektrolyyttikonkissa DC-vuoto on melkeinpä ainoa vikamekanismi. Sen voi todeta laittamalla toiseen päähän DC:tä ja mittaamalla toisesta päästä tuleeko läpi.
Lauluääni kuin perskarva - ohut ja epäpuhdas. | |
Moi.
Serenity: Vielä pari tarkennusta tähän (toivottavasti ei ala mennä saivarteluksi ;)).
Tokkopa kukaan joka asian tietää tai oppia haluaa tuota saivarteluna pitää.
Muista niin väliks... ;).
Serenity: Eli yleensä voi konkan mitata paikallaan vallan hyvin. Poikkeuksena tilanne, jossa elkoja on kaksi tai useampi rinnan. Tällöin voi yhden jättää paikalleen, muista pitää toinen pää juottaa irti.
Juu, tuo mun kommentti johtui arvauksesta rinnan/sarjaan kytketyistä virtalähdekonkista, mahdollisine tasausvastuksineen jos homma on tehty oikein.
4 konkkaa B+ varten ei oikein ilman lisäinfoa ole mun mielestä muuten todennäköinen kytkentä ellei kyseessä ole OTL jossa B+ virtalähteitä on tietty kummallekin puoliskolle omansa.
Tai jos tuo ~400V on pääteasteen suoto ja muiden asteiden B+ konkat ovat tuota pienemmillä jännitteillä.
Tai jotain...
T:Samuli | |
4 konkkaa B+ varten ei oikein ilman lisäinfoa ole mun mielestä muuten todennäköinen kytkentä ellei kyseessä ole OTL jossa B+ virtalähteitä on tietty kummallekin puoliskolle omansa.
Tai jos tuo ~400V on pääteasteen suoto ja muiden asteiden B+ konkat ovat tuota pienemmillä jännitteillä.
Putkivahvistimen yksinkertainen virtalähde. Tasasuuntausputken ja 120r vastuksen jälkeen 4 elkoa sarjassa. Niiden välissä vastukset, joilla on jaettu käyttöjännitteet +310, +295, ja +205. |  basisti1971
24.11.2016 14:07:37 (muokattu 24.11.2016 14:10:06) | |
|
Moi-
tonecab: Putkivahvistimen yksinkertainen virtalähde. Tasasuuntausputken ja 120r vastuksen jälkeen 4 elkoa sarjassa. Niiden välissä vastukset, joilla on jaettu käyttöjännitteet +310, +295, ja +205.
Ok.
Serenityn arvaus osui siis oikeampaan kuin mun, voi mitata irroittamatta.
Eipä ole mitään komponentteja häiriköimässä.
Rinnan ovat kuitenkin kytkettynä yleensä, - koivet tantereessa, plussat jakovastusten kautta toisiinsa kytkettyinä.
Mistä vahvistimesta/kytkennästä on kyse?
Jos ESR-mittarin ostaminen tai tekeminen ei hotsita, tuosta normi kytkentätavasta johtuen voit vikapäätä konkkaa haarukoida myös epäsuorasti kunkin syötettävän asteen singnaalista.
Ei toki erottele hurinanaiheuttajaa millään tavalla, mutta olisi ainakin nopea tapa eikä tarvitsisi irroitella välttämättä mitään.
T:Samuli | okabass
24.11.2016 21:28:07 (muokattu 24.11.2016 21:29:54) | |
|
tonecab: Putkivahvistimen yksinkertainen virtalähde. Tasasuuntausputken ja 120r vastuksen jälkeen 4 elkoa sarjassa. Niiden välissä vastukset, joilla on jaettu käyttöjännitteet +310, +295, ja +205.
Tuntuisi kyllä, että elkot ovat rinnan kytketyt. Tarkoitat ehkä "peräkkäin".
Eli + ja - välissä on elkot, ja vastuksilla plussien välillä pienennetään jännitettä ja otetaan jännite eri putkiasteille.
Eli tuohon tyyliin:
http://www.angelfire.com/electronic … s/images/Amplifier-Power_Supply.gif | |
okabass: Tuntuisi kyllä, että elkot ovat rinnan kytketyt. Tarkoitat ehkä "peräkkäin"
Juuri näin! Peräkkäin lienee oikea termi, peruskytkentä. | | « edellinen sivu | seuraava sivu » | 1 |
|---|
|
|
