Muusikoiden.net
19.04.2024
 

Elektroniikka ja soitinrakennus »

Keskustelualueet | Lisää kirjoitus aiheeseen | HakuSäännöt & Ohjeet | FAQ | Kirjaudu sisään | Rekisteröidy

Aihe: Kannettavasta putkitoimisesta kelanauhurista nauhadilsa?
1
Jemo
13.11.2016 15:41:58
Kotisivu       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Muinainen kirpparilöyty: söpö kelanauhuri, putkitoiminen, kuusikymmentäluvun alusta. Toimiva vehjes. Tuumin, jotta saisikohan tuommoisesta modattua nauhadilsan kitarakäyttöön? Kokemuksia/näkemyksiä?
 
In the fourth second of forever I could remember nothing that I did not love
Kefiiri
13.11.2016 18:08:32
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Eikös Blackmorellakin ollut... vai etuvahvarinako sillä oli jokin Tandberg?
 
Kyllä tuosta jonkinlaisen primitiivisen viivelaitteen saa tehtyä mutta hieman ähellystä vaatii. Ylimääräinen äänipää ainakin pitää jotenkin istuttaa nauharadalle.
 
En ole musiikin asiantuntija.
basisti1971
14.11.2016 07:18:43
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Moi.
 
Riippuu täysin laitteen rakenteesta.
 
Ja toki rakentelijan taidoista ja/tai kyvyistä seurata rakennusohjeita.
 
Pidemmälle ehtineillä rakentelijoilla aika yleisenä puuhastelukohteena kun (netti)ohjeista ei varsinaisesti pulaa ole.
Osia ja kittejäkin on vaihtelevasti tarjolla, mutta hinnat saattavat tuntua kovahkoilta.
Kova lopullinen hinta (/olematon jälleenmyyntiarvo), haasteelisuus ja valmiiden laitteiden hyvä saatavuus ovat toki rajoittaneet suurinta intoa vuosikymmenten varrella.
 

 
Ainoastaan kahdella äänipäällä -poisto ja yhdistetty tallennus ja toisto- rakennetut laitteet voinee suosiolla ainakin ensimmäisenä kohteena unohtaa, lopulliseen laitteeseen ei välttämättä juuri kuoria ja perusmekaniikkaa kummempaa jää, ja pieniin kuoriinkaan ei välttämättä saa mahdutettua kaikkea tarpeellista.
 
Jos on jo alunperin valmistautunut vaihtamaan kaikki äänipäät uusiin, ei alkuperäisten määrällä toki väliä ole.
 

 
Kaupallisissa laitteissa käytetyistä nauharadoista ja äänipäiden lukumäärä/nauhannopeus kombinaatioista löytyy hyvin tietoa, ja vaikka tekisikin nauhaloopinsa itse, kannattaa ehdottomasti ainakin ensimmäisen sukupolven laitteeseen valkata joku olemassaoleva laite lähtökohdaksi.
 
Ellei unelmissa ole joku sekuntien maksimidelay, tuolloin on pakko olla luova.
Ja taitava ;).
 

 
Kaikia osia äänipäitä myöden saa alkuperäisinä varaosina jos NOS-kamaa on vielä tallella.
Uustuotantoa on olemassa suosituimpiin laitteisiin, kuten myös ohjeita kasettimankka-äänipäiden modaamisesta delay-/kaikulaite-käyttöön.
 
Nauharadoista ja äänipäiden kiinnityslevyistä löytyy tarkkaa mittatietoa, eli niitäkään ei tarvitse itse laskeskella jos kopioi jonkun olemassaolevan laitteen.
 
Sähköiset ratkaisut ovat niin vanhoja ja hyvin dokumentoituja ja tutkittuja että mahdollisesti nauhamateriaalin muutoksista ja dynamiikka/soundivaatimuksista seuraava esimagnetoinnin muuttaminen on helppoa.
Kuten kaikki muutkin elektroniikkapuolen eteen tulevat haasteet.
 
Joissain putkikelanauhureissa kiusaa tekevät jo vuosikymmeniä sitten käytöstä poistuneet putkityypit, joten varaputkien saatavuus olisi ehkä se ensimmäinen elintenluovuttajan valintakriteeri -mennen kolmiäänipäisyydenkin edelle- johon kiinnittäisin huomiota.
Etenkin paristoilla / akuilla toimivissa voi eteen tulla hyvinkin eksoottisia yllätyksiä.
 
Onnea rakenteluun, haasteita tulee riittämään, mutta onhan se valmis laitekin sitten sen arvoinen.
 
T:Samuli
 
Spedemix
14.11.2016 18:43:39
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Niin ekanahan pitää selvittää löytyykö vehkeestä sekä äänitys-, että repropää erikseen. Jos ovat yksi ja sama, homma menee kyllä aika rajuksi modaukseksi, ite siinä kohtaa ostaisin vaan hommaan suunnitellun nauhadilsan.
 
Jos siinä on rec-, ja reprohead erikseen niin semmoisen Elvis -tyyppisen slapbackin siitä saa ihan suorilta. Modaa vehkeen siten että samaan aikaa ulostaa laitteesta kuivan signaalin ja nauhalta tulevan matskun. Sit pitää olla volume molemmille. Eli joku summamikseri pitäis niinku änkee sinne sisälle. Ei schää, kun tätä miettii niin aikamoinen savotta on kyllä edessä...
 
Studiopuolella toi menis helposti sellaisenaan kaikupaluuefektinä josta saa slapin (olettaen että rec-, ja reprohead löytyy erikseen). Sen kun laitaa nauhan pyörimään ja miksaa biisin.
 
Spede blendaa: https://blend.io/spede
basisti1971
16.11.2016 08:34:12
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Moi.
 
Sen verran jäi kaivelemaan aihe että oli pakko tonkia tuo mun etäisesti vastaavanlaiseen -tapetizer- käyttöön hommattu Grundig TK20 kaunokainen pöydälle.
 
Tarkoitus oli alunperinkin modata rajusti jos puuhaan edes ryhtyy, joten kaksiäänipäisyys ei ole ongelma. Mulle.
 

 
Plussapuolella:
 
Skemat ja service-läpyskä löytyy netistä.
 
Keskiharvinaiset putket, tosin kyllähän noihinkin satanen-kaksi helposti uppoaa jos ostamaan joutuu käyttö ja sparet, ja haluaa jotain laadukkaampaa kuin tusinabulkki.
 
Hieno ulkonäkö, joka tosin on varsin subjektiivinen juttu.
 
Verkkovirtatoiminen.
 
Tukeva nauhakoneisto.
 

 

 
Miinuspuolella:
 
Rakenteeltaan pitkälti tiukkaansullottu PTP =kammottava korjata/modata.
 
Kaksiäänipäisyys jos mahdollisimman pienillä modauksilla haluaa päästä maaliin.
 
1 hitaahko nauhanopeus, jolla ei toki ole merkitystä jos raidanleveyttä kasvattaa.
 
Tilaa ei pellin alla ylimääräisille vahvistus tai miksausasteille ole, ellei oikeasti sullo.
Päälipuolelle mahtuu vaikka kuinka paljon äänipäitä ja oheistilpehööriä, joten ei eroa siltä osin muista avokelanauhureista.
 
Summa summarum, tuo hyvin yleinen ja edullinen Grundig ei välttämättä olisi se ensimmäinen, eikä kolmaskaan kandidaatti jota ensikertalaiselle suosittelisin.
 
Jos ei ihan pakosti syystä tai toisesta halua käyttää laitteen alkuperäistä elektroniikkaa, melkeimpä kehottaisin rakentamaan elektroniikan vaikkapa Watkins "Shadow" echon pohjalta ja modaamaan mankan nauharadan samaista laitetta vastaavaksi.
Muutamaa poikkeusta -bias-oskillaattorissa- lukuunottamatta komponentit on hyllytavaraa.
 
T:Samuli
 
anapena
16.11.2016 20:02:51
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Hohoo, tästä innostuneena tai muuten vaan ostin tänään kirppikseltä vanhan putkiTandbergin. Erittäin siisti yksilö, pitääkin kohta testata. Mukana olleen lappusen mukaan on huollettu jne. Äänitys-ja toistopäälle oli omat liittimensä. Monopeli.
 
TommiW.- Autot, kämpät ja piparit.
KoskPaavo
18.11.2016 08:06:50
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Mulla pasahti joskus 10 vuotta sitten ajatus että VHS-videonauhurista sais nauhakaiun lisäämällä pari äänipäätä lisää. Sitten käyttämällä esim 240min nauhaa riittäis keikalle suuremmin rewindiä käyttämättä.
Sen vinon videopään vois vaikka ottaa kokonaan pois.
 
"Quidquid Latine dictum sit, altum videtur."
rrroope
18.11.2016 09:53:34
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

KoskPaavo: Mulla pasahti joskus 10 vuotta sitten ajatus että VHS-videonauhurista sais nauhakaiun lisäämällä pari äänipäätä lisää. Sitten käyttämällä esim 240min nauhaa riittäis keikalle suuremmin rewindiä käyttämättä.
Sen vinon videopään vois vaikka ottaa kokonaan pois.

 
ei ku kaks videopäätä myös! sellanen visuaalinen delay ois aika hiton hieno.
 
basisti1971
22.11.2016 09:04:45
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Moi.
 
KoskPaavo: Mulla pasahti joskus 10 vuotta sitten ajatus että VHS-videonauhurista sais nauhakaiun lisäämällä pari äänipäätä lisää. Sitten käyttämällä esim 240min nauhaa riittäis keikalle suuremmin rewindiä käyttämättä.
 
Itse suunnittelin 80-90 luvun taitteessa putkivetoisen 9-raiturin tekoa HP:n 8-bittisen avokela-nauha-aseman osia käyttäen kun nauhanleveyskin olisi natsannut, mutta muun muassa videotallentimien pieni nauhanopeus jota ei älykkäästi/hallitusti saa nostettua vesitti tuon(kin) idean.
Ja tietty oivallus siitä että poistopää ei tietenkään ollut 9-raitainen...
Ja olisi pitänyt löytää toinen HP repropään luovuttajaksi...
Ja pari lisää varaosiksi...
 
1/2" äänipään teko monokäyttöön ei toki ole mikään ylivoimainen homma, ja tuolloin ei pieni nauhanopeuskaan tekisi niin pahasti kiusaa.
 
VCR-teknologian kohlo koko ja vika-altis mekaniikka aiheuttaa sitten lisähuolia.
 
T:Samuli
 
Rodger
01.12.2016 03:20:09
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Just luin Fender-historiikin, jossa kerrottiin myös efektilaitteista. Kehityshän kulki delay-efektissa nauhasta levyyn ja rumpuun.
 
Käsitykseni on, että kelanauhurit, joita kaikulaitteena on käytetty, ovat olleet ns. high-end malleja, joissa on ollut jo valmiiksi monipuolisemmat ominaisuudet kuin peruskuluttajille myydyissä malleissa.
 
Nauhakaiku vaatii joko useamman toistopään ja/tai säädettävän toistonopeuden. Putkiteknologia ei mitenkään helpota asian toteutusta. Jokainen äänipää vaatii oman esivahvistimensa plus fyysinen asennus. Nopeuden muuttaminen on teoriassa helpompi homma. Silti äänitys ja toisto pitäisi saada saman aikaiseksi. Sanoisin, että riippuu ihan kyseessä olevan kelanaurin toteutuksesta, minkälainen savotta olisi kyseessä. Todennäköisesti aika toivoton.
 
Itsekin ostin taannoin putkikelanauhurin 10 eurolla kirpparilta, kun piti saada perintökelanauhoja toistettua. Rakennetta tutkittuani (putkiradioiden väljyydestä ei mitään tietoa) totesin, ettei siitä ole tiedossa kuin yksittäisiä osia muussa käytössä.
 
Jos aivan pakko olisi eletromagnetismiin perustuvaa kaikulaitetta alkaa rakentamaan, niin ottaisin pohjaksi kiekon ja moottorin (hyvin) vanhasta tietokoneen kiintolevystä ja kasan c-kasettisoittimen äänipäitä. Varsinaiseen toteutukseen taitotietoni ei kuitenkaan riittäisi. Hienomekaniikkakin tulisi varmaan esteeksi. Olen enempi puutyömiehiä.
 
basisti1971
01.12.2016 09:24:43 (muokattu 01.12.2016 09:27:05)
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Moi.
 
Rodger: Käsitykseni on, että kelanauhurit, joita kaikulaitteena on käytetty, ovat olleet ns. high-end malleja, joissa on ollut jo valmiiksi monipuolisemmat ominaisuudet kuin peruskuluttajille myydyissä malleissa.
 
Riippuu käyttäjästä ja taskujen syvyydestä, niitä käytettiin ja modattiin jota oli saatavilla.
 
Frippertronicsiin käy toki ihan mi(t)kä nauhuri(t) tahansa, kunhan nauhanleveys on edes suurinpiirtein sama.
 

 
Rodger: Putkiteknologia ei mitenkään helpota asian toteutusta. Jokainen äänipää vaatii oman esivahvistimensa plus fyysinen asennus.
 
Eipä kyllä putkiteknologia varsinaisesti puuhaa vaikeutakaan, perin simppeleitä ovat kumpaisetkin kytkennät ja skemoja löytyy hyvin.
Tarpeista riippuen toistoäänipäät voi kytkeä sarjaan oikosulku-ohituskytkimineen, kuten esimerkiksi kaiketi halvimmassa ja yksinkertaisimmasa teollisessa valmisteessa putkinauhakaikujen saralta eli Watkins "The Shadow" kaiussa.
 
http://www.echotapper.nl/wp/?page_id=904
 

 
Rodger:... riippuu ihan kyseessä olevan kelanaurin toteutuksesta, minkälainen savotta olisi kyseessä.
 
Totta.
Kuoret, nauhankuljetusmekanismi ja äänitys- ja toistoelektroniikka (modattuna) on pitkälti ne komponentit jotka jäljelle jäävät.
 
Jos ei välttämättä halua syystä tai toisesta uusiokäyttää jotain ulkonäöltään mieleistä kelanauhuria nauharadan (/kuorien) luovuttajana, helpompaa olisikin tehdä vehjes alusta asti itse.
 
Esimerkiksi tuon ylläolevan Watkinsin kopsaamiseen ei välttämättä peltisaksia, vasaraa ja akkuporakonetta kummoisempia kaluja vaadittaisi.
Eikä peltisaksiakaan jos tekisi rungon ja kuoret puusta, mutta erilaisia puuntyöstovermeitä toisaalta kyllä.
 
EDIT: Ja putkiakin löytyisi ihan toiseen malliin kuin kelanauhureissa käytettyjä.
 

 
Rodger: Jos aivan pakko olisi eletromagnetismiin perustuvaa kaikulaitetta alkaa rakentamaan, niin ottaisin pohjaksi kiekon ja moottorin (hyvin) vanhasta tietokoneen kiintolevystä ja kasan c-kasettisoittimen äänipäitä.
 
Joku 5,25" MFM tiiliskivikovo olisi eittämättä melko sopiva, kuten samankokoinen lerppukin (jos jostain vielä löytäisi kivuttomasti).
Pyörivät tosin alkuperäisin pyörityslaittein edelleen liian vitjakkaasti delay-käyttöön.
3,5" korpuissa ja kovoissa taasen päädytään samaan ongelmaan joka on nuo mediat jättäneet vähemmälle käytölle kaupallisissa ja DIY delayväkästyksissä: joko delay-ajat tulevat verraten lyhyiksi tai dynamiikka kärsii tarpeettomasti hitaasta nopeudesta.
 
T:Samuli
 
varakeef
11.12.2016 16:29:25
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Spedemix: Niin ekanahan pitää selvittää löytyykö vehkeestä sekä äänitys-, että repropää erikseen.
 
Näin nimenomaan, mutta sen jälkeen onkin varsin helppoa. Helpompaa kuin tässä:
 
Jos siinä on rec-, ja reprohead erikseen niin semmoisen Elvis -tyyppisen slapbackin siitä saa ihan suorilta. Modaa vehkeen siten että samaan aikaa ulostaa laitteesta kuivan signaalin ja nauhalta tulevan matskun. Sit pitää olla volume molemmille. Eli joku summamikseri pitäis niinku änkee sinne sisälle. Ei schää...
 
Nimittäin eihän tähän tarvita kuin pikkumikseri. Kuiva signaali menee mikserin sanotaan kanavaan 1, auxista piuha nauhuriin, ja viivästetty paluu nauhurista kanavaan 2. Noin toistoja tulee yksi, ja vauhtia säädetään nauhurista. (Jos pitch löytyy).
 
Mutta kun kakkoskanavan auxista lähetetäänkin matskua takaisin nauhuriin, saadaan toistoja enemmän, luonnollisesti oskillointiin saakka. Sekä kuivan että märän määrä on säädettävissä.
 
Tietenkin sähkötöihin ja muuhun askarteluun joutuu, jos nuo ominaisuudet haluaa piilottaa samaan laatikkoon.
 
"Käytös siivo ja hillitty sopii lehmälle" - Laura Latvala
« edellinen sivu | seuraava sivu »
1

» Lisää uusi kirjoitus aiheeseen (Vaatii kirjautumisen)

Keskustelualueet «
Haku tästä aiheesta / Haku «
Säännöt «