| Aihe: Bodyn matta maalipinta | |
|---|
|
finlanderr: Päädyin tuollaiseen:
http://i1373.photobucket.com/albums … NEZ%20crack/RG350EX_zpsmfh4o9be.jpg
Koko sarvi oli lähes poikki, joten korjausoperaatgiosta tuli aika massiivinen.
Eli nyt pintaan pitäisi saada pohjalakka.
Onko hyviä neuvoja? Jos hion vanhan pinna kauttaaltaan jollain karheudella niin voinko ruiskuttaa kauttaaltaan pohjalakan ympäri?
Jouduin modaamaan hieman tremolopoteroakin..
Eli mahtaakohan joku pohjalakka tarttua vanhaan, karhennettuun lakka/maalipintaan?
Vedät samaa tavaraa, luultavasti PU-lakkaa (?). Mustasta muuten sanotaan että vaikein väri saada hyvännäköseksi. Ite kaavailen ekan mustan soittimen tekemistä kesällä, saas nähä...
Basisti, ei siitä mihinkä pääse... |
|
joseplluissans: Vedät samaa tavaraa, luultavasti PU-lakkaa (?). Mustasta muuten sanotaan että vaikein väri saada hyvännäköseksi. Ite kaavailen ekan mustan soittimen tekemistä kesällä, saas nähä...
Joo, PU-lakkaa olen käyttänyt aikaisemminkin
Tästä tulisikin mattamusta. Eli ajattelin vetää mattalakan päällimmäiseksi.
Eikhän se vähempiki olis riittäny.. |
 Solex
29.03.2016 21:40:44 (muokattu 29.03.2016 21:45:46) | |
|
Hyvä että olet päässyt kunnon alkuun!
Mä ymmärrän että me ei puhuta huippurungosta mutta toistan itseäni ja totean että perinteisen käsityksen mukaan aivan tolkuttoman paksu pintakäsittely saattaa vaikuttaa epäedullisesti sointiin. Onko sillä korvin kuultavaa merkitystä tässä projektissä - Siihen en osaa ottaa kantaa.
Mä olen yhden tuollaisen halvan pään RG:n kerran nähnyt ja siinä oli aivan tolkuttomasti jo tehtaan puolelta lakkaa. Jos jaksat niin siklaamalla voisit ainakin jonkin verran ohentaa tehtaan pintakäsittelyä esim kannen puolelta. Tasaiset pinnat kuten kansi ja pohja ovat helpompia kuin sivut. Kun olet siklaamalla saanut ohennettua niin sitten hiot tasaiseksi. Voi olla, että et sitten käytännössä saa tästä vaivannäöstä korvin kuultavaa eroa mutta toisaalta sulla olisi näin harrastelijan silmissä käsissäsi loistava koekappale harjoitella samalla metodeja joita käytetään kun ihan tosissaan ollaan tekemässä pintaa uudelleen niin hyvin kuin mahdollista.
Basso on jalo soitin |
|
Solex: Hyvä että olet päässyt kunnon alkuun!
Mä ymmärrän että me ei puhuta huippurungosta mutta toistan itseäni ja totean että perinteisen käsityksen mukaan aivan tolkuttoman paksu pintakäsittely saattaa vaikuttaa epäedullisesti sointiin. Onko sillä korvin kuultavaa merkitystä tässä projektissä - Siihen en osaa ottaa kantaa.
Mä olen yhden tuollaisen halvan pään RG:n kerran nähnyt ja siinä oli aivan tolkuttomasti jo tehtaan puolelta lakkaa. Jos jaksat niin siklaamalla voisit ainakin jonkin verran ohentaa tehtaan pintakäsittelyä esim kannen puolelta. Tasaiset pinnat kuten kansi ja pohja ovat helpompia kuin sivut. Kun olet siklaamalla saanut ohennettua niin sitten hiot tasaiseksi. Voi olla, että et sitten käytännössä saa tästä vaivannäöstä korvin kuultavaa eroa mutta toisaalta sulla olisi näin harrastelijan silmissä käsissäsi loistava koekappale harjoitella samalla metodeja joita käytetään kun ihan tosissaan ollaan tekemässä pintaa uudelleen niin hyvin kuin mahdollista.
Jep. Näyttää lähinnä siltä että pohjalakkaus on suoritettu dippaamalla. Mietin juuri samaa josko jaksaisin ruveta rajumpaan urakkaan. Minulla on siihen kyllä vaadittavat työkalut ja vehkeet.
Sen tiedän että lopputulos ei kuulu soundissa mutta ilmenee enemmänkin mielenrauhassa.
Eikhän se vähempiki olis riittäny.. |
|
Se on yks hailee onko siellä nanometri vai senttimetri lakkaa päällä kun siihen kuitenkin isketään jotkut aktiivi-EMG:t kiinni. Akustisissa se varmasti vaikuttaakin sointiin, sähkösissä aikas vähäsen, jos ollenkaan.
Basisti, ei siitä mihinkä pääse... |
 finlanderr
30.03.2016 09:57:31 (muokattu 30.03.2016 11:05:20) | |
|
joseplluissans: Se on yks hailee onko siellä nanometri vai senttimetri lakkaa päällä kun siihen kuitenkin isketään jotkut aktiivi-EMG:t kiinni. Akustisissa se varmasti vaikuttaakin sointiin, sähkösissä aikas vähäsen, jos ollenkaan.
Soundiin se voi vaikuttaa ainoastaan siten että se muuttaa rakenteen vaimennusta eli sustain pienenee. Resonoiviin taajuuksiin se ei voi kyllä juurikaan vaikuttaa.
Tätähän ei loppujen lopuksi saa ratkaistua muutoin kuin mittaamalla. Joskus jos pääsen mittaamaan näitä juttuja kitaroista niin aivan varmasti postaan tänne. Tällä hetkellä pääsen mittaamaan ainoastaan polttomoottoreita (himpun verran tylsempi rakenne kuin solid body kitara).
Eikhän se vähempiki olis riittäny.. |
|
finlanderr: Soundiin se voi vaikuttaa ainoastaan siten että se muuttaa rakenteen vaimennusta eli sustain pienenee. Resonoiviin taajuuksiin se ei voi kyllä juurikaan vaikuttaa.
Tätähän ei loppujen lopuksi saa ratkaistua muutoin kuin mittaamalla. Joskus jos pääsen mittaamaan näitä juttuja kitaroista niin aivan varmasti postaan tänne. Tällä hetkellä pääsen mittaamaan ainoastaan polttomoottoreita (himpun verran tylsempi rakenne kuin solid body kitara).
Ja mittauksenkin voit tehdä ainoastaan SAMAAN kitaraan, lisäämällä lakkakerroksen paksuutta. Koska ei ole olemassa kahta täsmälleen samanlaista puukappaletta...
Basisti, ei siitä mihinkä pääse... |
finlanderr
31.03.2016 13:55:13 (muokattu 31.03.2016 14:04:21) | |
|
joseplluissans: Ja mittauksenkin voit tehdä ainoastaan SAMAAN kitaraan, lisäämällä lakkakerroksen paksuutta. Koska ei ole olemassa kahta täsmälleen samanlaista puukappaletta...
Mittauksia voi tahdä vaikka mihin kitaroihin. Mutta jos hateaan täydellistä vertailukelpoisuutta, pitää ottaa joku proto, mitata se, vetästä vaikka pensselillä runkoon paksu kerros PU:ta ja mitata uudelleen. Ja mittausmenetelmälläkin on oma epätarkkuutensa. Mielenkiintoisia mittauksia joka tapauksessa. Esim LesPaul vs. RG vs. strato vs. Tele. Myös yksi mitä haluaisin demota on solid bodyn rungon kavitoiminen. Eli porailisi runkoon sarjan reikiä ja katsoisi miten paljon matalimmat ominaistaajuudet laskisivat ja miten käy vaimennuskertoimelle. Olisi myös hieno tietää ihan oikeasti että kuinka paljon ominaistaajuuksia sattuu merkityksellisille kielten värähtelytaajuuksille. Eli onko siellä edes montaa taajutta jotka voisivat resonoida. Ja kuinka tarkasti ominaistaajuuden pitää sattua kielen värähtelytaajuudelle että se sammuttaisi kielen normaalia nopeammin (vrt. Fat Fingerin mielekkyys).
Eikhän se vähempiki olis riittäny.. |
|
finlanderr: Mittauksia voi tahdä vaikka mihin kitaroihin. Mutta jos hateaan täydellistä vertailukelpoisuutta, pitää ottaa joku proto, mitata se, vetästä vaikka pensselillä runkoon paksu kerros PU:ta ja mitata uudelleen. Ja mittausmenetelmälläkin on oma epätarkkuutensa. Mielenkiintoisia mittauksia joka tapauksessa. Esim LesPaul vs. RG vs. strato vs. Tele. Myös yksi mitä haluaisin demota on solid bodyn rungon kavitoiminen. Eli porailisi runkoon sarjan reikiä ja katsoisi miten paljon matalimmat ominaistaajuudet laskisivat ja miten käy vaimennuskertoimelle. Olisi myös hieno tietää ihan oikeasti että kuinka paljon ominaistaajuuksia sattuu merkityksellisille kielten värähtelytaajuuksille. Eli onko siellä edes montaa taajutta jotka voisivat resonoida. Ja kuinka tarkasti ominaistaajuuden pitää sattua kielen värähtelytaajuudelle että se sammuttaisi kielen normaalia nopeammin (vrt. Fat Fingerin mielekkyys).
Siinä sulla sarkaa. Joku on joskus avoimesti ihmetellyt kun ihmiset hakee sitä loputonta sustainia. Harvoin nuottien annetaan kuitenkaan soida loputtomasti...
EDIT: taidettiin kaapata säie ja johtaa se sivuraiteille.
Basisti, ei siitä mihinkä pääse... |
|
joseplluissans: Siinä sulla sarkaa. Joku on joskus avoimesti ihmetellyt kun ihmiset hakee sitä loputonta sustainia. Harvoin nuottien annetaan kuitenkaan soida loputtomasti...
EDIT: taidettiin kaapata säie ja johtaa se sivuraiteille.
Joo, toisaalta voihan sustainin muuttujia tutkia muutoinkin kuin sitä ylistäen. Ja kiinnostuksen aste varmaankin riippuu myös soittotyylistä.
Eikhän se vähempiki olis riittäny.. |
| « edellinen sivu | seuraava sivu » | |
|---|
