| Aihe: Kitaraan loimuvaahteraviilun lisääminen ja uudelleen lakkaus? | 1 |
|---|
 LaXu
22.12.2015 15:33:14 | |
|
Mulla on wanha Ibanez RG550 joka on tylsän musta. Olen pitkään miettinyt, että hioisin ainakin rungosta maalit pois, vetäisin loimuvaahteraviilun päälle, värjäisin sen ja sitten lakat päälle. Ohjeethan tuohon löytyy netistä hyvin.
Koska en ole aiemmin moista yrittänyt, ajattelin eka kysellä, että mitähän tuollaisen operaation tekeminen maksaisi ammattilaisella? Skeba on kuitenkin hyvä soundiltaan ja mukava soittaa, niin ei viitsisi omalla kädettömyydellä paskoa hommaa.
Vai olisiko parempi kuitenkin vain myydä kapula pois ja ostaa sitten joku hienompi tilalle?
Myydään Seymour Duncanin mikkejä! http://muusikoiden.net/tori/nayta.php?id=899515 | |
Jos et itse pysty/viitsi tehdä niin kannattanee suosiolla hommata uusi, voipi ammattilaisella tulla sen verran tyyriiksi tuo operaatio. Itse jos teet niin se on eri asia. Soundillisesti tuskin saat paskottua tuota vaikka mitä menis pieleen tuossa operaatiossa, ulkonäöllisesti se taas on mahdollista. Toisaalta ainoastaan tekemällä oppii. | |
edenbeast: ...ulkonäöllisesti se taas on mahdollista. Toisaalta ainoastaan tekemällä oppii.
Samaa mieltä. Jos jostain löytyy sopiva viilu (paksuus voisi olla mieluummin useita millejä), kannesta voisi ottaa pienen siivun pois ja sitten liimata koko setin nippuun. Hienon lopputuloksen kaava lienee:
K x (paljon hiontaa + lakkaa)
jossa K on jotain kolmen ja kymmenen välillä.
Akustinen saundi voi hiukkasen muuttua. Testasimme aikanaan useamman soittajan kanssa erilaisia soittimia ja kovakantisissa oli aavistus enemmän zingiä.
Tuolla olikin hyviä puulinkkejä:
https://muusikoiden.net/keskustelu/posts.php?c=31&t=229972&co=30 |  Ptlepha
22.12.2015 23:47:36 (muokattu 22.12.2015 23:49:44) | |
|
ituvirtanen: Samaa mieltä. Jos jostain löytyy sopiva viilu (paksuus voisi olla mieluummin useita millejä), kannesta voisi ottaa pienen siivun pois ja sitten liimata koko setin nippuun. Hienon lopputuloksen kaava lienee:
K x (paljon hiontaa + lakkaa)
jossa K on jotain kolmen ja kymmenen välillä.
Akustinen saundi voi hiukkasen muuttua. Testasimme aikanaan useamman soittajan kanssa erilaisia soittimia ja kovakantisissa oli aavistus enemmän zingiä.
Tuolla olikin hyviä puulinkkejä:
https://muusikoiden.net/keskustelu/posts.php?c=31&t=229972&co=30
Mä lähtisin ennemminkin tekeen 0.6 millisestä viilusta, tuo käden kevennyskin onnistuisi yhdestä palasta, noin ohut viilu taipuu ihmeesti. Riittäisi pintakäsittelyn poisto, puuhun ei tarttisi koskea olleskaan.
Jos prässiä pääsisit käyttämään, niin lähtisin tekemään (ohuen!) viilun liimausta niin, että laittaisin alimmaksi ainakin 50mm vahvaa finnfoamia reilun palan vasteeksi, viilun liiman kanssa ja bodyn. Päällimmäiseksi vielä pahvilla suojattu paksu vaneri ja reiluhkosti painetta, jolloin finnfoam painuu kasaan ja painaa viilun tiukasti myös kaareville osille.
Liimana hieman ohennettua normi PVAc:tä joka kostuttaa viilun, jolloin repeämien riski taitoksilla ja kaarevilla pinnoilla vähenee.
Tonski: No itse asiassa monien huippukitaristien pimittämä salaisuus on, että se liike lähtee olkapäästä! Vaivattominta, nopeinta ja tarkinta! | |
LaXu: Koska en ole aiemmin moista yrittänyt, ajattelin eka kysellä, että mitähän tuollaisen operaation tekeminen maksaisi ammattilaisella? ?
Jos viet sen ihan kitaraosaajalle niin maksaa saman verran suurinpiirtein kun kitarasi nykyinen arvo. Suomi on täynnä kundeja jotka osaavat maalata suht. järkevään hintaan autoja, prätkän kypäriä tms. Kitaran pohjatyöt pitää tehdä erilaisella filosofialla kuin vaikkapa auton pelti. Näillä tee-se-itse miehillä ei välttämättä ole ymmärrystä millä aineilla ja metodeilla puista soivaa instrumenttia pintakäsitellään. Projektin onnistumisessa painavat muutkin asiat kuin se, näyttääkö metrin päähän ulkoisesti hienolta.
Viitseliäs kitaranikkari pystyy tuon projektin tekemään myös itsekkin mutta...
1. Jos varmuudella haluat sellaisen lopputuloksen mitä kestää katsella - Viiluta RG:n muotoinen koivulankku ja tee siihen haluamasi maalaus. Konsultoi tarvittaessa nettiä ja tätä palstaa. Tee koko homma niin monta kertaa alusta loppuun uudelleen, kunnes olet tyytyväinen lopputulokseen. Sitten tee sama kitaralle. Tsemppiä ja kärsivällisyyttä tarvitaan!
2. Jos olet valmis hyväksymään virheet ja kitaran jälleenmyyntiarvon mahdollisen laskun - Se voi olla kaikkea mahdollista välillä sysipaska/vain muutama pienempi virhe. Rupeat ihan kylmiltään tekemään ja toivot parasta. Viitseliäisyys, ennakkoon perehtyminen, hyvät kamat, kokemus aiheesta - Kaikki vaikuttavat kumpaan päähän tällä asteikolla päädyt.
3. Säästä rahaa, myy pois ja osta tilalle sellainen mihin olet oikeasti tyytyväinen.
Tässä et varmasti häviä rahallisesti mitään.
Olen yhden juuri RG 550 nuorena jätkänä hionut puulle ja uudelleen maalannut kehnolla lopputuloksella melko samoista syistä. Ei enää koskaan uudelleen niin heppoisilla perusteilla - Modernin tehdaskitaran kakskomponenttisten lakkojen ja maalien poisto, pohjatyöt ja uudelleen maalaaminen ovat yllättävän työläs ja paskainen homma. Sitä täytyy todella haluta jos meinaa hyvän saada.
Basso on jalo soitin | |
Koitapas liimata ohut viilu ja sen jälkeen värjätä. Mitä luulet onnistuuko? :D 0,6 mm viilu imee itseensä aika hyvin liimaa.
Kannattaa melkein hommata uus kitara, jos epäilee että itsestä on sitä tekemään. Teettämisen kanssa on semmonen homma, että melkein saat uuden bodyn samalla hintaa, kun tuossa hiomisessa ja viiluttamisessa ja pintakäsittelyissä on hommaa aika hyvin :P
Jos on tunteen palo hommaa kohtaan, haet tuolta torilta jonku edukkaan rungon ja reenaat. Jos tuli omasta mielestä hyvä, toistat saman siihen hyvään, luottokitaran runkoon :)
Basisti, ei siitä mihinkä pääse... | LaXu
23.12.2015 11:06:46 | |
|
Kiitoksia vastauksista! Olen skebojeni kanssa jonkun verran pelehtinyt (satuloita tehnyt, osia vaihtanut jne) ja isoin operaatio, jonka olen tehnyt on ollut nauhojen vaihtaminen. Sekin oli niin perkeleellinen urakka, että jatkossa maksan mieluummin pari hunttia jollekin ammattilaiselle vaikka proseduuri onnistuikin ihan ok.
Näillä näkymin lienee parempi vaan pistää kitaraa torin suuntaan.
Myydään Seymour Duncanin mikkejä! http://muusikoiden.net/tori/nayta.php?id=899515 | |
LaXu:
Näillä näkymin lienee parempi vaan pistää kitaraa torin suuntaan.
Pyh! Tekemään vain. Se on hauskaa. Mitään peruuttamatonta tuskin saat aikaan. Jos menee vituiksi, niin ei kun sileeksi ja uudestaan.
Tässä oma viimeisin töherrys RG550:n rungolla. Ruma kuin perse mutta hauska omalla tavallaan:
https://dl.dropboxusercontent.com/u/5738957/20150210_095218.jpg
https://dl.dropboxusercontent.com/u/5738957/20141229_203649.jpg | |
Jos on mahdollisuus käyttää tyhjiöpuristinta, niin en näe mitään syytä miks tuo viiluttaminen ei onnistuisi tai sitä ei kannattaisi edes yrittää. Ja jos ko. runko ei ihan sielun reunaa ole ja on valmis ottamaan riskin, että ekalla yrityksellä ei priimaa tule, niin ehdottomasti kannattaa testata.
Those who can't do, teach; those who can't teach, teach gym. | |
joseplluissans: Koitapas liimata ohut viilu ja sen jälkeen värjätä. Mitä luulet onnistuuko? :D 0,6 mm viilu imee itseensä aika hyvin liimaa.
Kannattaa melkein hommata uus kitara, jos epäilee että itsestä on sitä tekemään. Teettämisen kanssa on semmonen homma, että melkein saat uuden bodyn samalla hintaa, kun tuossa hiomisessa ja viiluttamisessa ja pintakäsittelyissä on hommaa aika hyvin :P
Jos on tunteen palo hommaa kohtaan, haet tuolta torilta jonku edukkaan rungon ja reenaat. Jos tuli omasta mielestä hyvä, toistat saman siihen hyvään, luottokitaran runkoon :)
Tällä aikakin näyttäis onnistuvan värjäys.
https://www.youtube.com/watch?v=CE2TJxlEXcg
Omaa kokemusta ei asiasta kyllä ole. Titebondilla on muuten viilun liimaukseen omanlaista liima. Liekkö juju siinä. Ei tuossa videossa kyl mitään tyhjiötäkään ole. Varmaan eri asia jossain les paulissa jossa kaareva kansi | mgbl
24.12.2015 20:31:41 (muokattu 24.12.2015 20:48:30) | |
|
Minä laitoin yhteen omatekemään stratoon semmosen alle millin viilun, omissa kuvissa on kuva siitä. Liimasin puolikkaan yksi kerrallaan, kuvassa oikean puoleinen viilu onnistui täydellisesti, mutta toiseen puoliskoon jäi kupruja jotka näkyvät pystysuuntaisina viiruina kuvassa. Liimasin titebondilla ja laitoin liimauksen ajaksi toista sataa kiloa kalkkisäkkejä päälle. Sininen petsi puulle, lisää sinistä lakkakerrosten väliin ruiskulla ja musta bursti.
Kaikkiaan melkoista ähräämistä, mutta lopputulos on minun mielestäni virheineenkin paljon alkuperäistä komeampi. Kuitenkin tuon liimaamisen onnistuminen riippuu aika paljon planeettojen asennoista tällaisella autotallirakentelijalla. | |
joseplluissans: Koitapas liimata ohut viilu ja sen jälkeen värjätä. Mitä luulet onnistuuko? :D 0,6 mm viilu imee itseensä aika hyvin liimaa.
Kannattaa melkein hommata uus kitara, jos epäilee että itsestä on sitä tekemään. Teettämisen kanssa on semmonen homma, että melkein saat uuden bodyn samalla hintaa, kun tuossa hiomisessa ja viiluttamisessa ja pintakäsittelyissä on hommaa aika hyvin :P
Jos on tunteen palo hommaa kohtaan, haet tuolta torilta jonku edukkaan rungon ja reenaat. Jos tuli omasta mielestä hyvä, toistat saman siihen hyvään, luottokitaran runkoon :)
Viiluja saa myös läpivärjättynä, ja läpivärjäämisen luulisi olevan kotikonsteinkin mahdollista. Kokemusta ei tästä kyllä itellä ole. Värjäys siis ennen liimausta. Myöskin joku ei vesiliukoinen liima voisi olla läpi-imeytymisen kannalta parempi (kontaktiliima?). Tosin ihan PVAc liima on toiminut intarsiatöissä hyvin, vaikka saumoja onkin kitarankantta enemmän...
Itse lähtisin luultavasti värjäystä kokeilemaan hyvin pohjalakatulle pinnalle, peli ei olisi kerrasta poikki, vaikkei heti onnistuisikaan. Sideaineellisella petsillä ja ruiskulla varmaankin lähestyisin tapausta.
Joka tapauksessa ensin harjoittelua testipaloilla ennen kannen kimppuun käymistä.
Tonski: No itse asiassa monien huippukitaristien pimittämä salaisuus on, että se liike lähtee olkapäästä! Vaivattominta, nopeinta ja tarkinta! | |
mgbl: Minä laitoin yhteen omatekemään stratoon semmosen alle millin viilun, omissa kuvissa on kuva siitä. Liimasin puolikkaan yksi kerrallaan, kuvassa oikean puoleinen viilu onnistui täydellisesti, mutta toiseen puoliskoon jäi kupruja jotka näkyvät pystysuuntaisina viiruina kuvassa. Liimasin titebondilla ja laitoin liimauksen ajaksi toista sataa kiloa kalkkisäkkejä päälle. Sininen petsi puulle, lisää sinistä lakkakerrosten väliin ruiskulla ja musta bursti.
Kaikkiaan melkoista ähräämistä, mutta lopputulos on minun mielestäni virheineenkin paljon alkuperäistä komeampi. Kuitenkin tuon liimaamisen onnistuminen riippuu aika paljon planeettojen asennoista tällaisella autotallirakentelijalla.
Täähän on komee! :)
Kalkkipussi on hyvä idea kanssa, tosin lopullinen pintapaine ei hirveän iso neliösenttiä kohden lopulta kumminkaan ole, joten tuurin osuus saattaa korostua tosiaankin. ;)
Alipaineprässihän on kaarevien muotojen viilutuksessa todella hyvä kanssa, jos sellaista pääsee jossain käyttämään.
Tonski: No itse asiassa monien huippukitaristien pimittämä salaisuus on, että se liike lähtee olkapäästä! Vaivattominta, nopeinta ja tarkinta! | |
Ptlepha: Viiluja saa myös läpivärjättynä, ja läpivärjäämisen luulisi olevan kotikonsteinkin mahdollista. Kokemusta ei tästä kyllä itellä ole. Värjäys siis ennen liimausta. Myöskin joku ei vesiliukoinen liima voisi olla läpi-imeytymisen kannalta parempi (kontaktiliima?). Tosin ihan PVAc liima on toiminut intarsiatöissä hyvin, vaikka saumoja onkin kitarankantta enemmän...
Itse lähtisin luultavasti värjäystä kokeilemaan hyvin pohjalakatulle pinnalle, peli ei olisi kerrasta poikki, vaikkei heti onnistuisikaan. Sideaineellisella petsillä ja ruiskulla varmaankin lähestyisin tapausta.
Joka tapauksessa ensin harjoittelua testipaloilla ennen kannen kimppuun käymistä.
Läpivärjätyt viilut on yleensä ollu perus vaahteraa, ts. loimuttomia. Mutta toi värjäys ennen liimausta vois toimia, kunhan ei käytä vesipetsiä. Saattaa puu kupruilla voimakkaasti. Eli spriipetsiä ja antaa imeytyä kunnolla, ettei lähde hionnan jälkeen pois.
Värjäys/sävytys kannattaakin tehdä lakkakerrosten väliin, sen saa sitten helposti pois jos tulee fiba tai ei tykkääkään lopputuloksesta. Sävyä on myös helppo kontrolloida, kun enemmän kerroksia on tummempi lopputulos.
Ton oon tehny juurikin edellä mainitulla tyylillä:
http://www.talkbass.com/proxy.php?i … sh=783607543f50e0f42cb58c0229939927
Basisti, ei siitä mihinkä pääse... | | « edellinen sivu | seuraava sivu » | 1 |
|---|
|
|
