| Aihe: DIY vahvistimen virittelyä - selkeyttä soundiin? | |
|---|
|
No eihän siinä mitään elämää suurempaa ole... normaali alipäästösuodin, jossa kondensaattorina on putken sisäiset kapasitanssit kertaa vahvistus.
Tuolla se on selitettynä paljon paremmin kuin itse osaan selittää
http://www.aikenamps.com/MillerCapacitance.html
Valmiiksi laskettukin parit mielenkiintoiset arvot. Niinkuin se 15kHz -3dB:n piste 68k grid stopperilla (mitähän sekin lienee suomeksi?) mikä auttaa kummasti veli venäläisen pitkäaaltoasemien ja kännykkäbonanzan poissapitämisessä.
Ja se 470k vastuksen aiheuttama -3dB:n vaimentuma jo 2.2 kHz kohdalla - eli keskellä kitaran kaistaa. Ja kuten tyypillistä on, tätäkin voi käyttää hyödykseen (vaimentamaan liian raakaa säröistä diskanttia) tai sitten se pitää tavalla tai toisella kiertää (se 470p konkka vastuksen yli)
SirElwood taannoin suositteli Merlin Blencoven kirjaa Designing Tube Preamps for Guitar and Bass, eikä suositellut turhaan. K.o. opuksessa on kokolailla kaikki tietämisen arvoinen aiheesta, loppu menee makuasioiden piikkiin.
Vielä kun jossain välissä ehtisi itsekin taas jotain rakentamaan eikä vain muiden projekteja kommentoimaan ;-)
Antikitarasankari | |
s151669: No eihän siinä mitään elämää suurempaa ole... normaali alipäästösuodin, jossa kondensaattorina on putken sisäiset kapasitanssit kertaa vahvistus.
Tuolla se on selitettynä paljon paremmin kuin itse osaan selittää
http://www.aikenamps.com/MillerCapacitance.html
Valmiiksi laskettukin parit mielenkiintoiset arvot. Niinkuin se 15kHz -3dB:n piste 68k grid stopperilla (mitähän sekin lienee suomeksi?) mikä auttaa kummasti veli venäläisen pitkäaaltoasemien ja kännykkäbonanzan poissapitämisessä.
Ja se 470k vastuksen aiheuttama -3dB:n vaimentuma jo 2.2 kHz kohdalla - eli keskellä kitaran kaistaa. Ja kuten tyypillistä on, tätäkin voi käyttää hyödykseen (vaimentamaan liian raakaa säröistä diskanttia) tai sitten se pitää tavalla tai toisella kiertää (se 470p konkka vastuksen yli)
SirElwood taannoin suositteli Merlin Blencoven kirjaa Designing Tube Preamps for Guitar and Bass, eikä suositellut turhaan. K.o. opuksessa on kokolailla kaikki tietämisen arvoinen aiheesta, loppu menee makuasioiden piikkiin.
Vielä kun jossain välissä ehtisi itsekin taas jotain rakentamaan eikä vain muiden projekteja kommentoimaan ;-)
Minä kiitän.
In porto perse vitulus est. Käännös: "Satamassa on vasikka". | |
Tässähän alkaa olla vaihtoehtoisia ideoita enemmän kuin ehtii kokeilemaan. Hienoa.
Sellanen käytettävyyttä helpottava ajatus mulla tuli mieleen, että jos laittaisin DRIVE-potikalta (1M) esim. 200k vastuksen maihin, toimisiko DRIVE tällöin ikään kuin potikka olisi aina vähän auki? Ajatus siis olisi, että DRIVE vaikuttaisi selkeämmin vain särön määrään ja VOL kanava volyymiin. Eli jotain ääntä tulisi aina läpi DRIVE-potikan asennosta riippumatta...
Virhe! Tyhmä tai liian lyhyt kirjoitus |  tommiot
20.02.2012 14:43:19 (muokattu 20.02.2012 14:44:54) | |
|
dropD:
Sellanen käytettävyyttä helpottava ajatus mulla tuli mieleen, että jos laittaisin DRIVE-potikalta (1M) esim. 200k vastuksen maihin, toimisiko DRIVE tällöin ikään kuin potikka olisi aina vähän auki? Ajatus siis olisi, että DRIVE vaikuttaisi selkeämmin vain särön määrään ja VOL kanava volyymiin. Eli jotain ääntä tulisi aina läpi DRIVE-potikan asennosta riippumatta...
Joo, mutta 200k vastuksella potikka ei sitten pudota gainia kuin vajaat 16 desibeliä. 50k vastuksella reilu 26 dB. Sitä en tiedä sitten mikä on sopiva määrä, mutta toi desibeliasteikon logaritmisuus kannattaa muistaa.
Suosittelen kyllä että hankit jostain vähän kirjallisuutta aiheesta ja opettelet vähän laskemaan mitä siellä kytkennässä tapahtuu. |  mdgj
20.02.2012 21:42:32 (muokattu 20.02.2012 21:48:08) | |
|
dropD: Tässähän alkaa olla vaihtoehtoisia ideoita enemmän kuin ehtii kokeilemaan. Hienoa.
Sellanen käytettävyyttä helpottava ajatus mulla tuli mieleen, että jos laittaisin DRIVE-potikalta (1M) esim. 200k vastuksen maihin, toimisiko DRIVE tällöin ikään kuin potikka olisi aina vähän auki? Ajatus siis olisi, että DRIVE vaikuttaisi selkeämmin vain särön määrään ja VOL kanava volyymiin. Eli jotain ääntä tulisi aina läpi DRIVE-potikan asennosta riippumatta...
moro,
Mikäli nyt yhtään ymmärsin, niin kytkennässäsi on gain->putki->gain(driver)->putki?
Jos haluat pelkän särö säädön tulee se tehdä muuten, kuin vaikuttaa singlaalitien voimakkuuteen?!ehkä!? Olisko mahdollista ehkä vaihtaa driver potikka säätämään jonkun asteen säröytymistä (bias)?? Ei varmaa tietoa
Tuolta voisi löytyä jotai vinkkejä: http://www.valvewizard.co.uk/
Pre-amp Stages->Triode Gain Stage-> sivu 29
Tuolla näyttäisi olevan ehkä ratkaisua?!
Tuli vaan mieleen kun tässä nyt itsellä vahvari projekti alla myös:) | |
mdgj: moro,
Mikäli nyt yhtään ymmärsin, niin kytkennässäsi on gain->putki->gain(driver)->putki?
Jos haluat pelkän särö säädön tulee se tehdä muuten, kuin vaikuttaa singlaalitien voimakkuuteen?!ehkä!? Olisko mahdollista ehkä vaihtaa driver potikka säätämään jonkun asteen säröytymistä (bias)?? Ei varmaa tietoa
Tuolta voisi löytyä jotai vinkkejä: http://www.valvewizard.co.uk/
Pre-amp Stages->Triode Gain Stage-> sivu 29
Tuolla näyttäisi olevan ehkä ratkaisua?!
Tuli vaan mieleen kun tässä nyt itsellä vahvari projekti alla myös:)
Tuo kirja on mielessä hankkia. Vaikka IMO liikaa ei pidä lueskella, ettei jää luovimmat kokeilut tekemättä;-)
Mutta aiheeseen. Kokeilin ristiin rastiin 100p, 500p ja 1n ohituskonkkia. Tarkoitukseen toimivammaksi osottautui 500p jännitteenjaon yli. Seuraavalla istunnolla kokeilen vielä DRIVE-potikan ohitusta.
Mulla siis yksikertaistettuna rakenne on putki->gain(drive)->putki->gain(vol)/tone->putki. Tuossa yhtälössä tuo drive-gain lisää enemmän säröä kuin volyymiä. Toki volyymikin jonkun verran nousee. Myös vol-gain lisää säröä, mutta enemmän itse volyymiä.
Mulla on toistaiseksi 2. ja asteen 3. kadodi romppeet kytkimen takana kun en osaa päättää kumpi (2. kylmä 3. kuuma vai 2.kuuma 3. kylmä) on parempi. Erilaiselta kuulostavat ja molemmissa vaihtoehdoissa on puolensa.
Virhe! Tyhmä tai liian lyhyt kirjoitus | |
Päivitelläämpä taas vähän tilannetta... voivoivoi.
Lähdin nyt vielä kerran virittelemään etuastetta perinteishenkisin kytkennöin a la phaez daisycutter/jcm800. Ensimmäinen aste hyvin perinteinen 2k7/680n, toisen asteen laitoin karvan verran aikaisempaa kylmemmäksi eli 6k8/220n. Tämä jälkeen tulee 470k/470k jännitteen jako ja vol/tone-stack. Viimeinen aste on kuuma 680R. Soundi on varsin kelvollinen, mutta ei tunnu hengittävän vapaasti. Varsinaista muhjuuntumista ei ole, mutta jollakin tapaa vielä ahdistunut se on.
Ongelma on mielestäni tuossa perinteisessä vol/tone -kytköksessä (eli tone on kytketty volapotikan yli. Tälläisessähän tuon tonen tonen vaikutus pienenee sitä mukaa kun volaa kääntää. Ja tässä kanavassa sitä on tarkoitus kääntää. Nyt on päissäni kehitellyt kaksi radikaalimpaa muutosta, joista kaipaan näkemystä tai suoria tuomioita. Kokeilemalla toki selviää, mutta jos jollain on absolut-no-on -näkemys seuraaviin, niin keksin sitten jotain muuta.
1) siirrän tuo koko vol/tone -kytkennän viimeisen asteen jälkeen ja kenties pikkasen päivitän viimeistä astetta edeltävää jännitteen jakoa. Näin saisin drive-potikalla ajettua halutun särön ja vol/tone jäisivät kontrolloimaan selkeämmin ulostuloa. Tosin näiden perässä on master, joka jäisi melko turhaksi.
2) Villimpi ajatus, mitä ainakaan sellaisenaan ole missään nähnyt. Nythän 2. ja 3. asteen välissä on sekä jännitteen jako että vol/tone vaimentamassa viimeiselle asteelle menevää signaalia. Vola täysin auki signaali on 50:50 vaimentunut, säröä sopivasti ja tone täysin hyödytön. Mietin, että heivaisin jännitteenjaon kokonaan ja laittaisin volapotikalle (1M) esim. 1M vastuksen sarjaan. Siten, että tone-kytkentä toimisi molempien (sarjaan kytketty vastus ja potikka) yli. Tilannehan pitäisi olla vaimennuksen suhteen sama, mutta tone toimisi myös volapotikka täysin auki. Onko tässä nyt joku aivopieru ja sudenkuoppa???
Virhe! Tyhmä tai liian lyhyt kirjoitus | |
Itse itselleni vastaillen. Vaihtoehto 2 kokeiltu ja tuntuu toimivan kaikin puolin odotetusti. Volapotikka on koko alueeltaan käyttökelpoinen ja tonen vaikutus säilyy. Otin 2. asteen 220n katodikonkan pois kun tuntuu toimivan ilmankin. Pieni ponnettomuus vielä vaivaa, mutta se lienee enimmäkseen kotioloihin soveltuvan volyymin syytä. Pienelläkin cleanboostilla vahvistin herää eloon myös hiljaisella.
Virhe! Tyhmä tai liian lyhyt kirjoitus |  dropD
02.03.2012 10:06:08 (muokattu 02.03.2012 10:08:15) | |
|
Tulipas vielä sellainen ajatus mieleen, että kun tuo vahvistin nyt cleanboostilla kuritettuna kuulostaa kutakuinkin silti mitä haetaan, niin olisiko tuhoon tuomittua ajatus valjastaa käyttämätön putken puolikas aivan ketjun alkuun boostiksi? Eli esim. pelkällä 10k katodivastuksella ja riittävällä vaimennuksella varustettuna.
Onko tällaisista "putkiboosteista" mitään kokemuksia? Aiheuttaako mahdollisesti häiriöherkkyyttä tms? Ainakaan pedaalista otettu boosti ei tunnu häiriöitä lisäävän. Vai onko kuitenkin viisaampaa pitäytyä erillisissä purkeissa. Meinasin "kanavanvaihtajaan" joka tapauksessa väkertää boosterit molemmille kanaville.
Virhe! Tyhmä tai liian lyhyt kirjoitus | tommiot
02.03.2012 16:16:46 (muokattu 02.03.2012 16:24:51) | |
|
dropD: Tulipas vielä sellainen ajatus mieleen, että kun tuo vahvistin nyt cleanboostilla kuritettuna kuulostaa kutakuinkin silti mitä haetaan, niin olisiko tuhoon tuomittua ajatus valjastaa käyttämätön putken puolikas aivan ketjun alkuun boostiksi? Eli esim. pelkällä 10k katodivastuksella ja riittävällä vaimennuksella varustettuna.
Onko tällaisista "putkiboosteista" mitään kokemuksia? Aiheuttaako mahdollisesti häiriöherkkyyttä tms? Ainakaan pedaalista otettu boosti ei tunnu häiriöitä lisäävän. Vai onko kuitenkin viisaampaa pitäytyä erillisissä purkeissa. Meinasin "kanavanvaihtajaan" joka tapauksessa väkertää boosterit molemmille kanaville.
Kokeilisin itse ehkä ennemmin lämpimäksi biasoitua astetta riittävän isolla ylipäästöllä (pieni katodikonkka; rajataajuus f= 1/(2*pi*(Ro+Rl)*C), missä Ro on yhteiskatodivahvistimen lähtöimpedanssi (putken resistanssi (12AX7 62,5k) rinnakkain anodivastuksen kanssa), Rl putken ajama kuorma (esim. 1M hilavastus tai gain-potikka) ja C erotuskonkka. Käytännössä siis 1/(2*pi*Rl*C), kunhan ajetaan riittävän suurta kuormaa.
Kaikki buustit lisää kohinaa, sillä kohina kertautuu joka vahvistusasteessa. Kannattaa käyttää koksiaalipiuhaa, tehdä maadoitukset kunnolla ja välttää tarpeettoman isoja vastusarvoja. | |
dropD: Tulipas vielä sellainen ajatus mieleen, että kun tuo vahvistin nyt cleanboostilla kuritettuna kuulostaa kutakuinkin silti mitä haetaan, niin olisiko tuhoon tuomittua ajatus valjastaa käyttämätön putken puolikas aivan ketjun alkuun boostiksi? Eli esim. pelkällä 10k katodivastuksella ja riittävällä vaimennuksella varustettuna..
Käyttämättömän triodinpuolikkaan voisit laittaa rinnan ennen tonestäkkiä olevaan vahvistusasteeseen (jos on common-cathode aste). Se pienentää rajusti asteen impedanssia, mikä laajentaa tonestäkin vaikutusaluetta ja vähentää hieman signaalihävikkiä.
Huomaa, että rinnankytkettäessä anodi- ja katodivastukset täytyy puolittaa. Ongelmaksi voi muodostua se, että rinnan kytketyt triodit pitäisi kaiketi olla saman putken puolikkaita.
Lauluääni kuin perskarva - ohut ja epäpuhdas. |  uusiipe
03.03.2012 17:42:02 (muokattu 03.03.2012 17:42:27) | |
|
Toinen juttu mitä ylimääräisellä puoliskalla voisi tehdä on erillinen "bright" input. Normaalit 68k ja 1M eteen. Anodi- ja katodivastukset samaa kokoa, kuin "normal" inputissa, mutta ei ohituskonkkaa katodilla ja anodikonkka 1n normaalin 22n sijaan. "Bright" inputille myös oma drive potikka, sekä dämpperivastus.
Lauluääni kuin perskarva - ohut ja epäpuhdas. | |
uusiipe: Käyttämättömän triodinpuolikkaan voisit laittaa rinnan ennen tonestäkkiä olevaan vahvistusasteeseen (jos on common-cathode aste). Se pienentää rajusti asteen impedanssia, mikä laajentaa tonestäkin vaikutusaluetta ja vähentää hieman signaalihävikkiä.
Huomaa, että rinnankytkettäessä anodi- ja katodivastukset täytyy puolittaa. Ongelmaksi voi muodostua se, että rinnan kytketyt triodit pitäisi kaiketi olla saman putken puolikkaita.
Hoplaa. Itse asiassa tuo 2. aste (ja samalla tonepiiriä edeltävä aste) on tällä hetkellä koko putki rinnankytkettynä. Anodivastuksen hokasin puolittaa, mutta katodipuolta en osannutkaan ajatella samoin. Tehnen vielä pieniä kokeiluja tuon 2. asteen katodiromppeilla. Ainakin toistaiseksi taidan pitäytyä tuossa 3 asteen kytkennässä. Soundi etenkin boostattuna on lähellä haettua, eikä tällä hetkellä ole ongelmia oskillointien tai häiriöiden suhteen. Jättääpähän tuo kanavaihtajasta puskettu boosti vielä vähän monipuolisuutta soundivalikoimaan.
Virhe! Tyhmä tai liian lyhyt kirjoitus | dropD
08.03.2012 09:15:30 (muokattu 08.03.2012 13:48:33) | |
|
Noniin, kokeiluja tehty 2. asteen katodivastuksilla oletuksella, että nippuun kytketyt putkenpuolikkaat vaativat vastusarvon puolittamisen. Kokeillut ääripäät oli 18k (pitäis siis vastata suunnilleen soldanotyyppistä arvoa) ja 2k7 (mikä vastais lähinnä pikkasen viriteltyä marsua). Johtopäätös näistä oli, että molempi parempi. Tästähän oitis päässä virisi ajatus:
Kun DRIVE-potikka on tällä hetkellä siinä mielessä turha, että se käytönnössä on aina täysillä, niin mietin jos sen valjastaisi COLD/WARM-säätimeksi. Ajatus menisi niin, että erottaisin driveputken katodit (toiselle 39k ja toiselle esim. 4k7 vastukset) sekä anodit (lähdöt potikan päihin ja liu'ulta eteenpäin). Toki molemmille puoliskoille myös oma anodivastus ja erotuskonkka. Kellään mitään kokemuksia tällaisesta? Toki nopeampi kokeilu olisi erottaa aluksi pelkät katodit ja kuulostella toimiiko tuollainen kylmäkuumaaste ollenkaan.
Toinen huomio kokeiluiden yhteydessä oli, että vaikka tone nyt toimii muiden potikoiden asennosta riippumatta, on soundi parhaimmillaan tone täysillä. Etenkin kun edeltävä aste on mallia kylmä, aiheuttaa tonen pienentäminen mutaisuutta. Päätinkin siis siirtää koko säätimen viimeisen asteen jälkeen. Mielessä on ihan pelkkä treblecut ennen masteria tai sitten nykyinen princeton-tyyppinen tonepiiri masterin yhteyteen. En ole missään kyllä nähnyt masterin yli kytkettyä tonepiiriä. Toimiikohan edes siellä?
Virhe! Tyhmä tai liian lyhyt kirjoitus | |
Henkilökohtainen suosikkini on vaiheenkääntäjän jälkeinen "treble cut" ála Vox tai Orange Tiny Terror. Ja vieläpä kytkimellä varustettuna. Minulle riittävä tonesäätö, jolla saan tarvittaessa pois liiat kirskunat. Sopivat arvot esim 500k + 0,0022uf tai 250k + 0,001uf.
Jostain kämähtäneestä himmentimestä ryöväsin 500k potikan, jossa samassa on katkaisin.
Lauluääni kuin perskarva - ohut ja epäpuhdas. | |
uusiipe: Henkilökohtainen suosikkini on vaiheenkääntäjän jälkeinen "treble cut" ála Vox tai Orange Tiny Terror. Ja vieläpä kytkimellä varustettuna. Minulle riittävä tonesäätö, jolla saan tarvittaessa pois liiat kirskunat. Sopivat arvot esim 500k + 0,0022uf tai 250k + 0,001uf.
Jostain kämähtäneestä himmentimestä ryöväsin 500k potikan, jossa samassa on katkaisin.
Tässä mun vekottimessa vaan ei oo vaiheenkääntäjää kun on SE-pääte. Taidan ensiksi kokeilla tuota masterin yli vaikuttavaa interaktiivista tonea. Lähinnä siksi, että kakki osaset on siinä hollilla, tosin tällä hetkellä volapotikan yli kytkettynä. Jos päädyn vielä kokeilemaan treble cuttia, niin olisko oikea paikka kenties masterin jälkeen?
Virhe! Tyhmä tai liian lyhyt kirjoitus | |
dropD: Tässä mun vekottimessa vaan ei oo vaiheenkääntäjää kun on SE-pääte. Taidan ensiksi kokeilla tuota masterin yli vaikuttavaa interaktiivista tonea. Lähinnä siksi, että kakki osaset on siinä hollilla, tosin tällä hetkellä volapotikan yli kytkettynä. Jos päädyn vielä kokeilemaan treble cuttia, niin olisko oikea paikka kenties masterin jälkeen?
Toimii se SE vahvistimessakin ihan samalla tavalla. Ideana nimenomaan, että se on masterin jälkeen.
Lauluääni kuin perskarva - ohut ja epäpuhdas. | |
Mikään ei muuten estä (pienitehoisessa) SE vahvistimessa laittamasta tonekontrollia päätemuuntajan ensiön yli. Potikka palttiarallaa 50kOhmia, kondensaattorin arvoja sitten menetelmällä RC piiri, X hertsiä, R=50kOhm ja/tai romulaatikosta löytyi tuo, kuulostaako hyvältä ?
Mallista riippuen potikan tehonkeston kanssa voi tulla ongelmia, tai sitten ei. Jos näin pääsee käymään, niin kiertokytkintäkin voi käyttää, ja laittaa vaikka eri kokoisia sarjavastuksia ja erikokoisia konkkia "sopivasti".
Antikitarasankari | |
uusiipe: Toinen juttu mitä ylimääräisellä puoliskalla voisi tehdä on erillinen "bright" input. Normaalit 68k ja 1M eteen. Anodi- ja katodivastukset samaa kokoa, kuin "normal" inputissa, mutta ei ohituskonkkaa katodilla ja anodikonkka 1n normaalin 22n sijaan. "Bright" inputille myös oma drive potikka, sekä dämpperivastus.
Nythän tuota vekotinta tuli treenikontekstissa kokeiltua. Vaikka kotioloissa tuntuu vielä jotain turhaa "pehmeyttä" olevan soundissa, niin tositoimissa vahvistin kuulostaa ihan kelpoisalta. Kuitenkin tämä plexi-tyyppinen ensimmäiset putkenpuoliskot rinnan -ratkaisu on käynyt kiinnostamaan. Varsinkin kun tällä hetkellä on 2 potikkaa etuasteen gaineille. Jälkimmäinen näistä on osoittautunut turhaksi. Mietityttää vaan, että pitäisikö pysytellä sitten kokonaan plexikytkennässä (noiden puoliskojen jälkeen kuuma aste + katodiseuraaja) vai voiko noilla rinnankytketyillä puoliskoilla ajaa vielä "kylmähköä" 2. astetta + kuumaa 3. astetta? Eli ikään kuin plexi-alku ja jcm800-loppu. Tokihan tämä ei ole iso kokeillakkaan, mut jos jollain on valistunut näkemys moisen toiminnasta, niin ainahan siinä turhaa työtä välttää.
Toinen seikka, mikä tuli ilmeiseksi oli, että kanavakohtaisista pääteputkista ei ollut mitään selkeää iloa. Tuntuu, että parempi vaihtoehto voisi olla vaan ajaa kummallakin kanavalla kumpaakin päättäriä. Onnistuukohan tämä käytännössä jotenkin tyyliin mastereilta jonkunlaiset etuvastukset ja näiden välistä piuhat pääteputkille? Kanavia ei siis ole tarkoitus soittaa samaan aikaan ja käyttämätön input on A/B boxilla suljettu.
Virhe! Tyhmä tai liian lyhyt kirjoitus | | « edellinen sivu | seuraava sivu » | |
|---|
|
|
