Muusikoiden.net
09.12.2016
OGRE | Klikkaa tästä lisätietoa ja jälleenmyyjät 

Elektroniikka ja soitinrakennus »

Keskustelualueet | Lisää kirjoitus aiheeseen | HakuSäännöt & Ohjeet | FAQ | Kirjaudu sisään | Rekisteröidy

Aihe: Puuosien soiminen
1 2
von spets
25.10.2010 22:58:14
Musiikkinäyte       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Tässä olis tarjolla aika hörhöä aihetta, nimittäin miten olette testanneet kitaran puuosien soivuutta?
Minulla on työn alla Stratocaster jonka kasaan osista jotka kaipaavat vielä hieman työstöä. Body on halpiskitarasta jotain tuntematonta puulajia, joka on ihan älyttömän keveää, soivaa, muttei pehmeää. Resonanssisävel selkeä E sormella napauttaen. Mututuntumani on että tämä on loistava runko, ainakin ekan halpiskaulan kanssa resonoi upeasti ja enemmän verrattuna mihin tahansa Custom Shoppiin ja 50-60 lukujen vintageen. Voimakas akustinen ääni. Kaulaksi tullee siisti Allpartsin SRO-FAT joka soi B:ssä. Aion vetää rungon päälle yhden ohuen kultamaalikerroksen ja pari ohutta lakkakerrosta jotta demppaavaa efetiä ei tulisi. Kaulaan joko öljy tai vain yksi lakkakerros.
 
Onko noilla ominaisresonanssitaajuuksilla väliä?! Joku Claptonin kitaranrakentaja ainakin sanoi että mahtava kitara saadaan aikaiseksi kun kaula ja runko soivat hyvin yhdessä. Mitä se tarkoittaa? Pitääkö resonanssisävel olla sama vai toistensa sukulaisia = kerrannaisia?
 
Juzzu
26.10.2010 06:59:13
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

von spets: Aion vetää rungon päälle yhden ohuen kultamaalikerroksen ja pari ohutta lakkakerrosta jotta demppaavaa efetiä ei tulisi.
 
Saat kyllä aika persoonallisen näköisen rungon, jos meinaat maalin suoraan puulle vetää.
 
Yleensä siis ohkainen väri vedetään pohjatöiden (hiottuja lakkakerroksia) ja kiillotettavan pintalakan väliin. Tai vaihtoehtoisesti joissain/monissa tehdaskitaroissa näkee paksua maalikerrosta joilla saadaan pinnasta silonen.
 
Jos itse lähtisin minimoimaan lakkakerrosten psykosomaattista demppaavaa efektiä, tekisin sen lakkaamalla kitaran ohkaisilla kerroksilla kovaa akryylilakkaa. Nimittäin, tämä lakka lohkeilee hienosti retromeiningillä kaikista niistä kohdista kitaraa joissa on jännityksiä ja vähän muualtakin antaen kitaran värähdellä luonnollisesti. Instant vintage-look. Näin ohimennen mainittuna, eniten lohkeamia lakkaan tulee lavan ja kaulan sekä kaulan ja rungon yhtymäkohtiin esim. Les Paulissa.
 
Ohkaiset vahat, Osmo Color sun muut, myös varmaan psykodemppaavat melkoisen vähän. Ja ovat vaivattomia pistellä pintaan.
 
von spets
26.10.2010 08:23:29
Musiikkinäyte       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Joo, suoraan runkoon vaan väri! Vaihdoin Baja Teleen sellaisen saarnibodyn jossa on vain petsi ja Danish Oil pinnassa ja hyvältä soundaa. Ja näyttää orgaaniselta :)
Fenderkin teki 60-luvun alkupuolella samaa, ilmeisesti kun heillä oli tuotantokiireitä eivät kerenneet pohjustaa kunnolla, pistivät vaan nopeasti maalia muutaman kerroksen ja lakat päälle.
 
Kiitos vinkistä akryylilakan suhteen.
 
Googlailin lakkojen ja maalien demppausefektistä ja maailmalla konsensus näyttää olevan - ei sillä ole väliä. Itse en usko ennenkuin kokeilen. Miksei muuten akustisia kitaroita, selloja ja viuluja päällystetä Fullerplastilla ja maalilla? Ilmeisesti siksi kun niiden halutaan soivan herkemmin ja avoimemmin.
 
Teijo K.
26.10.2010 12:47:10
Musiikkinäyte       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

von spets: Joo, suoraan runkoon vaan väri! Vaihdoin Baja Teleen sellaisen saarnibodyn jossa on vain petsi ja Danish Oil pinnassa ja hyvältä soundaa. Ja näyttää orgaaniselta :)
Fenderkin teki 60-luvun alkupuolella samaa, ilmeisesti kun heillä oli tuotantokiireitä eivät kerenneet pohjustaa kunnolla, pistivät vaan nopeasti maalia muutaman kerroksen ja lakat päälle.
 
Kiitos vinkistä akryylilakan suhteen.
 
Googlailin lakkojen ja maalien demppausefektistä ja maailmalla konsensus näyttää olevan - ei sillä ole väliä. Itse en usko ennenkuin kokeilen. Miksei muuten akustisia kitaroita, selloja ja viuluja päällystetä Fullerplastilla ja maalilla? Ilmeisesti siksi kun niiden halutaan soivan herkemmin ja avoimemmin.

 
Viulusoittimiin käytetään pehmeitä lakkoja. Ne soivat kaikkein parhaiten, mutta kuluvat myös nopeammin. Akustisiin kitaroihin taas käytetään nykyään yleisesti modernimpia, nopeammin kuivuvia lakkoja. Syynä ennemmin tuotantoteknologia.
friikki
27.10.2010 01:51:10
Kotisivu Musiikkinäyte       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Teijo K.: Viulusoittimiin käytetään pehmeitä lakkoja. Ne soivat kaikkein parhaiten, mutta kuluvat myös nopeammin. Akustisiin kitaroihin taas käytetään nykyään yleisesti modernimpia, nopeammin kuivuvia lakkoja. Syynä ennemmin tuotantoteknologia.
 
On noita sel-lakkojakin jotka ovat varsin kovia.
 
http://www.lmii.com/CartTwo/thirdpr … NameProdHeader=U-Beaut+Hard+Shellac
 
Pääasia että pojat viihtyy ja tytöillä on hauskaa
samipa
27.10.2010 08:49:19
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

friikki: On noita sel-lakkojakin jotka ovat varsin kovia.
 
http://www.lmii.com/CartTwo/thirdpr … NameProdHeader=U-Beaut+Hard+Shellac

 
terve.
 
Oletko käyttänyt omissa soittimissasi tuota kovaa, linkin takana olevaa lakkaa?
 
-Sami
 
friikki
27.10.2010 11:04:33 (muokattu 27.10.2010 11:55:52)
Kotisivu Musiikkinäyte       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

samipa: terve.
 
Oletko käyttänyt omissa soittimissasi tuota kovaa, linkin takana olevaa lakkaa?
 
-Sami

 
En ole vielä käyttänyt. Olen ollut asiasta yhteydestä kitarantekijä guruihin Australiaan ja Jenkkeihin ja he ovat kyllä noita kovia sellakkoja kehuneet. Pitää ensin selvittää mitä kovia sellakkoja he ovat käyttäneet. Noita kovia sellakkojakin on montaa sorttia ja osa niistä on halkeillut ajan saatossa.
Mulla on meneillään kokeita asian tiimoilta jotka vaikuttavat varsin lupaavilta, näissä olen sellakkaan lisännyt nitroselluloossalakkaa. Diccon pulituuri (etanoli) sisältää 1-2 % asetoonia ja se tuntuisi toimivan ihan kivasti ohentimena. esim kansipuu (kuusi) kovenee muutamalla kerroksella jo niin paljon että ei siihen enää kynnellä saa koloja tehtyä. Tavote olisi sellainen että plekumiehetkään eivät saisi tuhottua hienoja kansipuita.
Ideana suojata kovella lakalla soittimen arvokkaita puupintoja ja sitten pintakerrokset voivatkin olla pikkasen pehmeämpää jotta sen sellakan lämmin-, silkkimäinentuntuma kuitenkin säilyy.
Sellakkojakin on hyvin erilaisia ja niidenkin ominaisuudet vaihtelevat jonkin verran toisistaan.
 
mm. täältä löytyy jotain tietoa:
http://www.fernandezmusic.com/Shellacsampler.html
 
- Tapsa
 
Pääasia että pojat viihtyy ja tytöillä on hauskaa
samipa
27.10.2010 18:06:22
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

friikki: En ole vielä käyttänyt. Olen ollut asiasta yhteydestä kitarantekijä guruihin Australiaan ja Jenkkeihin ja he ovat kyllä noita kovia sellakkoja kehuneet. Pitää ensin selvittää mitä kovia sellakkoja he ovat käyttäneet. Noita kovia sellakkojakin on montaa sorttia ja osa niistä on halkeillut ajan saatossa.
Mulla on meneillään kokeita asian tiimoilta jotka vaikuttavat varsin lupaavilta, näissä olen sellakkaan lisännyt nitroselluloossalakkaa. Diccon pulituuri (etanoli) sisältää 1-2 % asetoonia ja se tuntuisi toimivan ihan kivasti ohentimena. esim kansipuu (kuusi) kovenee muutamalla kerroksella jo niin paljon että ei siihen enää kynnellä saa koloja tehtyä. Tavote olisi sellainen että plekumiehetkään eivät saisi tuhottua hienoja kansipuita.
Ideana suojata kovella lakalla soittimen arvokkaita puupintoja ja sitten pintakerrokset voivatkin olla pikkasen pehmeämpää jotta sen sellakan lämmin-, silkkimäinentuntuma kuitenkin säilyy.
Sellakkojakin on hyvin erilaisia ja niidenkin ominaisuudet vaihtelevat jonkin verran toisistaan.
 
mm. täältä löytyy jotain tietoa:
http://www.fernandezmusic.com/Shellacsampler.html
 
- Tapsa

 
Kova lakka siis jäykistää kantta hieman, kö? Olisin itse huolissani tuon kovan lakan vaikutuksista ääneen eli onko sitä vai meneekö psykoakustiikan puolelle?
 
-Sami
 
samipa
27.10.2010 18:14:08
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Ethän ole yrittänyt löytää noita kirjoja, joissa oli jotakin tutkimusta sel-lakasta, jotka siis tuossa linkin artikkelissa mainittiin tai eihän sinulla satu olemaan niitä?
 
-Sami
 
friikki: En ole vielä käyttänyt. Olen ollut asiasta yhteydestä kitarantekijä guruihin Australiaan ja Jenkkeihin ja he ovat kyllä noita kovia sellakkoja kehuneet. Pitää ensin selvittää mitä kovia sellakkoja he ovat käyttäneet. Noita kovia sellakkojakin on montaa sorttia ja osa niistä on halkeillut ajan saatossa.
Mulla on meneillään kokeita asian tiimoilta jotka vaikuttavat varsin lupaavilta, näissä olen sellakkaan lisännyt nitroselluloossalakkaa. Diccon pulituuri (etanoli) sisältää 1-2 % asetoonia ja se tuntuisi toimivan ihan kivasti ohentimena. esim kansipuu (kuusi) kovenee muutamalla kerroksella jo niin paljon että ei siihen enää kynnellä saa koloja tehtyä. Tavote olisi sellainen että plekumiehetkään eivät saisi tuhottua hienoja kansipuita.
Ideana suojata kovella lakalla soittimen arvokkaita puupintoja ja sitten pintakerrokset voivatkin olla pikkasen pehmeämpää jotta sen sellakan lämmin-, silkkimäinentuntuma kuitenkin säilyy.
Sellakkojakin on hyvin erilaisia ja niidenkin ominaisuudet vaihtelevat jonkin verran toisistaan.
 
mm. täältä löytyy jotain tietoa:
http://www.fernandezmusic.com/Shellacsampler.html
 
- Tapsa
 
friikki
27.10.2010 20:05:53
Kotisivu Musiikkinäyte       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

samipa: Kova lakka siis jäykistää kantta hieman, kö? Olisin itse huolissani tuon kovan lakan vaikutuksista ääneen eli onko sitä vai meneekö psykoakustiikan puolelle?
 
-Sami

 
Juu ei se kovalakka "varsinaisesti" muuta sitä soundia. Lähinnä suojaa vain puuta. Mun tuplakantisissa kitaroissa on esim. 2 mm yläkansi ja siihen jursitään Nomex kennostolle vielä millin ohennus. Eli nomex kennon päällä on vain 1 mm englanninkuusta joka on vielä hitusen haperoakin. On siis pakostakin kovennettava sitä puuainesta jotta se ei mene puhki. Mitä ohuempi lakka kerros, sen vähemmän kannessa on massaa! Mitä vähemmän massaa sen parempi rekyyli jne....
Harvemmin sitä sellakkaa muutenkaan kantsii suoraan puunpäälle levitellä.
Mä ainakin pohjustan sen puun siten ettei sen sellakan kanssa käytettävät öljyt pääse koskaan suoraan siihen puuhun. Ihan jo värjäytymisen ja sitten sen sellakan pinnan imeytymisen ja stabiilisuuden tähden muutenkin.
 
Onhan sitä tullut keräiltyä tietoja noiden sellakkojenkin koostumuksista mutta noi kovemmat ovat ( kait) vähän ammmatti salaisuuksiakin...
 
No tämä alkaa mennä jo ohi tuon varsinaisen aiheen....
 
Pääasia että pojat viihtyy ja tytöillä on hauskaa
Sanetium
03.11.2010 22:49:08
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Mulla olis muutama kysymys puuosien sointiin liittyen. Eli tarkoituksena olisi aloittaa vuodenvaihtessa Les Paul -tyylisen kitaran valmistaminen, mikäli aikaa vain riittää. Tuo bodyhän koostuu kahdesta puusta, joten minkälaisia puita kannattaa käyttää? Jos nyt lähdetään vaikka siitä kysymyksestä, että miten kovan/pehmeän puun käyttäminen vaikuttaa ääneen. Ja kannattaako kova puu laittaa päällimmäiseksi ja pehmeä alimmaikseksi, kuten itse ajattelisin? Minkämoista puuta kannattaa käyttää, kun haluan siitä mahdollisimman kevyen? Entä voiko tuota keveyttä lisätä esimerkiksi poraamalla taskuja tuohon alempaan puuhun?
 
Projektissa olisi tarkoitus myös kokeilla kunnianhimoisesti neck-thru-kaulaa, mutta mietin sitä hieman myöhemmin tarkemmin.
 
"Eihän tätä edes voi vittu haukkua, vähän kuin vammasta löis." - Dipsetcityboy
mtnen
03.11.2010 23:27:28
Kotisivu       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Epicalypse: Mulla olis muutama kysymys puuosien sointiin liittyen. Eli tarkoituksena olisi aloittaa vuodenvaihtessa Les Paul -tyylisen kitaran valmistaminen, mikäli aikaa vain riittää. Tuo bodyhän koostuu kahdesta puusta, joten minkälaisia puita kannattaa käyttää? Jos nyt lähdetään vaikka siitä kysymyksestä, että miten kovan/pehmeän puun käyttäminen vaikuttaa ääneen. Ja kannattaako kova puu laittaa päällimmäiseksi ja pehmeä alimmaikseksi, kuten itse ajattelisin? Minkämoista puuta kannattaa käyttää, kun haluan siitä mahdollisimman kevyen? Entä voiko tuota keveyttä lisätä esimerkiksi poraamalla taskuja tuohon alempaan puuhun?
 
Projektissa olisi tarkoitus myös kokeilla kunnianhimoisesti neck-thru-kaulaa, mutta mietin sitä hieman myöhemmin tarkemmin.

 
No mahonki vaahterakannella on se perinteinen ratkaisu. Puukeskuksen virolainen leppä koivukannella vois olla vähän samanhenkinen mutta kevyempi. Ja jos kirkkaampaa soundia haluaa, niin tee alaosakin kovemmasta puusta. Jos kevennysreikiä on paljon, niin sustain alkaa vähentyä, lähestytään jo sellaista hollowbodysoundia.
Läpikaula voi olla aika vaikea toteuttaa jos teet kaarevakantisen lespan. Kaulakulma on sen verran iso että pitää olla värkeissä varaa.
 
Raist
07.11.2010 01:02:16
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

von spets: Joo, suoraan runkoon vaan väri!
 
Kannattaapi varoo notta ei puun syyt nouse alta yllättämään.
 
von spets
08.11.2010 10:31:40
Musiikkinäyte       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Ei hätää, kunnon hionnalla ja kevyellä kostuttamisella "karvat" saadaan kuriin, eikä syyt pompi enää.
 
Harmi että kukaan ei osaa vastata alkuperäiseen kysymykseeni. Pittää yrittää kysellä kansainvälisillä foorumeilla asiasta.
 
MPU
08.11.2010 10:45:28
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

von spets: Ei hätää, kunnon hionnalla ja kevyellä kostuttamisella "karvat" saadaan kuriin, eikä syyt pompi enää.
 
Harmi että kukaan ei osaa vastata alkuperäiseen kysymykseeni. Pittää yrittää kysellä kansainvälisillä foorumeilla asiasta.

 
Soittele vaikkapa Leppävirran Soitinrakentajille ja siellä Jyrki Pölkille. Uskoisin hänen osaavan sanoa jotain asiasta.
Marko
 
Ite kun tekee saa sellasta kun tulee
kulmahiomakone
08.11.2010 12:14:26
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

von spets: Harmi että kukaan ei osaa vastata alkuperäiseen kysymykseeni. Pittää yrittää kysellä kansainvälisillä foorumeilla asiasta.
 
Tuosta sun alkuperäisestä kysymyksestä ei ole luotettavaa tietoa, ts. tieteellisesti tutkittua, ainoastaan kansanperinnetarustoa ja se vaihtelee riippuen kansanperinteestä sekä soittajan rellun koosta ja rasvaprosentista, otteen puristusvoimasta.
 
Vastauksia toki kysymykseen saa ja varsinkin kansainvälisiltä foorumeilta. Suomalaiset sen sijaan ovat insinöörikansaa, jotka saavat ymmärryksensä näihin asioihin äidinmaidosta. Lisäksi suomalaiset ovat siinä määrin huomaavaisia, etteivät ne aina jaksa osoitella sormella, jos joku kyselee typeriä.
 
Eva jag behöver dig. Mer än vad jag vill ha dig och jag vill ha dig för gamla tiders skull. Du betydde inte allt. Men det blåste aldrig kallt. För du var solskenet. Jag var ensam.
samipa
08.11.2010 15:33:29
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

von spets: Tässä olis tarjolla aika hörhöä aihetta, nimittäin miten olette testanneet kitaran puuosien soivuutta?
Minulla on työn alla Stratocaster jonka kasaan osista jotka kaipaavat vielä hieman työstöä. Body on halpiskitarasta jotain tuntematonta puulajia, joka on ihan älyttömän keveää, soivaa, muttei pehmeää. Resonanssisävel selkeä E sormella napauttaen. Mututuntumani on että tämä on loistava runko, ainakin ekan halpiskaulan kanssa resonoi upeasti ja enemmän verrattuna mihin tahansa Custom Shoppiin ja 50-60 lukujen vintageen. Voimakas akustinen ääni. Kaulaksi tullee siisti Allpartsin SRO-FAT joka soi B:ssä. Aion vetää rungon päälle yhden ohuen kultamaalikerroksen ja pari ohutta lakkakerrosta jotta demppaavaa efetiä ei tulisi. Kaulaan joko öljy tai vain yksi lakkakerros.
 
Onko noilla ominaisresonanssitaajuuksilla väliä?! Joku Claptonin kitaranrakentaja ainakin sanoi että mahtava kitara saadaan aikaiseksi kun kaula ja runko soivat hyvin yhdessä. Mitä se tarkoittaa? Pitääkö resonanssisävel olla sama vai toistensa sukulaisia = kerrannaisia?

 
Yksi tapa on myös ryhtyä itse tutkimaan asiaa. En usko ajatusten ja kokeiden menevän hukkaan teit ne kuinka tahansa.
 
-Sami
 
MPU
08.11.2010 19:23:35
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

samipa: Yksi tapa on myös ryhtyä itse tutkimaan asiaa. En usko ajatusten ja kokeiden menevän hukkaan teit ne kuinka tahansa.
Ihan sama kävi mielessä. Kokeile, sittenhän se selviää. Tuskin siinä tosiaan mitään häviää.
Marko
 
Ite kun tekee saa sellasta kun tulee
von spets
11.11.2010 15:15:49
Musiikkinäyte       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Joo, toki kokeilen niillä osilla mitä mulla on hallussa. Tietysti jos olis oikeasti 10 bodya ja 10 kaulaa ja niitä koputtelisi ja sovittelisi yhteen, niin vois päästä johonkin päätelmään. Hmm.. Claptonhan harrasti tätä aikoinaan.. ja Ynkkäkin..
Ajattelin vaan että onkohan jollakulla kymmeniä tai satoja kitaroita rakentaneella huomioita aiheesta.
Kun soitinrakentajat niitä lautoja koputtelevat niin mitä ne sillä oikein hakevat?
Omaan kaalin olis loogista pohtia yhteensopivia resonanssitaajuuksia tai niiden puutetta, ei pelkästään puun soimista... Omissa kitaroissa on selkeät sävelet jotka soivat elävämmin kuin muut, esim. suosikki-Stratossani A sävel soi hienommin ja paremmin kuin muut ja ihanteellista olisi saada koko kitara soimaan samalla tavalla. Onkohan se edes mahdollista?!
 
Juzzu
11.11.2010 15:31:45
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

von spets: Hmm.. Claptonhan harrasti tätä aikoinaan.. ja Ynkkäkin.
 
Sen vapaa-ajan mikä huumeilta, viinalta, naisilta ja yleiseltä rietasteluilta yli jäi, viettivät he kerrarin hämyssä kitaran osia intensiivisesti koputellen.
 
« edellinen sivu | seuraava sivu »
1 2

» Lisää uusi kirjoitus aiheeseen (Vaatii kirjautumisen)

» Kirjaudu sisään

Keskustelualueet «
Haku tästä aiheesta / Haku «
Säännöt «

Copyright ©1999-2016, Muusikoiden Net ry. Kaikki oikeudet pidätetään.
Palaute | Käyttöehdot | Rekisteriseloste | Netiketti | Mediakortti