Muusikoiden.net
03.12.2016
 

Elektroniikka ja soitinrakennus »

Keskustelualueet | Lisää kirjoitus aiheeseen | HakuSäännöt & Ohjeet | FAQ | Kirjaudu sisään | Rekisteröidy

Aihe: Monster vahvistin
1
Peli
18.10.2009 09:47:40
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Sain muusikkoystävältäni korjattavaksi Monster Sound Master 60 Original
vahvistimen.Vahvistin toimii jotenkuten, mutta edellisen korjaajan jäljitä
on vielä laitettavaa, jotta vahvistinta olisi turvallista käyttää.Vahvistimen
putket ovat, pääteputket 2 kpl EL34, vaiheenkääntö ECC83, ääneen sävy
ECC83 sekä kaikulaitteen putki jonka tyyppimerkintä on kulunut pois.
Putki saattaa olla ECL84 koska putken kytkentään kuuluvalla pääte-
muuntajalla on teksti EL84, 8 ohmia 6 W.Etuasteet on rakennettu tran-
sistoreille säätimien yhteyteen rakennetulla piirilevyllä. Onko kenelläkään
tietoa kyseisestä vahvistimesta.Vahvistin on rakennettu todennäköisesti
1970 luvulla.
 
hape
18.10.2009 14:20:55 (muokattu 18.10.2009 14:22:18)
Kotisivu Musiikkinäyte       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Monster Factoryn Juha Mäntymaalta saat varmasti parhaiten tietoa:
 
http://www.monsteramps.fi
 
Hän on siis 60- ja 70-luvulla Monstereita valmistaneen Taito Mäntymaan poika. Eli eiköhän sieltä irtoa ihan varmaa tietoa :D
 
Edit: niin, itse asiassa Taitohan on vielä remmissä mukana, eli kysy suoraan häneltä kun hän sen on suunnitellut ja tehnytkin.
 
Remember: Don't eat the deadly yellow snow!
Koaks
18.10.2009 18:04:41 (muokattu 18.10.2009 18:53:29)
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Mulla on samanlainen combo. Kysy, niin yritän vastata. Toi merkitön putki on ainakin meikäläisen vehkeessä ECL82.
 
Peli
22.10.2009 07:02:33
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Kiitos vastauksista.Sain viime sunnuntaina vahvistimen kuntoon .Vaihta-
malla pääteputket ja etuasteen ECC83 hävisivät suurenmmat rutinat.Li-
säksi vaihdoin yhden voimakkuussäätimen ja äänenvärinsäätimen joten
näitä osin on vahvistin kunnossa,Kunhan työkiireiltäni ehdin kytken vah-
vistimen keinokuormaan ja ajan signaalin sisään funktigeneraattorilla.
Pitää samalla tarkastaa oskilloskoopilla säätimien ja vahvistimen toimin-
ta ja mitata sen antama teho .Samalla tulee tarkastettua muut mahdol-
liset viat.Olen rakennellut ja osittain korjaillutkin vahvistimia vuodesta
1960 lähtien , mutta tämä on ensimmäinen Monster vahvistin mikä on
eteeni tullut.
 
blaekie
22.10.2009 08:11:55 (muokattu 22.10.2009 08:28:39)
Kotisivu Musiikkinäyte       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Peli: Kiitos vastauksista.Sain viime sunnuntaina vahvistimen kuntoon .Vaihta-
malla pääteputket ja etuasteen ECC83 hävisivät suuremmat rutinat.Li-
säksi vaihdoin yhden voimakkuussäätimen ja äänenvärinsäätimen joten
näitä osin on vahvistin kunnossa,Kunhan työkiireiltäni ehdin kytken vah-
vistimen keinokuormaan ja ajan signaalin sisään funktigeneraattorilla.
Pitää samalla tarkastaa oskilloskoopilla säätimien ja vahvistimen toimin-
ta ja mitata sen antama teho .Samalla tulee tarkastettua muut mahdol-
liset viat.Olen rakennellut ja osittain korjaillutkin vahvistimia vuodesta
1960 lähtien , mutta tämä on ensimmäinen Monster vahvistin mikä on
eteeni tullut.

 
On ihan ok katsella skoopilla toimintaa, mutta kannattaa muistaa kuitenkin
että kyseessä on kitaravahvistin, ei mikään hifihirmu, joten niillä
skooppikäyrillä ei ole sellaisenaan suurta merkitystä. Vai ajattelitko biasoida
pääteputket skoopin avulla ? Parempi olisi ehkä tsekata se pääteputkien
biastaso perusmittauksella, ja virittää se tarvittaessa optimiksi saundin kannalta, ihan kitaralla, ylittämättä pääteputkien maksimia sallittua anodihäviötehoa. Muutenkin se BIAS kannattaa tsekata ennenkuin testaat maksimiantotehoja, kuten varmaan olet tehnytkin.
 
Nii onkii ... vai oliko sittenkään .. ja jos onkii , nii entäs sitten ...
jurpontor
22.10.2009 14:51:00
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

blaekie: On ihan ok katsella skoopilla toimintaa, mutta kannattaa muistaa kuitenkin
että kyseessä on kitaravahvistin, ei mikään hifihirmu, joten niillä
skooppikäyrillä ei ole sellaisenaan suurta merkitystä. Vai ajattelitko biasoida
pääteputket skoopin avulla ? Parempi olisi ehkä tsekata se pääteputkien
biastaso perusmittauksella, ja virittää se tarvittaessa optimiksi saundin kannalta, ihan kitaralla, ylittämättä pääteputkien maksimia sallittua anodihäviötehoa. Muutenkin se BIAS kannattaa tsekata ennenkuin testaat maksimiantotehoja, kuten varmaan olet tehnytkin.

 
Itse asiassa skooppi on noiden kanssa eri näppärä. Näkyy jotkut virtalähteen ripplet sun muut häirät kivasti.
 
"Te ette osaa." -- Tattarisuon konttorin katsastusmies
kivi
22.10.2009 16:24:47
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

jurpontor: Itse asiassa skooppi on noiden kanssa eri näppärä. Näkyy jotkut virtalähteen ripplet sun muut häirät kivasti.
 
Vaikka en mikään vahvistinspesialisti oo, niin (tai ehkä just siks) skoopissa kun katsoo sitä biaksen säädössä syntyvää "porrasta" eri taajuuksilla niin siitä näkee heti millä lailla vahvistin tulee säröytymään. Musta paljon kätevämpää kuin yrittää yleismittarin luvuista hamottaa mielessä. Saa kerralla sen kuuloiseksi kuin tahtoo.
 
"This is nothing to me! Nothing! Just a hobby! I could be basking in the sun in Florida!"
(Handsome Dick Manitoba)
PIM
22.10.2009 16:57:09
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Koaks: Mulla on samanlainen combo. Kysy, niin yritän vastata. Toi merkitön putki on ainakin meikäläisen vehkeessä ECL82.
 
Siinä sun (eli mun ex-)Soundmasterissa ei muistaakseni ollut mitään transistorikytkyjä, vai oliko? Toisin se oli kyllä sisältä sellainen häkkyrä, että vaikea sanoa mikä siinä oli alkuperäistä ja mikä ei. Muistaakseni kyselin siitä Taistoltakin joskus 2002 tjsp. ja hataran muistikuvan mukaan Taisto puhelimessa sanoi silloin kutakuinkin näin "ettei niitä viittätoista enempää tehty" ja muistaakseni Celestionin date codet ajoitti kajarit johonkin 1975/76 nurkille eli lienee ihan alkuperäisten Monsterien loppupään tuotantoa.
 
Rumpalia tarvittaisiin tamperelaiseen bilerockpop bändiin. Treenit Hatanpäällä n. kerran viikossa. Treenikseltä löytyy Rolandin sähkörummut eli omia kamoja ei tarvita.
Koaks
22.10.2009 18:06:35 (muokattu 22.10.2009 18:20:40)
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

PIM: Siinä sun (eli mun ex-)Soundmasterissa ei muistaakseni ollut mitään transistorikytkyjä, vai oliko? Toisin se oli kyllä sisältä sellainen häkkyrä, että vaikea sanoa mikä siinä oli alkuperäistä ja mikä ei. Muistaakseni kyselin siitä Taistoltakin joskus 2002 tjsp. ja hataran muistikuvan mukaan Taisto puhelimessa sanoi silloin kutakuinkin näin "ettei niitä viittätoista enempää tehty" ja muistaakseni Celestionin date codet ajoitti kajarit johonkin 1975/76 nurkille eli lienee ihan alkuperäisten Monsterien loppupään tuotantoa.
 
Kyllä siinäkin on etuaste transistoreilla.
 
Kun aikoinaan kyselin valmistusaikaa ja -määrää Mäntymaalta, niin vastauksesi tuli: Valmistusperiodi '74 - '75, määrä n. 10kpl.
 
blaekie
22.10.2009 20:58:02 (muokattu 23.10.2009 01:39:27)
Kotisivu Musiikkinäyte       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

jurpontor: Itse asiassa skooppi on noiden kanssa eri näppärä. Näkyy jotkut virtalähteen ripplet sun muut häirät kivasti.
 
Toki toki näkyy, jos on näkyäkseen ja skooppi on käyttökelpoinen toisinaan vianetsinnässä myös, tosin nuo rippelit kuulee
myös ihan korvillakin , ettei niiden toteamiseksi skooppia välttämättä tarvita.
 
kivi: Vaikka en mikään vahvistinspesialisti oo, niin (tai ehkä just siks) skoopissa kun katsoo sitä biaksen säädössä syntyvää "porrasta" eri taajuuksilla niin siitä näkee heti millä lailla vahvistin tulee säröytymään. Musta paljon kätevämpää kuin yrittää yleismittarin luvuista hamottaa mielessä. Saa kerralla sen kuuloiseksi kuin tahtoo.
 
Tästä BIAS säätö hommasta on vissiin väännetty kättä, varsinkin noilla jenkkifoorumeilla iät ja ajat. Jotkut vannoo noiden skooppi jännitemuotojen nimeen, ja jotkut luottaa korvaan ja (yleismittariin). Itse kuulun viimeisiin. :). Yleismittaria ei tarvita hyvän soundin toteamiseksi, vaan sen selvitykseen toimiiko putket "turvallisella" alueella. Toki korvien ja mittausten jälkeen, on skoopilla "kiva" ehkä tarkistaa miltä se vaste siellä näyttää.
 
Nii onkii ... vai oliko sittenkään .. ja jos onkii , nii entäs sitten ...
Peli
23.10.2009 11:27:45
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Kyllä se yleismittarilla suoritettava tarkastus tulee aina tehdä ensin, Täkeintä
on virtalähteen ja siihen liittyvän Bias jännitteen mittaukset.Lisäksi on mitatta-
va putkien kannoilla olevat jännitteet ennnenkuin vahvistimeen syötetään
mitään signaalia.
Kyllä skoopin ja generaattorin käyttö puolustaa paikkaansa etenkin jos vah-
vistin on rakennettu transistoreilla tai IC piireillä. Ja jos ko vahvistimesta ei
ole kytkentäkaavaa. Nopeuttaa se putkivahvistimenkin korjausta.
Muutama kuukausi sitten korjasin pikkuserkkuni Garvin vahvistinta jossa oli
pääteransistorit palaneet.Vaihdoin transistorit ja tarpeelliset kiille-eristeet mutta seuraavalla keikkalla paloi taas transistorit.Vaihdoin transistorin jälleen ja asensin lämpömittarin anturin transistorin jäähdytysliuskalle ja seurasin lämpötilan nousua testauksen aikana Tällöin havaitsin että vahvistinta luukuttaessa pääteransistorit kuumeni liikaa koska lämmön siirtyminen pääteasteen jäähdytyslevyyn oli huono.Vika korjattiin ja vahvistin on toiminut moitteettomasti keikoilla rankassa käytössä.
 
Tubeman
23.10.2009 15:16:34
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Peli: Kyllä se yleismittarilla suoritettava tarkastus tulee aina tehdä ensin, Täkeintä
on virtalähteen ja siihen liittyvän Bias jännitteen mittaukset.Lisäksi on mitatta-
va putkien kannoilla olevat jännitteet ennnenkuin vahvistimeen syötetään
mitään signaalia.
Kyllä skoopin ja generaattorin käyttö puolustaa paikkaansa etenkin jos vah-
vistin on rakennettu transistoreilla tai IC piireillä. Ja jos ko vahvistimesta ei
ole kytkentäkaavaa. Nopeuttaa se putkivahvistimenkin korjausta.
Muutama kuukausi sitten korjasin pikkuserkkuni Garvin vahvistinta jossa oli
pääteransistorit palaneet.Vaihdoin transistorit ja tarpeelliset kiille-eristeet mutta seuraavalla keikkalla paloi taas transistorit.Vaihdoin transistorin jälleen ja asensin lämpömittarin anturin transistorin jäähdytysliuskalle ja seurasin lämpötilan nousua testauksen aikana Tällöin havaitsin että vahvistinta luukuttaessa pääteransistorit kuumeni liikaa koska lämmön siirtyminen pääteasteen jäähdytyslevyyn oli huono.Vika korjattiin ja vahvistin on toiminut moitteettomasti keikoilla rankassa käytössä.

 
Monesti tehdastekoisissa ja vanhoissa laitteissa piitahnat on joko olleet säästökohde tai ne on 20 vuodessa menettäneet aineestaan osan ja lämmöt ei siirry.Muutamassa laatulaiteessa on ollut kunnollinen lämpötila seuranta jäähdytysrivoilla,kun lämmöt nousee,säätyy päätekivien kantavirta alemmas kun aletaan olla vaarallisen korkeilla lämmöillä.
 
"Fieldistorilla ei tule olemaan tulevaisuutta koska ne kohisevat ja taajuusalue on olematon" (ote artikkelista fetistä 50-luvulla)
Peli
24.10.2009 10:30:18
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Kyllä Garvinin korjauksessa käytettiin piitahnaa, mutta päätetransis-
trien kinnitys jäähdytyslevyyn oli huono, kiinnitys oli yhteinen puris-
kisko jolla kiinnitettiin päätetranssistorit jäähdytysripaan. Korjasin
kiinnityksen transistorikohtaiseksi eli jokainen transistori kiinnitettiin
omilla ruuveilla erikseen jäähdytysripaan käyttäen kiillelevyjä , piitahnaa
ja ruuvien eristysholkkejä. Vasta tämä auttoi korjaamaan kyseisen vahvis-
timen.
Garvinista ei ollut minulla kytkentäkaavaa. Korjauksenjälkeen testasin
kyseisen vahvistimen maksimiteholla 1 KHZ taajuuisella siniaalto signaalilla
2 tunnin ajan, joten tässä ajassa ajassa olisi vikojen pitänyt paljastua jos
niitä olisi ollut. Eikä niitä ole esiintynyt myömemminkään.
 
Peli
24.10.2009 11:07:03
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Garvinin korjauksessa käytin päätetransistoreina IRF 630 N-Channel
MOsFettiä. Alkuperäisien transistorien tyyppiä en tiedä, koska vahvistin
tuli minulle korjattavaksi pääteasteen transistorit poistettuina. Vahvistin
oli ollut korjattava eräässä radio ja tv liikkeessä pitkän aikaa.Vahvistin
on tyypiltään Garvin SX 100.
 
Peli
25.10.2009 08:23:38
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Monster Sound Master 60 Original vahvistimen etuasteet 4 kpl transistori BC 549
 
Tubeman
25.10.2009 09:20:20
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Peli: Kyllä Garvinin korjauksessa käytettiin piitahnaa, mutta päätetransis-
trien kinnitys jäähdytyslevyyn oli huono, kiinnitys oli yhteinen puris-
kisko jolla kiinnitettiin päätetranssistorit jäähdytysripaan. Korjasin
kiinnityksen transistorikohtaiseksi eli jokainen transistori kiinnitettiin
omilla ruuveilla erikseen jäähdytysripaan käyttäen kiillelevyjä , piitahnaa
ja ruuvien eristysholkkejä. Vasta tämä auttoi korjaamaan kyseisen vahvis-
timen.
Garvinista ei ollut minulla kytkentäkaavaa. Korjauksenjälkeen testasin
kyseisen vahvistimen maksimiteholla 1 KHZ taajuuisella siniaalto signaalilla
2 tunnin ajan, joten tässä ajassa ajassa olisi vikojen pitänyt paljastua jos
niitä olisi ollut. Eikä niitä ole esiintynyt myömemminkään.

 
Itse olen käyttänyt tuon 1kHz signaalin sijasta funkkarin sweep toimintoa,eli genis
vetää taajuutta alhaalta ylös ,nimenomaan tälläisessa loppuponnistus kokeessa,seuraten samalla skoopilla ulostuloa ilmeneekö mitään värähtelytaipumusta isoilla tehoilla.
 
"Fieldistorilla ei tule olemaan tulevaisuutta koska ne kohisevat ja taajuusalue on olematon" (ote artikkelista fetistä 50-luvulla)
« edellinen sivu | seuraava sivu »
1

» Lisää uusi kirjoitus aiheeseen (Vaatii kirjautumisen)

» Kirjaudu sisään

Keskustelualueet «
Haku tästä aiheesta / Haku «
Säännöt «

Copyright ©1999-2016, Muusikoiden Net ry. Kaikki oikeudet pidätetään.
Palaute | Käyttöehdot | Rekisteriseloste | Netiketti | Mediakortti