Muusikoiden.net
04.02.2023
 

Elektroniikka ja soitinrakennus »

Keskustelualueet | Lisää kirjoitus aiheeseen | HakuSäännöt & Ohjeet | FAQ | Kirjaudu sisään | Rekisteröidy

Aihe: VOIMAa ja putkien pauketta
1 2 3 4 5
harryk
29.01.2009 22:45:20
Kotisivu       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Jos 60-luvun marsut olivat laadultaan heikkoja, olisin kiinnostunut tietämään ja ymmärtämään syyt jotka aiheuttivat sen. Oliko kyseessä alimitoitettu verkko-/päätemuuntaja vai pääteputkien biasit poskellaan jo heti kättelyssä? Tein jokin aika sitten 67-vuoden Plexi Leadin ns. originaalispeksien mukaan enkä ole vielä törmännyt noihin ongelmiin. Omalla pajalla on kuitenkin juuri yksi B-52 putkipeli, jonka verkkomuuntaja on kärähtänyt, vaikka sen toisiossa on omat sulakkkeensa estämään moisen. Nyt ynnätään mikä aiheutti tuon verkkomuuntajan palamisen. Haluaisin kokeneiden kollegoiden kommentteja tähänkin asiaan vaikka se taitaa jo rönsytä aika kauaksi alkuperäisestä aiheesta. t. Harry
 
blaekie
29.01.2009 23:14:09
Kotisivu Musiikkinäyte       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

60 luvun Marshallit olivat varsin huonolaatuisia, niissä oli jännitteen läpilyöntejä pääteputkien kanoissa, paloi päätemuuntajia, elkot räjähtelivät, joskus myös verkkomuuntajat. Jos vaihtoi pääteputket ja löi virrat päälle ne saattoivat mennä heti punaisiksi ja hetkenpäästä valkoisiksi. Jos nosti biasjännitettä, lämmitteli hetken putkia, ja laski biakset , sen jälkeen antoi olla päällä päivän verstaalla kone jäi henkiin. Sanalla sanoen 60 luvun Marshallit olivat melkoisia paskoja, enkä ole ainut vanhempi Hemmo joka on samaa mieltä.
 
Mä onnistuin kerran pelastamaan Partridgen päätemuuntajan poisheitolta tuollaisen ryöstäytymisen jälkeen mun Carlsbo TC100:ssa (joka on aika pitkältä sama peli, ainakin päätteen osalta kuin tuon saman-ajan marsut) , Avasin muuntajan ja ensiökäämi oli kärvähtänyt poikki juuri ennen kuin lähti lanka menemään syvemmälle kelaan. Mahtu vielä juottamaan ensiölanganpäät yhteen. Perimmäinen syy oli vuotava kytkentäkonkka toisessa puoliasteessa.
 
Nii onkii ... vai oliko sittenkään ..
kralgard
29.01.2009 23:23:12
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Mikä estää käyttämästä erillistä (pientä) hehkumuuntajaa, eikä maksa paljon.
 
Ei mikään, jos chassikseen mahtuu ja hyväksyy yhden ylimääräisen hurinalähteen ja lisähinnan sekä lisätyön, one-off-vahvistimessa ei varmaan ole ongelma.
 
-HJN-
29.01.2009 23:59:02
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Jos 60-luvun marsut olivat laadultaan heikkoja, olisin kiinnostunut tietämään ja ymmärtämään syyt jotka aiheuttivat sen.
 
* erittäin huonot bakeliittiset putkenkannat, jotka imivät kosteutta ja löivät läpi
 
* huonot alimitoitetut elkot, koska anodijännite oli useissa koneissa tyhjänä 550V. Toisekseen elkot jäätyivät ja kun kone ei ollut tarpeeksi lämmennyt ne lähtivät eka startista. Monien ulkolaisten bändien ruondareilla, laatikollinen elkoja mukana ja kolvi aina kuumana.
 
* huonot bakeliittiset kaiutinimpedanssin vaihtoliittimet, joiden kontaktit kuoleentuivat . Tästä seurasi pääteputkien kärähtämisiä, koska täydellä teholla liitin pätki
 
* päätemuuntajien ensioissa paljon läpilyöntejä ja muuntajakäryjä, huonolaatuinen lanka tai käämintä.

Onneksi vahvistinkorjailu ei ollut taannoin kun harraste, mutta Marshallin en koske edes pitkällä tikulla. Voxissa oli myös heikkoja brittikomponentteja, mutta laatu oli selvästi parempi kun Marshallissa. Fenderi oli joka suhteessa laadukkaampi vahvistin kun yksikään sen ajan britti.
 
Noin globaalisti ei ole kun kolme vahvistinta: Ampeg, Fender ja Vox, kaikki muut ovat enemmän tai vähemmän näiden kopioita.
 
Aliquando insanire iucundum est
-HJN-
30.01.2009 00:15:10
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Ei mikään, jos chassikseen mahtuu ja hyväksyy yhden ylimääräisen hurinalähteen ja lisähinnan sekä lisätyön, one-off-vahvistimessa ei varmaan ole ongelma.
 
Eihän muuntajan teko ole mikään ongelma. En ole koskaan käyttänyt vahvistimissani vakiomuuntajia ne on aina tehty tai etupäässä teetetty.
 
Toisaalta jos tehdään kone vakiomuuntajilla ja käytetään vaikka PL504 putkea se tarvitsee ~27V hehkujännitteen. Sen saa näpsästi 2X12 voltin 25VA:n (2XPL504) muuntajasta ja syöttö on vielä symmetrinen.
 
Hurinat voi eliminoida hyvällä layoutilla ja selkeällä tähtimäisellä maapuolen langoittelulla. Putkivahvistimissa voi käyttää myös rengassydänmuuntajia, kuten muutaman tekevätkin.
 
Aliquando insanire iucundum est
eskoilola
30.01.2009 01:38:23
Kotisivu       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

standardimuuntajissa ei kuitenkaan ole kuin se 6,3V hehkua varten. Hankala löytää muuntajaa ellei teetä.
 
Miksi ihmeessä virtalähteen pitää olla patarautaa. Tässä ei liene kuitenkaan kyse mistään radiovastaanottimesta joka kyllä saa hepulin hakkurivirtalähteestä. Puolen kilowatin hakkuri menee kahvipakettiin ja painaa alle puoli kiloa. Lisäksi se ei lämpene ja on PALJON tavanomaista muuntajaa turvallisempi eristysmielessä. Olen tämmöisiä tehnyt omia radiotouhujani varten ja tarvittavat ferriitit ym. tulevat tavanomaista muuntajaa paljon halvemmaksi. On näissä yksi hankala piirre - näiden suunnittelu on aivan oma tieteenalansa. Vaatii paljon poron luita, noitarummun ja ehkäpä shamaaninkin että nämä saa toimimaan tarkoituksenmukaisesti.
 
Toisaalta - yksinkertaisuus on kaunista ja helpottaa huoltoa.
 
Kitaravahvistinpuolella ei ole pyrkimystä optimoida putkisettiä äärimmäisellä tarkkuudella, päin vastoin Kevin O'Connor - tunnemme hänet - kehottaa The Ultimate Tone eka osassa testailemaan samassa päätteessä eri tyyppisiä putkia ...
Palatakseni tähän mikrokontrolleri-ideaan. Jos se pystyy mittaamaan ja säätämään jokaista pääteputkea erikseen niin totta maar se osaa kanssa pistää ne vaikka minkälaiseen epätasapainoon. Äärimmilleen vietynä vahvistin saattaisi oivaltaa että kannassa istuukin 6L6 eikä EL32 saatikka PL36 ja käyttäytyä tilanteen vaatimalla tavalla.
 
Toi PL36 on siilätavoin hankala putki että sen suojahilan jännite ei saa menna 250 voltin yli - muuten tapahtuu kauheita. Se ei oikein sovellu triodikytkentään - ei ainakaan jos anodijännite on tuolla 400 voltin tietymillä. Samoin ultralineaarinen topologia on poissuljettu ellei sitä tee jollain eksoottisella tavalla.
 
Ultralineaarinen pääteaste kitaravahvistimessa on muutenkin vähän kyseenalainen juttu. Ainakin sen hallittavuus tehonsa äärirajoilla on hankalaa. Siinähän on melko voimakas takaisinkytkentä. Lisäksi ulostulon impedanssi pienenee mikä taas saa aikaan sen että kaiutin ei "soi" kuten sen pitäisi. Olen ollut huomaavinani että kitaravahvistimet on melkein poikkeuksetta tehty ratkaisuilla joissa ei ole takaisinkytkentää. Tästä ainakin seuraa se että pääteaste on "vetkula" ja antaa kaiuttimen resonoida. Tätä varmaan itseasiassa halutaankin.
 
Tässä kun olen ajatellut (aih...) asiaa niin olen hissuksiin tullut sellaiseen hulluun ajatukseen että pitäisi varmaan tehdä yhden putken kontrolleri. Jos sitten tarvitaan neljä pääteputkea niin niillä olisi kullakin oma kontrollerinsa. Sitten vain jonnekin master joka ohjaa koko laumaa. Tässä olisi se mukava piirre että voisi käyttää yhtä ja samaa konstruktiota moneen kertaan. Tämä taas tekee sen halvemmaksi ja helposti laajennettavaksi.
 
Halvalla menee mutta menköön
päänahka
30.01.2009 07:42:07
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Aivan aluksi haluaisin...Ei vaan kiitoksia mielenkiintoisista kirjoituksista molemmille uusille vanhoille konkareille. Itseäni aihe kiinnostaa tällä hetkellä aivan erityisesti, sillä olen aloittelemassa inssityönä putkivahvistinta kitaralle. Todennäköisesti kuitenkin itse vahvistinsuunnittelussa menen oikopolkuja kopioiden valmiita ratkaisuja ajan säästämiseksi, mutta joku pieni erikoisuus olisi kiva saada ujutettua mukaan. Tuo mikrokontrolleri pääteasteessa on kyllä pirun mielenkiintoinen idea. Toimisi varmasti etenkin vahvistinrakentajalla, jonka asiakkaat voisivat testailla eri putkikombinaatioita mittatilaustyötä teettäessään.
 
Up and down, that's how energy stays alive.
eskoilola
30.01.2009 12:58:57
Kotisivu       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Onkohan tässä mitään järkeä. Näyttää himppa mutkikkaalta.... Noita kun laittaa vahvistimeen neljä ja viellä joku master kontrolleri niin ainakin voi sanoa että tässä vahvistimessa on poijjaat INTRANETTI....
 
Skema: http://furpile.com/romukauppa/Samples/TubeAutobias.gif
 
Tämä siis säätää ja mittaa yhtä putkea. Osaa myös vaihtaa ULTRALINEAR, TRIODI ja PENTODI kytkentöjen väliä.
 
Tuosta levystä ei tule kovin suuri mutkikkaasta skemasta huolimatta. Valtaosa tuon prossun ympärillä olevasta roinasta on pintaliitoskamaa.
 
Kaikki mielipiteet ovat tervetulleita.
 
Halvalla menee mutta menköön
blaekie
30.01.2009 19:21:49 (muokattu 30.01.2009 20:14:47)
Kotisivu Musiikkinäyte       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Onkohan tässä mitään järkeä. Näyttää himppa mutkikkaalta.... Noita kun laittaa vahvistimeen neljä ja viellä joku master kontrolleri niin ainakin voi sanoa että tässä vahvistimessa on poijjaat INTRANETTI....
 
Skema: http://furpile.com/romukauppa/Samples/TubeAutobias.gif
 
Tämä siis säätää ja mittaa yhtä putkea. Osaa myös vaihtaa ULTRALINEAR, TRIODI ja PENTODI kytkentöjen väliä.
 
Tuosta levystä ei tule kovin suuri mutkikkaasta skemasta huolimatta. Valtaosa tuon prossun ympärillä olevasta roinasta on pintaliitoskamaa.
 
Kaikki mielipiteet ovat tervetulleita.

 
Ilman toimintaselostetta ei ihan kaikki osuudet käynyt selville, ainakaan heti. mutta pari asiaa
 
- Onkos toi kontrolleri sama kuin mitä on käytetty autovirittäjien "MegaSquirt" ruiskutus kytkennöissä ?
- Miksi kaksi -150v syöttöä (R2/R3) hilalle ? Backup ?
- Mitens jos tää on putkikohtainen, noi Triodeu
Ultralinear kytkennät tulisi tehdä useammalla putkella, rinnalle vaan ?
- Toimintaseloste tuosta Bias/ohjaus jännitteiden mittaus/säätöosuudesta ?
- Joutuukos tuossa kenties input signaali tuon fetin armoille ?
 
Muutenhan tuo oli erittäinkin selkeä piirros
Ohjelmakoodi/algoritmi oli jo ?
 
EDIT: isse isselle vastaillen - Onkos toi kontrolleri sama kuin mitä on käytetty autovirittäjien "MegaSquirt" ruiskutus kytkennöissä ? Juu sehän se on sama piiri 8) , sillä voi ohjata myös siis vanhaa 289 kuutiotuuman Mustangia, (tai vaikka F1 Ferrarin moottoria) kuin myös saman ajan Kitaravaffareita , hoho
 
Nii onkii ... vai oliko sittenkään ..
KoskPaavo
30.01.2009 21:12:44
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Onkohan tässä mitään järkeä. Näyttää himppa mutkikkaalta.... Noita kun laittaa vahvistimeen neljä ja viellä joku master kontrolleri niin ainakin voi sanoa että tässä vahvistimessa on poijjaat INTRANETTI....
 
Skema: http://furpile.com/romukauppa/Samples/TubeAutobias.gif
 
Tämä siis säätää ja mittaa yhtä putkea. Osaa myös vaihtaa ULTRALINEAR, TRIODI ja PENTODI kytkentöjen väliä.
 
Tuosta levystä ei tule kovin suuri mutkikkaasta skemasta huolimatta. Valtaosa tuon prossun ympärillä olevasta roinasta on pintaliitoskamaa.
 
Kaikki mielipiteet ovat tervetulleita.

 
Vieraalta näyttää, jätän muille.
 
" Studiosus perpetuus"
harpist
31.01.2009 03:42:54
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

... Vaikka 12AX7/ECC83 käy ECC82/12AU7 sijaan niitäkään ei ilman modifikaatiota kannata vaihtaa.
 
Tämä jäi edelleen askarruttamaan ...
 
Miksi siis "ei kannata" ...
 
Mikä vaara Au putkien käytössä on - ilman modifikaatioita ... jos "putkikartalle" on merkattu Ax:t ?
 
Vastauksesta etukäteen kiittäen ...
 
" Soittaa tunteella - tarvittaessa vähemmän " ....... soittotaitoa sekin.
eskoilola
31.01.2009 05:58:45
Kotisivu       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Mikä vaara Au putkien käytössä on - ilman modifikaatioita ... jos "putkikartalle" on merkattu Ax:t ?
 
Ijhan äkkiseltään ainakin datalehtien valossa ECC83 ja 12AX7 ovat yksi ja sama putki. Jos näissä joku menee pieleen niin se yleensä on joku seuraavista (pahimmat ensin):
 
- Putken piikkijärjestys on erilainen; tuloksena sauhua ja palaneita sulakkeita
- Putki ei kestä laitteen käyttöjännitteitä; tuloksena sauhua ja entinen putki
- Putken kynnysjännite on väärällä planeetalla; tuloksena mykkä tai todella ujo vahvistin
- Putken vahvistus ei riitä tai on liiallinen; tuloksena mahdollisesti toivottukin särö tai hiljainen vahvistin
 
LIsäksi sitten se että miten samanlaisia nuo triodin eri puolikkaat ovat. Valmistajat takaavat jotakin mutta olen tavannut putkia jotka ovat olleet jo uutena täysin käyttökelvottomia esimerkiksi vaiheenkääntöasteeseen. Kyllä näissä kannattaa olla ainakin jonkin verran tarkkana.
 
Tuossa alla viellä linkit muutaman putken datenblatteihin:
ECC81 - http://furpile.com/Literature/Tubes/PHI/en/Tubes/ECC81.pdf
ECC82 - http://furpile.com/Literature/Tubes/PHI/en/Tubes/ECC82.pdf
ECC83 - http://furpile.com/Literature/Tubes/PHI/en/Tubes/ECC83.pdf
12AX7 - http://furpile.com/Literature/Tubes/GEN/en/Tubes/12AX7A.pdf
12AU7 - http://furpile.com/Literature/Tubes/GEN/en/Tubes/12AU7A.pdf
 
Halvalla menee mutta menköön
eskoilola
31.01.2009 07:04:06
Kotisivu       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

- Miksi kaksi -150v syöttöä (R2/R3) hilalle ? Backup ?
Aivan alkuperäisessä piirustuksessa tässä oli neljä (???) 330 kilon vastusta. Syy moiseen on se että mulla on noita tiettyjä vastuksia hyllyssä jumalattomasti (tuhansia). Tarkoitus oli saada tuo vastus jonnekin 50..70 kilon tietymille ilman että vaimo ryhtyy puhumaan tyyliin "Eikö sulla jo ole tarpeeksi noita hilavitkuttimia?". Mitään sen seksikkäämpää selitystä tuolle ei ole.
 
- Mitens jos tää on putkikohtainen, noi Triodeu Ultralinear kytkennät tulisi tehdä useammalla putkella, rinnalle vaan ?
Tähän on kuvattu yhden putken kytkentä. Jos tehdään kokonainen vuorovaihepääteaste niin toki se toinen päätemuuntajan puolikas tulee väliulosottoineen toiselle levylle. Tuo (reguloitu???) +VG2 jännite on kaikille pilleille yhteinen.
 
- Toimintaseloste tuosta Bias/ohjaus jännitteiden mittaus/säätöosuudesta ?
Bias jännitettä säädetään muuttamalla fetin T3 pulssisuhdetta. Huomaat varmaan että kytkennässä on virhe - sen olen jo korjannut. Labrasin tätät ja huomasin että tuo kytkentä on varsin epälineaarinen ja jännitettä voi toki säätää mutta varsinkin toivotulla alueella säätö on liian harvahampainen. Tuo seloste viittaa korjattuun kytkentään (tee selaimellesi reload).
 
Siis: Fetti T3 on joko päällä tai auki. Kondensaattorilla C2 oleva jännite on välillä -150..0V riippuen siitä että miten kauan fetti on auki ja miten kauan se on päällä. Alipäästösuodin R20-C2 poistaa tästä kytkyttelystä tulevan vaihtosähkön. Lopputuloksena säätyvä jännite vastuksen R8 läpi fetin T1 hilalle.
 
Audio signaali tulee nastasta IN kondensaattorin C1 läpi tuon saman fetin hilalle. Fetti tarvitaan puskuriksi pienentämään vaiheenkääntöasteen kuormaa. Zener ZD1 on suojaamassa fettiä IN nastassa mahdollisesti esiintyviltä jännitepiikeiltä (putkien vaihtoa vauhdissa).
 
Hilalle menevä jännite mitataan vastuksen R4 läpi ja transistori T2 huolehtii siitä että tuo jännite on kontrollerin ymmärtämällä jännitealueella. Signaali MEAS_G1 on noin 2.5 volttia kun hilalla on -150 volttia. Putoavat tuosta nollille yhtä matkaa.
 
Putken virta mitataan vastuksen R4 yli syntyvästä jännitteestä. Tuo jännite on 2.7 volttia 1 amppeerin virralla. Valitettavasti tämä kytkentä ei ota huomioon suojahilan virtaa joka summautuu tähän samaan pisteeseen. Se pitäisi mitata vastuksen R13 yli syntyvästä jännitteestä. Moinen lisäys tarkoittaisi ainakin yhden operaatiovahvistimen lisäämistä ja mietin että onko tieto niin tärkeä.
 
Vastukset R11 ja R12 sekä kondensaattorit C10 ja C11 ovat suotamassa kontrollerille meneviä mittasignaaleja.
 
- Joutuukos tuossa kenties input signaali tuon fetin armoille ?
Kyllä joutuu. Pahin asia tällaisessa fetissä on se että siinä on varsin suuri kapasitanssi hilan ja (olikos se) sourcen välissä. Siis kytkennässä tuon zenerin ZD1 yli. Kapasitanssi on noin 1000pF mikä on omiaan haihduttamaan korkeampia taajuuksia. Muut fetin kapasitanssit ovat merkityksettömiä (luokassa < 10pF). Tässä kytkennässä tuo iso kapasitanssi on sarjassa hyötysignaalin kanssa. Tällaisen asteen impedanssi vaihtelee välillä 50K ... 1M siten että se on noin 800K tuossa 8KHz korvilla ja putoaa siitä melko jyrkästi 16KHz mennessä jonka jälkeen se pysyy vakiona. Olen varma että eron suoraan johtoon verrattuna voi kuulla mutta onko ilmiö hiuksia nostattava vai ei - sanoisin että ei.
 
Halvalla menee mutta menköön
msormune
31.01.2009 13:11:20
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Kyllä joutuu. Pahin asia tällaisessa fetissä on se että siinä on varsin suuri kapasitanssi hilan ja (olikos se) sourcen välissä. Siis kytkennässä tuon zenerin ZD1 yli. Kapasitanssi on noin 1000pF mikä on omiaan haihduttamaan korkeampia taajuuksia.
 
En oikein mitään tiedä tästä oikeasti, mutta entäs joku toinen fet tuohon tilalle? IRF820? Kapasitanssi ehkä jotain 350 pf?
 
harpist
31.01.2009 13:12:03
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Sorry että tässä vielä vaivaan ...
 
Aiemmasta kysymyksestäni oli valitettavasti jäänyt osa pois -HJN- :ltä tekemääni lainausta.
 
ECC82/12AU7 ovat isompivirtaisia ohjausputkia, vaikka ne käyvät 12AX7/ECC83 sijaan niitä ei kannata käyttää..
 
Onko siis odotettavissa jotain dramatiikkaa kun olen surutta lyönyt ja sekoitellut harppusoundia metsästäessäni orig. Bassman `59 klooniin etuasteeseen Au ja Ax putkia - ilman mitään modifikaatioita. ( Ko. etuasteessahan on alkup. myös Ay putkia..... )
 
Kitarallahan ei kyseinen vahvistin kuulosta enää tuon jälkeen "terveeltä" mutta harppusoundi on ollut se ratkaisevin ... ainakin tähän asti.
 
Vast. taas etukäteen kiittäen ... ja anteeksi maalaisuuteni tässä "gurujen" topicissa.
 
" Soittaa tunteella - tarvittaessa vähemmän " ....... soittotaitoa sekin.
-HJN-
31.01.2009 16:28:55
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Kitarallahan ei kyseinen vahvistin kuulosta enää tuon jälkeen "terveeltä" mutta harppusoundi on ollut se ratkaisevin ... ainakin tähän asti.
 
Käyttämällä ECC82/12AU7 putkia ECC83/12AX7 sijaan vahvistus pienenee, samoin harmooniset eli särö. Tosin isommalle vahvistukselle mitoitettu anodivastus vaikuttaa myös vahvistukseen. Elikkä lyhyesti koko etuasteen jännitevahvistus pienenee ja harmoninen särö putoaa samoin yliohjausvara nousee. Missä kitaran vahvistuksilla harppu ikään kun menee ruvelle se soi ECC82 putkella puhtaammin - monelle kitaristille tämä olisi myrkkyä.
 
Fenderin "silverfacet pilattiin" juuri tanakammalla ohjausputkella 12AU7, vaiheenkäännössä pienennettiin vahvistusta ja loppu kruunattiin kovemmalla vastakytkennällä. CBS:n insinöörit kehuivat, että isot Showmanit antoivat 100W tehoa alle 1% säröllä. Amerikassa autotallipajat muuttivat CBS-Fendreitä takaisin 50-60 lukujen kuosiin, tästä syntyi esimerkiksi Mesa Boogie.
 
Aliquando insanire iucundum est
eskoilola
31.01.2009 18:22:45
Kotisivu       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

En oikein mitään tiedä tästä oikeasti, mutta entäs joku toinen fet tuohon tilalle? IRF820? Kapasitanssi ehkä jotain 350 pf?
 
Katselin näiden käppyröitä "sillä silmällä" eikä näissä nyt kovin paljoa eroa ollut. Se tärkein eli hilalla oleva varaus on molemmissa melkein sama. Samoin transkonduktanssi. Pilkun paikkaa ei viellä tuolla siirretä.
 
Eräs ratkaisu olisi laittaa tuohon putki.
 
Halvalla menee mutta menköön
-HJN-
01.02.2009 11:08:34
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Tuolle Eskolle
- Joutuukos tuossa kenties input signaali tuon fetin armoille ?
Vanhana analogiamiehenä vierastan säätävää puolijohdetta signaalitiessä. Toinen on nuo vaihtoreleet vahvistintyypin muuttamiseen.
 
http://www1.silonex.com/ Optocouplerit voivat olla hitaita, mutta on irti 100% ohjauksesta. Biasvirta on niin pieni, että joku tuollainen siinä kyllä kestäisi. Pienoisreleet ja vastusverkko, kelluu nekin, niillä tulisi hieman hammasta säätöön, mutta hammasta se on bittiäänikin.
 
Tuo suojahilan syötönvaihto lennossa voi losahtaa , koska siellä on reippaasti sähkövä ja induktanssi toisessa päässä - kokeilelamalla pauke selviää.
Sinänsä en epäile kontrollerin käyttöä, koska niitä erilaisissa ohjusprosesseissa miljoonia. Vaikka se näyttää monimutkaiselta, "point to point" ahjokolvitekniikkaan nähden, kontrolleripohjaiset laitteet on helppo tuotteistaa, koska loppu onkin pelkkää toistoa.
 
Aliquando insanire iucundum est
eskoilola
01.02.2009 14:54:46
Kotisivu       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Tuolle Eskolle
 
Vanhana analogiamiehenä vierastan säätävää puolijohdetta signaalitiessä. Toinen on nuo vaihtoreleet vahvistintyypin muuttamiseen.

Enkä yhtään ihmettele että epäilyttää. Se fetti tuossa signaalitiellä on itsellenikin pieni arvoitus. Siitä ei pääse lopulta jyvälle kuin kokeilemalla. Testipenkissä näytti hyvältä mutta reaalimaailma on ennenkin lyönyt halolla.
 
http://www1.silonex.com/ Optocouplerit voivat olla hitaita, mutta on irti 100% ohjauksesta. Biasvirta on niin pieni, että joku tuollainen siinä kyllä kestäisi. Pienoisreleet ja vastusverkko, kelluu nekin, niillä tulisi hieman hammasta säätöön, mutta hammasta se on bittiäänikin.
Tuossa tämänhetkisessä kytkennässä ei ole viellä ohjaustason säätöä. Laite on itseasiassa pirun mutkikas bias jännitteen säätötrimmeri. Elektronisista vaimentimista tulee mieleen noiden releiden lisäksi LDR, NTC ja PTC. Näistä hallittavin lienee tuo LDR.
 
Tuo suojahilan syötönvaihto lennossa voi losahtaa , koska siellä on reippaasti sähkövä ja induktanssi toisessa päässä - kokeilelamalla pauke selviää.
On kaksi asiaa jotka saavat aikaan sen että sähkö ei pysy johdossa. Suuri jännite tai suuri taajuus. Lineaarivahvistimia rakentaneena (1KW @ 30MHz) tiedän mitä iso jännite voi tehdä. Siksipä piirilevystä tuli tällainen vaikka tässä ollaan viellä reilusti alle kilovoltin staattisissa jännitteissä:
http://furpile.com/romukauppa/samples/ctlbrd01.jpg
http://furpile.com/romukauppa/samples/ctlbrd02.jpg
 
Tuo vahvistimen toimintamoodin vaihto on herkkää hommaa. Mieluiten anodijännite pois, sitten vaihto ja lopuksi varovasti anodijännite takaisin päälle. Vaihtoa voisi yrittää jonkinlaisella nollapistekytkennällä (mittaa jännitettä ja tekee vaihdon signaalin nollapisteessä) mutta kun siellä on aina jonninverran lepovirtaa...
 
Sinänsä en epäile kontrollerin käyttöä, koska niitä erilaisissa ohjusprosesseissa miljoonia. Vaikka se näyttää monimutkaiselta, "point to point" ahjokolvitekniikkaan nähden, kontrolleripohjaiset laitteet on helppo tuotteistaa, koska loppu onkin pelkkää toistoa.
 
Jep, mulla on noita piirilevyjä 3 lisää ;)
 
Halvalla menee mutta menköön
Beawers
02.02.2009 08:00:04
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Oletkos Esko päässyt jo kokeilemaan tuota mikrokontrolleria käytännössä ?
 
Itselläni on työn alla Köykän vastavaihepääteaste jossa pääteputkien biasjännitteiden säätö perinteisesti trimmereillä ja biasjännitteet tehdään erillisillä muuntajilla. Vaatii sovitetut pääteputket. Yksinkertainen peruskytkentä ja toimii hienosti myös käytännössä.
 
Mietin tässä vain mitä kaikkia lisäetuja tuollaisella mikrokontrollerilla saisi aikaan, jos otus toimii käytännössä hyvin. Ainakaan en ole missään aiemmin nähnyt tuollaista ratkaisua.
 
« edellinen sivu | seuraava sivu »
1 2 3 4 5

» Lisää uusi kirjoitus aiheeseen (Vaatii kirjautumisen)

Keskustelualueet «
Haku tästä aiheesta / Haku «
Säännöt «

Copyright ©1999-2023, Muusikoiden Net ry. Kaikki oikeudet pidätetään.
Palaute | Käyttöehdot | Rekisteriseloste | Netiketti | Mediakortti