Muusikoiden.net
09.12.2016
 

Elektroniikka ja soitinrakennus »

Keskustelualueet | Lisää kirjoitus aiheeseen | HakuSäännöt & Ohjeet | FAQ | Kirjaudu sisään | Rekisteröidy

Aihe: Tasasuuntausputket: erot/vaihtoehdot/tekniikka/yms.
1 2
SirElwood
14.11.2005 16:39:38
Kotisivu       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Tästä ei sitten tehdä suondipoliittista eipäsjuupas väittelyä!
 
Tässä on nyt aika-ajoin putkahdellut esiin juttuja noista tasuriputkista ja lag:sta ja tiesmistä. Tulipa sitten mieleen, että voisihan noista udella enemmänkin.
 
Eroista:
Eli minkälaisia eroja on eri tasuriputkilla? 5Y3, 5AR4/GZ34, 5U4G, 5V4 ja mitä noita nyt onkaan.. Miten valita oikea putki projektiin? Mitä tulee ottaa ehdottomasti huomioon? Millaisia suotokonkkia tulisi käyttää? Onko makuasioilla väliä? Joissain Fender vahvistimissahan on käytetty kahtakin tasuria, miksi?
 
Vaihtoehdoista:
Minkälaisia vaihtoehtoja noille tasureille on? Ainakin 5Y3 putken voinee korvata parilla 1N4007 diodilla? Tämä lienee edullinen vaihtoehto, etenkin jos muuntajasta ei löydy 5V lähtöä. Mutta miten muiden putkien korvaaminen diodeilla/tasasuuntaus-silloilla? Yleispäteviä ohjeita tai nyrkkisääntöjä? Miten tehdään kytkin silta- ja putkitasurin valintaan?
 
Tekniikasta:
Tähän kelpaisi vaikkapa linkit historiasta, toimintapariaatteesta ja muusta semmoisesta "aina kiinnostavasta triviasta". Myös kirjoja olisi aiheesta mukava lueskella. :)
 
Ja älkää kimmastuko, olen vain utelias
Mikko Kankaanpää
14.11.2005 20:12:25
Kotisivu       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Aloita etsimällä datalehtiset putkille:
http://www.mif.pg.gda.pl/homepages/frank/vs.html
 
Diodeilla ei voi aina suoraan korvata putkea, sillä jännite nousee monesti aivan liikaa. Ehdottomasti pitää tsekata että 5V käämi kestää tasuriputken kuormituksen. Eli 5V 2A käämille ei 5U4:sta laiteta.
 
http://www.uraltone.com
Mugsy
15.11.2005 13:19:06
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Tasasuuntausdiodien tai tasasuuntaukseen käytetyn sillan pitää kestää jännitettä paljon enemmän kuin putkien anodijännite. Muuntajan A.C. jännite kerrotaan ensin neliöjuuri kahdella, jolloin saadaan vaihtojännitteen huippuarvo. Tämä kerrotaan vielä kahdella, sillä estosuunnassa jännite diodin yli nousee negatiivisen puoliaallon aikana kaksinkertaiseksi. Tämä on jännite, jolle diodit täytyy mitoittaa. Ei ole lainkaan väärin käyttää 1000V diodeja jos anodijännite on 250V. Virtaa diodien täytyy kestää reilusti enemmän kuin anodivirta, vaikkapa 2-3 A, jotta ollaan varmasti turvallisella puolella.
 
Jos diodi pimahtaa, seuraavana saattavat elektrolyyttikondensaattorit pläjähtää kattoon ja sisältö sataa hiutaleina alas. Elektrolyyttikondensaattoreissa on tärkeätä muistaa oikea napaisuus ja noin puolitoistakertainen jännite, käyttöjännitteeseen verrattuna. Kapasitanssi omaa hieman mutkikkaamman kaavan, mutta kannattaa luntata muista vastaavista vahvistimista.
 
Mikko Kankaanpää
15.11.2005 20:52:29
Kotisivu       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Tasasuuntausdiodien tai tasasuuntaukseen...
 
Juu, tässä tosin kyseltiin putkitasureista. Eka suotokonkka ei saa olla isompi kuin tasuriputken datalehtisissä, muutoin on mielipideasia mikä on paras koko. Vintagelaitteissa on monasti todella pienet konkat, uusissa hypersupersärötin vehkeissä sitten jopa kymmeniä kertoja isommat (eikä tietenkään putkitasureita).
 
Kannattaa myös huomata että esim. sovtek 5Y3 ei ole samoilla spekseillä kuin NOS 5Y3:t. Sovtek antaa paljon enemmän jännitettä ulos. Eli jos haluaa aidon "5Y3 soundin" (heh) pitää myös käyttää NOS 5Y3 tasuria.
 
Tasurin sag:a voi simuloida tehovastuksella vallan mainiosti.
 
Mikko
 
http://www.uraltone.com
päänahka
15.11.2005 23:03:03
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Tasurin sag:a voi simuloida tehovastuksella vallan mainiosti.
 
Kysytäänpä tässäkin että tuleeko vastus heti diodien perään?
 
Soolot on perseestä. AKKK #7
pjl
16.11.2005 09:18:14
Kotisivu       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Kysytäänpä tässäkin että tuleeko vastus heti diodien perään?
 
Näin olen ymmärtänyt.
saturnzreturn
10.02.2009 23:02:04 (muokattu 10.02.2009 23:02:44)
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Ameriikan kultakorvat tuolla foorumeilla väittävät, että tasasuuntaajan putkella olisi vaikutusta soundiin... Mitenkähän on asian laita? Oma järki sanoo että tuo putki hoitaa vain teknistä puolta vahvistimesta, eikä muokkaa/vaikuta soundiin millään tavalla.
 
Omassani on kiinni 5V4 "oikeaoppisen" GZ34 putken sijaan, mikä siis on mainittu vahvistimeni tube location chartissa.
 
my wallet's fat and so is my head
eskoilola
11.02.2009 00:05:04
Kotisivu       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Tasasuuntaajassa putkella ja puolijohdediodilla on paljonkin eroja. Lisäksi putkilla on keskenään eroja.
 
Eräs varsin usein ylenkatsottu ominaisuus on se että putki ei heti paina täyttä höökää suotoelkolle vaan aloittaa vähin erin. Hyvin suunnitellussa putkivahvistimessa tasasuuntaaja tulee päälle yhtämatkaa muiden putkien kanssa ja anodijännite lähtee päälle pehmeästi. Puolijohdetasurilla taas anodijännite on samointein päällä ja kaikki konkat - etenkin anodi-hila erotuskonkat ovat hetken aikaa tuplasti normaalia käyttötilannetta korkeammassa jännitteessä.
 
Toinen asia joka aiheuttaa päänvaivaa puolijohdetasureissa on se että ne "napsuvat" kytkeytyessään päälle ja pois päältä. Puolijohdetasurin kytkeytyminen on hyvin äkkinäinen tapahtuma ja tämän takia verkkomuuntajaan indusoituu sähköpiikkejä. Nämä vuorostaan menevät hehkukäämin kautta kaikille; myös etuasteen; putkille aiheuttaen omanlaista surinaa. Tuota surinaa ei tahdo millään saada pois. Putkitasuri kytkeytyy pehmeästi eikä tällaista surinaa esiinny.
 
Putkitasureissa taas on eroja paitsi virrankestossa niin myöskin niiden katodin rakenteessa - ennenkaikkea siinä tavassa miten katodi lämmitetään. Antiikkiset tasurit ovat yleensä sellaisia (AZ1, U18/20, ...) joissa hehkulanka itsessään on katodi. Tuolloin pitää verkkomuuntajan olla sellainen että se kestää anodijännitteen tasurin hehkukäämissä. Uudemmat tasurit ovat epäsuorasti hehkutettuja (katodi ja hehkulanka on eristetty toisistaan) ja niiden hehkut on kytketty rinnan muiden hehkujen kanssa. Tällaisilla putkilla rajat asettaa tuon katodin ja hehkulangan eristyksen laatu.
 
Erästä asiaa en ole koskaan oikein tajunnut. Miksi tasasuuntaajaputkille ilmoitetaan maksimi suotokonkan arvo?
 
Halvalla menee mutta menköön
Tubeman
11.02.2009 08:52:34
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Tasasuuntaajassa putkella ja puolijohdediodilla on paljonkin eroja. Lisäksi putkilla on keskenään eroja.
 
Eräs varsin usein ylenkatsottu ominaisuus on se että putki ei heti paina täyttä höökää suotoelkolle vaan aloittaa vähin erin. Hyvin suunnitellussa putkivahvistimessa tasasuuntaaja tulee päälle yhtämatkaa muiden putkien kanssa ja anodijännite lähtee päälle pehmeästi. Puolijohdetasurilla taas anodijännite on samointein päällä ja kaikki konkat - etenkin anodi-hila erotuskonkat ovat hetken aikaa tuplasti normaalia käyttötilannetta korkeammassa jännitteessä.
 
Toinen asia joka aiheuttaa päänvaivaa puolijohdetasureissa on se että ne "napsuvat" kytkeytyessään päälle ja pois päältä. Puolijohdetasurin kytkeytyminen on hyvin äkkinäinen tapahtuma ja tämän takia verkkomuuntajaan indusoituu sähköpiikkejä. Nämä vuorostaan menevät hehkukäämin kautta kaikille; myös etuasteen; putkille aiheuttaen omanlaista surinaa. Tuota surinaa ei tahdo millään saada pois. Putkitasuri kytkeytyy pehmeästi eikä tällaista surinaa esiinny.
 
Putkitasureissa taas on eroja paitsi virrankestossa niin myöskin niiden katodin rakenteessa - ennenkaikkea siinä tavassa miten katodi lämmitetään. Antiikkiset tasurit ovat yleensä sellaisia (AZ1, U18/20, ...) joissa hehkulanka itsessään on katodi. Tuolloin pitää verkkomuuntajan olla sellainen että se kestää anodijännitteen tasurin hehkukäämissä. Uudemmat tasurit ovat epäsuorasti hehkutettuja (katodi ja hehkulanka on eristetty toisistaan) ja niiden hehkut on kytketty rinnan muiden hehkujen kanssa. Tällaisilla putkilla rajat asettaa tuon katodin ja hehkulangan eristyksen laatu.
 
Erästä asiaa en ole koskaan oikein tajunnut. Miksi tasasuuntaajaputkille ilmoitetaan maksimi suotokonkan arvo?

 
Monesti on osoiteltu tasuriputkea että se olisi se syyllinen rajoitukseen,kaivoin EZ80:n datoja eri valmistajilta ja heräsi ajatus ettei pelkkä putki voi olla kompastuskivi,vaan koko tasurikytkentä toisiokäämeineen,ja muiden kilkkeiden kera.Pystyiskö esim Spicella ajamaan simulaation jossa nostetaan elkon kokoa asteittain ja aina tehdään kylmästartti,ja samalla tsekataan kriittiset mittaukset
putken anodeilta,katodilta..
 
"Fieldistorilla ei tule olemaan tulevaisuutta koska ne kohisevat ja taajuusalue on olematon" (ote artikkelista fetistä 50-luvulla)
blaekie
11.02.2009 09:21:54 (muokattu 11.02.2009 10:08:07)
Kotisivu Musiikkinäyte       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Erästä asiaa en ole koskaan oikein tajunnut. Miksi tasasuuntaajaputkille ilmoitetaan maksimi suotokonkan arvo?
 
Tammen Radiotekniikan Käsikirjasarjan kirjassa "AM -Tekniikka" , puhutaan tasureiden kohdalla tuosta ensimmäisestä konkasta, vain jotta sitä ei saa valita liian suureksi, kuin ei myöskään kuormaa R liian pieneksi. Vaikutus on kuulema sama, tulee liian suuria "Virtasysäyksiä" putkelle. Siihen loppuikin sitten sen asian käsittely.
 
EDIT :Ameriikan kultakorvat tuolla foorumeilla väittävät, että tasasuuntaajan putkella olisi vaikutusta soundiin... Mitenkähän on asian laita? Oma järki sanoo että tuo putki hoitaa vain teknistä puolta vahvistimesta, eikä muokkaa/vaikuta soundiin millään tavalla.
 
Amerikan foorumeissa aika usein ehtaa "mythbusters" kamaa, eli myyttisiä uskomuksia.
Paras on mielestäni jatkuva taistelu "Point-to-Point" johdotuksen versus piirilevy johdotuksen vaikutuksesta saundiin. Sen enempää ottamatta kantaa, puolesta tai vastaan.
 
Tasuriputkivirtalähteen notkahtaminen (sag) kuormitustilanteessa on oikeastaan ainoa asia joka vaikuttaa saundiin, jos ei oteta lukuun suodatinosaa hurinan estossa.
 
Nii onkii ... vai oliko sittenkään ..
maza
11.02.2009 10:25:59
Kotisivu       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Monesti on osoiteltu tasuriputkea että se olisi se syyllinen rajoitukseen,kaivoin EZ80:n datoja eri valmistajilta ja heräsi ajatus ettei pelkkä putki voi olla kompastuskivi,vaan koko tasurikytkentä toisiokäämeineen,ja muiden kilkkeiden kera.Pystyiskö esim Spicella ajamaan simulaation jossa nostetaan elkon kokoa asteittain ja aina tehdään kylmästartti,ja samalla tsekataan kriittiset mittaukset
putken anodeilta,katodilta..

 
Itte olen kuvitellut että kyseessä olis joku sen tyyppinen juttu, että jos perään laittaa liian suuren elkon, on käynnistyshetkellä virtapiikki liian pitkäkestoinen ja putki sanoo moro. Kuvitelma siis kaiketi virheellinen?
blaekie
11.02.2009 10:35:23 (muokattu 11.02.2009 10:35:43)
Kotisivu Musiikkinäyte       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

..... Kuvitelma siis kaiketi virheellinen?
 
Älä vielä tee johtopäätöksiä, tästä on syntymässä keskustelu :-)
 
Nii onkii ... vai oliko sittenkään ..
päänahka
11.02.2009 11:28:18
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Itte olen kuvitellut että kyseessä olis joku sen tyyppinen juttu, että jos perään laittaa liian suuren elkon, on käynnistyshetkellä virtapiikki liian pitkäkestoinen ja putki sanoo moro. Kuvitelma siis kaiketi virheellinen?
 
Näin mäkin olen sen kuvitellut. Mutta jos standby-kytkin ei ole verkkomuuntajan keskitapissa tai tasurin perässä, tai sitä ei ole ollenkaan, niin eikö tuo konkka varautuisi hitaasti sitä mukaa kun tasuriputki lämpenee? Tällöinhän voisi kaiketi huoletta laittaa isompaa reserviä tasurin perään, ja säästää esim. kuristimessa.
 
Tasuriputkivirtalähteen notkahtaminen (sag) kuormitustilanteessa on oikeastaan ainoa asia joka vaikuttaa saundiin, jos ei oteta lukuun suodatinosaa hurinan estossa.
 
Antaahan noi ilmeisesti aika erisuuruisia jännitteitä ulos. Tämänkin luulisi vaikuttavan enemmän pääteasteessa, jossa putken toimintakäyrät siirtyisivät vähän eri paikkoihin.
 
Up and down, that's how energy stays alive.
blaekie
11.02.2009 11:35:39
Kotisivu Musiikkinäyte       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Tasuriputkivirtalähteen notkahtaminen (sag) kuormitustilanteessa on oikeastaan ainoa asia joka vaikuttaa saundiin, jos ei oteta lukuun suodatinosaa hurinan estossa.

Antaahan noi ilmeisesti aika erisuuruisia jännitteitä ulos. Tämänkin luulisi vaikuttavan enemmän pääteasteessa, jossa putken toimintakäyrät siirtyisivät vähän eri paikkoihin.
 
Sama asia käytännössä, jos tarkkaan tulkitaan hommaa. Toiset putkityypit/yksilöt ei notkahda niin paljoa kuin toiset.
 
Nii onkii ... vai oliko sittenkään ..
päänahka
11.02.2009 11:42:06
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Sama asia käytännössä, jos tarkkaan tulkitaan hommaa. Toiset putkityypit/yksilöt ei notkahda niin paljoa kuin toiset.
 
Sisäisen resistanssin aiheuttamia ilmiöitä kumpikin, vai? Mutta eikö noi kuitenkin ilmiöinä ole eri asioita: toisessa tasuri ei anna kovaa kuritettuna tarpeeksi virtaa, ja toisessa jännitteet on jatkuvasti alempana? Sag vaikuttaa vain B-luokassa, mutta anodijännitteiden putoaminen vaikuttaa myös A-luokassa.
 
Up and down, that's how energy stays alive.
okabass
11.02.2009 11:53:26 (muokattu 11.02.2009 11:57:24)
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

MOI
 
Tämä London power mies, O'Connor, sanoo kirjassaan, että putkitasuria ja piitasuria, jossa on 100-250 vastus sarjassa, eivät soittajat erottaneet kuuntelu- ja soittokokeissa toisistaan. Omat kokemukset puoltavat asiaa. Kyse on käsittääkseni kitarakoneista. Korvauskytkentää voi vielä kuulemma parantaa laittamalla vastuksen lisäksi zenerin (jännitepudotus lepotilassa) ja kelan sarjaan.

Tossa piitasuri + vastus kytkennässä on minusta vielä sellainen etu, että laittamalla ko. vastuksen vain pääteputkien anodisyöttöön, notkuu vain pääte. Laittamalla vastus heti piitasurin jälkeen putoaa jännite koko poppilootassa.
 
Sax-pappa
11.02.2009 11:58:29
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Älä vielä tee johtopäätöksiä, tästä on syntymässä keskustelu :-)
 
Heitänpä yhden teorian keskustelun virikkeeksi. Kytkentähetken jälkeen katodi lämpenee hieman epätasaisesti ennen lämmön tasaantumista. Tällöin kondensaattorin latautumiseen tarvittava emissio saattaa jakautua katodilla hyvinkin epätasaisesti ja aiheuttaa suurilla latausvirroilla paikallista rappeutumista.
 
blaekie
11.02.2009 12:23:10
Kotisivu Musiikkinäyte       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Sisäisen resistanssin aiheuttamia ilmiöitä kumpikin, vai? Mutta eikö noi kuitenkin ilmiöinä ole eri asioita: toisessa tasuri ei anna kovaa kuritettuna tarpeeksi virtaa, ja toisessa jännitteet on jatkuvasti alempana? Sag vaikuttaa vain B-luokassa, mutta anodijännitteiden putoaminen vaikuttaa myös A-luokassa.
 
Jännite virta, virta Jännite. Jos jännite laskee jonkun tietyn loadin yli, laskee virtakin, ja päinvastoin. Kumpikin riippuvaisia toisistaan. En oikeastaan ottanut kantaa kuorman laatuun, eli sitä miten virtalähteen notkahdus vaikuttaa jossain tietyssä pääteasteluokassa ja/tai kytkennässä. Varmaan on vaikutusta silläkin onko kone katodibiasoitu vai kiinteällä bias:lla. Tää on sit taas toinen tarina.
 
Nii onkii ... vai oliko sittenkään ..
päänahka
11.02.2009 12:40:52
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Jännite virta, virta Jännite. Jos jännite laskee jonkun tietyn loadin yli, laskee virtakin, ja päinvastoin. Kumpikin riippuvaisia toisistaan. En oikeastaan ottanut kantaa kuorman laatuun, eli sitä miten virtalähteen notkahdus vaikuttaa jossain tietyssä pääteasteluokassa ja/tai kytkennässä. Varmaan on vaikutusta silläkin onko kone katodibiasoitu vai kiinteällä bias:lla. Tää on sit taas toinen tarina.
 
Tarkoitin tuossa koko ajan samaa AB-luokan päätettä. Eli olettaisin, että myös silloin kun pysytään A-luokassa, ja virta pysyy vakiona, on eroa siinä miltä se kuulostaa eri anodijännitteillä. Sitten taas kun runtataan päätettä B-asteen puolelle, alkaa tuo tasurin kuormitus kuulua. Eikö nämä ole kuitenkin eri asioita, vaikka samasta syystä johtuvatkin?
 
Up and down, that's how energy stays alive.
blaekie
11.02.2009 12:52:41
Kotisivu Musiikkinäyte       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Tarkoitin tuossa koko ajan samaa AB-luokan päätettä. Eli olettaisin, että myös silloin kun pysytään A-luokassa, ja virta pysyy vakiona, on eroa siinä miltä se kuulostaa eri anodijännitteillä. Sitten taas kun runtataan päätettä B-asteen puolelle, alkaa tuo tasurin kuormitus kuulua. Eikö nämä ole kuitenkin eri asioita, vaikka samasta syystä johtuvatkin?
 
En oo nyt ihan varma mitä ajat takaa, varmaan noin, tai sit ei, mutta tää lähti nyt rönsyileen niihin virtalähteen laadun vaikutuksiin, joka ei ole varsinaisena aiheena.
Tätä osaa täytyy miettiä erikseen.
 
Nii onkii ... vai oliko sittenkään ..
« edellinen sivu | seuraava sivu »
1 2

» Lisää uusi kirjoitus aiheeseen (Vaatii kirjautumisen)

» Kirjaudu sisään

Keskustelualueet «
Haku tästä aiheesta / Haku «
Säännöt «

Copyright ©1999-2016, Muusikoiden Net ry. Kaikki oikeudet pidätetään.
Palaute | Käyttöehdot | Rekisteriseloste | Netiketti | Mediakortti