![]() 06.09.2011 15:49:01 (muokattu 06.09.2011 15:50:42) | |
---|---|
Tässä ketjussa on paljon hyvää tekstiä. Tällaisen heitän vielä tähän perään, että Gibson (lähde esim. youtube) kertoo, että 10 % tehtaalla tehdyistä kitaroista menee polttopuiksi. Kannattavuus kuulemma kohenisi kummasti, jos tähän pystyttäisiin vaikuttamaan. Eli summa summarum, kun kosket siihen 90 % otokseen, joka tehtaalta siis pääsi "soivina soittimina" läpi lopputarkastuksesta, helposti pilaat sen soinnin. Noin niinko mahdollisimman yksinkertaistaen asiaa. Mulla on yksi Vintage merkkinen, tosi hyvä Precission IV Icon työn alla, G-kielen b-nuotti soi hieman heikommalla sustainilla, kuin muut. Tyypillistä bassoille. Ei kannata oikeesti lähteä korjailemaan, vaan kielillä, säädöillä yms katsoo niin hyvän, mitä siitä saa, ja 350 e hintaluokan bassoksi arvosana: Kiitettävä. Jotain lyijipainojen valamista bodyyn tms pitäisin täysin huu-haana, en usko, että saa aikaan mitään. Tämä basso ei varmasti olisi tullut läpi Fender Custom Shopin tarkastuksesta, mutta joo, Vintagelta kyllä, ja hintaisekseen toistan: arvosana kiitettävä. Ei kuule, mutta tuntee soittaessaan ton homman. | |
![]() 06.09.2011 19:08:21 (muokattu 06.09.2011 19:11:55) | |
->95 prosenttia ihmisistä ei erota saundin perusteella kevennettyä paulia keventämättömästä, kun keppi lyödään styrkkariin kiinni ja volat ovat vähintään puolessa välissä. Sähkökitara on ensisijaisesti sähköinen soitin ja rungossa oleva jonkun desin kokoinen ontelo on merkittävyytensä perusteella noin sijalla 178. ämyreistä pukkaavaan saundiin vaikuttavista tekijöistä. Pelottelut otelautaan rungon kevennysten myötä syntyvistä kuolleista kohdista ovat aivan käsittämätöntä paskapuhetta ja kertovat kyllä siitä, että soitinrakennuksesta ei ymmärretä mitään. Kitaran soiminen on loppujen lopuksi vain fysiikkaa. Jos kitara on soiva peli ennen kevennyksiä, niin siihen ei todellakaan synny rungon jyrsimisestä "dead spotteja", jos vain ymmärtää olla jyrsimättä kaulataskun ja tallan väliseltä alueelta sopivilla marginaaleilla. Eiköhän normaalijärkinen ihminen tämän ymmärrä. Itse olen keventänyt muutaman paulin ja jokusen saarnitelen ainoana havaittuna vaikutuksena karahkan kevenemisen ja akustisen saundin muutokset. En tällä tarkoita, että välttämättä kannattaisin merkkisoitinten modaamista. Toisille on tärkeintä kitaran jälleenmyyntiarvo, toisille käytettävyys. Kukin toimikoon omista lähtökohdistaan. Itse en modaisi, vaan möisin pois ja rakentaisin uuden. Kaikenlainen korjailu ja modaaminen on älyttömän vaivalloista ja turhauttavaa puuhaa kun vertaa, kuinka helposti uutta syntyy. edit: ja tämä pätee myös ammattilaisten veloitukseen. En usko, että kukaan osaava kaveri tekee tuollaista kevennystä valmiiseen keppiin niin edullisesti, etteikö rahoillaan kannattaisi tilata samoin tein uutta soitinta. Eva jag behöver dig. Mer än vad jag vill ha dig och jag vill ha dig för gamla tiders skull. Du betydde inte allt. Men det blåste aldrig kallt. För du var solskenet. Jag var ensam. | |
![]() 06.09.2011 19:53:13 | |
off-topic: ikävä huomata kuinka monen tällä palstalla arvostamieni ihmisten mielipide on niin erilainen. Kokeneempien puheita lukemalla oppivaa (kuten minä) ajaa itsekokeiluun. Tämä tosin ihan hyvä asia. laurilaguitars.blogspot.com | |
![]() 07.09.2011 00:18:20 | |
e0700719: off-topic: Kokeneempien puheita lukemalla oppivaa (kuten minä) ajaa itsekokeiluun. Tämä tosin ihan hyvä asia. Juuri näin. Mielipiteitä on yhtä monta kuin niitten esittäjiäkin. Itse en juuri ole modaillut kitaroita, enemmänkin rakekennellut ja jokaisen projektin myötä on oppia tullut lisää. Yksi mielipide lisää: Kitaran sointiin vaikuttava alue on mielestäni pisimmän kielen kiinnikkeitten ja niiden lähialueen väline ala. Mikki- / talla routtausten viereen n. 25 mm ehjää. Loput kitaran rungosta voi olla tyhjää, vaikka vaneri kuorella. Kyllä minä tiedän etten tiedä, mutta et sinä sitä tiedä. | |
![]() 07.09.2011 07:59:53 | |
Old Joe: Juuri näin. Mielipiteitä on yhtä monta kuin niitten esittäjiäkin. Itse en juuri ole modaillut kitaroita, enemmänkin rakekennellut ja jokaisen projektin myötä on oppia tullut lisää. Yksi mielipide lisää: Kitaran sointiin vaikuttava alue on mielestäni pisimmän kielen kiinnikkeitten ja niiden lähialueen väline ala. Mikki- / talla routtausten viereen n. 25 mm ehjää. Loput kitaran rungosta voi olla tyhjää, vaikka vaneri kuorella. Ite kuulun eri koulukuntaan tuon suhteen. Olen sitä mieltä, että kaikki rungon puuosat ja niiden muodot vaikuttaa hieman sointiin, mutta turha näistä on vääntää. laurilaguitars.blogspot.com | |
![]() 07.09.2011 08:26:20 (muokattu 07.09.2011 08:31:38) | |
Old Joe: Juuri näin. Mielipiteitä on yhtä monta kuin niitten esittäjiäkin. Itse en juuri ole modaillut kitaroita, enemmänkin rakekennellut ja jokaisen projektin myötä on oppia tullut lisää. Yksi mielipide lisää: Kitaran sointiin vaikuttava alue on mielestäni pisimmän kielen kiinnikkeitten ja niiden lähialueen väline ala. Mikki- / talla routtausten viereen n. 25 mm ehjää. Loput kitaran rungosta voi olla tyhjää, vaikka vaneri kuorella. Olen taipuvainen tähän koulukuntaan. Yksi hyvin soiva strato on tullut nähtyä, johon aikaa myöten kaiverrettiin jos jonkinmoista mikkikoloa ja poteroa, niin sointihan siinä ykskaks loppui. http://rockdata.org/sahkokitaran_fysiikka.jpg Antaa kaikkien kitaroiden soida. Kielten värähtely yleinen ja yhtäläinen. | |
![]() 07.09.2011 10:38:40 | |
Ei sähkökitaran koko body voi vaikuttaa mitenkään merkittävästi. Eri asia on akustinen kitara, jossa kannessa soi kirkkaat äänet ja bassot tulee kopasta. Eli niin kauan kuin kielien välissä ja tallan ymärillä on riittävästi kiinteää tavaraa, ei ero ole merkittävä. Kitaran mikrofoni sitten vielä pelkistää ääntä, koska se ei äänitä rungosta vaan kielistä. Vaikka kielien ääni on värittynyt rungon soinnilla, nin ero on suurempi sähkökitaralla akustisesti soitettaessa. Ääni kulkee kaikessa väliaineessa, kuten bodyssa, mutta kyse on silloinkin etenevästä aallosta, eikä enää sointiin vaikuttavasta asiasta. Samoin voisi väittää että huoneessa oleva hapen määrä muuttaa ääntä. | |
![]() 07.09.2011 11:44:57 | |
>> niin siihen ei todellakaan synny rungon jyrsimisestä "dead spotteja", jos vain ymmärtää olla jyrsimättä kaulataskun ja tallan väliseltä alueelta Tätä juuri tarkoitin omassa kirjoituksessani. Tuollaisen tekeminen on jo todella vaativa työ, ja ammattilaisen tekemänä maksaa paljon. Nythän jos kitaraa kevennetään, ei 100g merkitse mitään, vasta varmaankin tuolla 1 kg tasolla saavutetaan jokin haluttu tulos, joten tuollaisten "kammioiden" tekeminen kitaraan edellyttää melkoista taitoa ja varmaan jonkinlaiset laitteetkin. Ja pitää muistaa, että kun tuollainen kammio syntyy, pitää kammion olla syvällä kitaran bodyssä, jottei pieni kolku sitten tee "reikää" kitaran kannen ja kammion välille. Ja joo, henkilökohtaiset kokemukseni bodyn rungon modaamisesta eivät ole suuret, mutta olen uskonut "asiantuntijoiden varoitteluja" siitä, että bodyn modaaminen ei koskaan ole järkevää. | |
![]() 07.09.2011 12:20:24 | |
Vaikea sanoa, johtaako tämä teoria mihinkään mutta voitais katsoa myös tuon värähtelyn intensiteetin I kannalta. I= P/A=2^2 f^2 vy ^2 Tuola on muun muossa P=pinta-alan läpi menevä teho sekä A=pinta-ala jonka läpi teho menee. Tuo vois ehkä osoittaa jotain, mutta kyllä joo... voihan teoria pitää paikkaansa mutta se on teoreettista eikä siit noin irrelevantilla materiaalilla, kuin puu, ole sitä luultavasti käytännössä. laurilaguitars.blogspot.com | |
![]() 07.09.2011 13:45:26 | |
e0700719: Vaikea sanoa, johtaako tämä teoria mihinkään mutta voitais katsoa myös tuon värähtelyn intensiteetin kannalta. I= P/A=2^2 f^2 vy ^2 Tuola on muun muossa P=pinta-alan läpi menevä teho sekä A=pinta-ala jonka läpi teho menee. Tuo vois ehkä osoittaa jotain, mutta kyllä joo... voihan teoria pitää paikkaansa mutta se on teoreettista eikä siit noin irrelevantilla materiaalilla, kuin puu, ole sitä luultavasti käytännössä. Teoria pitää aina paikkansa. Puu on kuitenkin materiaali siinä missä mikä muu tahansa. Mutta tuokin pitää soveltaa nyt oikein ja ottaa akustiikka huomioon. Tuo kaava kertoo että isommalla pinta-alalla värähtely leviää, mutta edelleen mikrofonit on kielien alla se ei ota kantaa siihen miten värähtey etenee kauempana. Akustinen sointi sähkökitarassa voi muttua, mutta ei niinkään sähköinen. Asian voi kokeilla laittamalla kitaran kiinni pöytään soitettaessa. Ääni kovenee huomattavasti. | |
![]() 07.09.2011 14:58:08 | |
JPHe: Teoria pitää aina paikkansa. Puu on kuitenkin materiaali siinä missä mikä muu tahansa. Mutta tuokin pitää soveltaa nyt oikein ja ottaa akustiikka huomioon. Tuo kaava kertoo että isommalla pinta-alalla värähtely leviää, mutta edelleen mikrofonit on kielien alla se ei ota kantaa siihen miten värähtey etenee kauempana. Akustinen sointi sähkökitarassa voi muttua, mutta ei niinkään sähköinen. Asian voi kokeilla laittamalla kitaran kiinni pöytään soitettaessa. Ääni kovenee huomattavasti. Hyvä pontti! laurilaguitars.blogspot.com | |
![]() 08.09.2011 21:53:24 | |
e0700719: Hyvä pontti! Juuri näin. Nythän on puhe nimen omaan sähköisestä äänen tuottamisesta. Kysymyshän on siitä, miten kielien ja mikrofonin suhde toisiinsa toimii. Miten puu, johon mikki on kiinnitetty, joustaa soitettaessa. Yks lysti onko body tähden tai paistinpannun muotoinen. Kielien liike suhteessa mikrofoniin on se oleellinen. Kyllä minä tiedän etten tiedä, mutta et sinä sitä tiedä. | |
‹ edellinen sivu | seuraava sivu › |
› Lisää uusi kirjoitus aiheeseen (vaatii kirjautumisen)