Elektroniikka ja soitinrakennus ›

e0700719: Sit haetaan höylä autotallista ja ostetaan seetriä =)
 
Seetri maistuu pahalle ja sen maistaa, vaikka vain hioisi sitä.

JPHe: Seetri maistuu pahalle ja sen maistaa, vaikka vain hioisi sitä.
 
Totta. Mulla on maski.

horseface: Moi,
Olen tässä miettinyt, miten saisin ykköskitarastani vielä ykkösemmän. Kyseessä on musta Gibson Les Paul Custom -87, joka on mainio vekotin lukuunottamatta painoaan. Onko kellään käsitystä siitä, miten kitaran keventäminen tapahtuisi siten, että operaatio ei näkyisi päälle?
 
Itse homman jättäisin luonnollisesti soitinrakentajan tehtäväksi.
 
Pieni apu tulee peräkappaleen vaihtamisesta alumiiniseksi, vakiopalikka painaa teilut 100 grammaa, alumiininen vähän yli 20. Ja Nashville TOM:n vaihtaminen ABR-1:een voisi viedä vähän eteenpäin, ABR-1 on vähän pienempi. GFS:ltä tai stewmacilta löytyy sovittimia joilla saa ABR-1:n Nashvillen kiinnitykseen.
 
Peräkappale siis tietoa, talla arvailua... kullatun alumiiniperäkappaleen löytäminen inhimilliseen hintaan voikin olla melkoinen homma, eBayta katselisin. Sillä ei ole mitään väliää onko ankkuritappien kierre metrinen vai tuumainen. Se itse peräkappale sopii siihen vanhalle paikalle. Melko varmasti, mitään en uskalla luvata...
 
Virittimien metallinuppien vaihtaminen muovisiin keventää myös hieman, muuta ei tule mieleen jyrsimishommien lisäksi.
 
Edit: tallan vaihto muuttaa ulkonäköä minimaalisen vähän ja viritimien nupit hieman enemmän, joku helmiäismeininki voisi sopia mustaan Customiin.

p130: Pieni apu tulee peräkappaleen vaihtamisesta alumiiniseksi, vakiopalikka painaa teilut 100 grammaa, alumiininen vähän yli 20. Ja Nashville TOM:n vaihtaminen ABR-1:een voisi viedä vähän eteenpäin, ABR-1 on vähän pienempi. GFS:ltä tai stewmacilta löytyy sovittimia joilla saa ABR-1:n Nashvillen kiinnitykseen.
 
Peräkappale siis tietoa, talla arvailua... kullatun alumiiniperäkappaleen löytäminen inhimilliseen hintaan voikin olla melkoinen homma, eBayta katselisin. Sillä ei ole mitään väliää onko ankkuritappien kierre metrinen vai tuumainen. Se itse peräkappale sopii siihen vanhalle paikalle. Melko varmasti, mitään en uskalla luvata...
 
Virittimien metallinuppien vaihtaminen muovisiin keventää myös hieman, muuta ei tule mieleen jyrsimishommien lisäksi.
 
Edit: tallan vaihto muuttaa ulkonäköä minimaalisen vähän ja viritimien nupit hieman enemmän, joku helmiäismeininki voisi sopia mustaan Customiin.
 
Kiitos vinkistä. Enpä ole tullut ajatelleeksi tuolta kannalta.

horseface: Kiitos vinkistä. Enpä ole tullut ajatelleeksi tuolta kannalta.
 
Ja maailman kamarunkkufoorumeilta löytyy paljon juttua alumiinistopbarin parantavasta vaikutuksesta soundiin. Silläkin voi perustella vaihtoa. Itse en ole vaihtaessa huomannut suurempaa eroa...

Mutta psykoakustiikan merkitystä kitaran soundille ei kannata missään nimessä vähätellä. Tämä kannattaa myös pohtia tarkasti läpi ennenkuin kairauttaa sisään isot kevennyskammiot.

Gibsonin mukaan kaikki vuoden -83 jälkeen (ei re-issue) Les Paulit on weight relieved, elikäs sinne on porattu jo 6-7 koloa mahonkiin. Joten ei kevennettävää enää niin paljoa ole.

p130: Ja maailman kamarunkkufoorumeilta löytyy paljon juttua alumiinistopbarin parantavasta vaikutuksesta soundiin. Silläkin voi perustella vaihtoa. Itse en ole vaihtaessa huomannut suurempaa eroa...
 
Täytyypä kokeilla kepillä jäätä torilla.

matiass: Gibsonin mukaan kaikki vuoden -83 jälkeen (ei re-issue) Les Paulit on weight relieved, elikäs sinne on porattu jo 6-7 koloa mahonkiin. Joten ei kevennettävää enää niin paljoa ole.
 
No eihän 4,3kg ole edes kova paino Lesterille. Vaan nyt olikin toiveissa tehdä ilmeisesti ulta light -versio.

Juzzu: No eihän 4,3kg ole edes kova paino Lesterille. Vaan nyt olikin toiveissa tehdä ilmeisesti ulta light -versio.
 
Pahemminkin voisi tietysti olla. Olen tullut siihen tulokseen, että tämä säilyköön ennallaan ja kaveriksi sitten kevyempi keppi. Tuollainen 3,6 - 3,8 kg lienee ihannepaino. Kevyempi tuntuu jo liian rimpulalta pienen otoksen perusteella.

horseface: Pahemminkin voisi tietysti olla. Olen tullut siihen tulokseen, että tämä säilyköön ennallaan ja kaveriksi sitten kevyempi keppi. Tuollainen 3,6 - 3,8 kg lienee ihannepaino. Kevyempi tuntuu jo liian rimpulalta pienen otoksen perusteella.
 
Vaikuttaa aika hyvältä ratkaisulta. Olet kai jo erilaiset hihnakikkailut kokeillut, mutta muistutuksena vielä että hihnallakin saa kitaran painon tuntemusta muutettua kyllä jonnin verran.

"chambered" soundi muuttuu. Älä vaan lähde tuota kustomoimaan tolleen. Sen soundi muuttuu, pahimmassa tapauksessa tulee johonkin kohtaan soitinta dead note. Jos tuo on painava, niin myy se ja osta itsellesi sopivampi skitta. Esimerkiksi vaihtaminen les paul studioon ei ole huono diili. Jää varmaan sulle välistä rahaakin, vaikkapa ampin ostoon.
 
Kustomoinnissa varmaa: ei alkuperäinen, jälleenmyyntiarvo laskee.
Kustomoinnissa riski: menee oikeesti pysyvästi soittokelvottomaan kuntoon = ei soi
Kustomoinnissa riski: ulkonäkö kärsii
Kustomoinnin hyöty: ajatuksen tasolla, ennen kuin aletaan tehdä
Kustomoinnin hyöty: tässä tapauksessa ei mitään
Kustomoinnin hyöty: tosi ammattilainen (esim. Pekka Pohjola) kustoimoi hiemaan bassoaan ja sai aikaan toiminnallisuutta, joka toi oman soundin, pidän tässä les paul tapauksessa mahdottomana vastaavan hyödyn syntymistä käytännössä
 
Soitinrakennusta harrastaneena arvelen, että tiedän, mistä puhun. Maalaus onnistuu, bodyn keventäminen todennökäisesti ei.

nisumaka:Soitinrakennusta harrastaneena arvelen, että tiedän, mistä puhun. Maalaus onnistuu, bodyn keventäminen todennökäisesti ei.
 
Jokusen Les Paulin tehneenä sanoisin, että keventäminen onnistuu kyllä "keneltä vaan", mutta maalaamisen kanssa voi olla vähän niin ja näin.
 
Mutta noin yleensä ottaen - aina kannattaa muistaa - että itse kun tekee saa sitä mitä sattuu tulemaan ;-)

Juzzu, olet tehnyt tyhjältä pöydältä, oletan. Vanhan arvosoittimen "modaaminen" siten, että a) teknisesti onnistuu ja b) arvo säilyy, on oma lukunsa. Tätä lähinnä tarkoitin. En ole tehnyt Les Paulia, en voi siinä mielessä paukutella henkseleitäni. Työstänyt lähinnä huolto- ja säätömielessä paljonkin soittimia ;-) Kerran rakensin akkarin, ja onnistuihan se sekin. Yritän lähinnä "varoittaa" kaveria aliarvioimasta tällaisen työn tekemisen vaikeutta. Porailemalla reikiä bodyyn varmasti tulee sutta, oletan, se on mun messu.

nisumaka: Vanhan arvosoittimen "modaaminen" siten, että a) teknisesti onnistuu ja b) arvo säilyy, on oma lukunsa.
 
Ja sikäli selvennystä, että kohta "b" on täysin mahdoton.. Nimittäin, jos vintagemarkkinoilla koittaa saada ns. huippuhinnan soittimesta, siinä ei saa olla mitään modauksia, oli ne sitten kuinka ammattimaisesti, ja huomaamattomastikin, tehtyjä. Siitä lähtee heti useita prosentteja pois, hinnasta. Silläpä nuo "aikakaudelle ominaiset" vintageosatkin on tuolla maailmalla ihan poskettomissa hinnoissa välillä, kun katselee. Mutta tokihan sitä maksaa jostain vm. -59 potikasta jonkun satasen, jos ilman sitä potikkaa se myytävä skeba olisi, sanotaan vaikka useammankin satkun halvempi, joten win-win. ;)

fox: Ja sikäli selvennystä, että kohta "b" on täysin mahdoton.. Nimittäin, jos vintagemarkkinoilla koittaa saada ns. huippuhinnan soittimesta, siinä ei saa olla mitään modauksia, oli ne sitten kuinka ammattimaisesti, ja huomaamattomastikin, tehtyjä.
 
Joskus minulle on syntynyt vaikutelma, että toiset modaukset ovat hyväksyttävämpiä kuin toiset: esimerkiksi PAFin laittaminen Custom-telen yksikelaisen kaulamikin tilalle on ihan ookoo, mutta tallan vaihtaminen kuusipalaiseen ei. Mutta voihan vaikutelma olla vääräkin.

nisumaka: ... siten, että arvo säilyy, on oma lukunsa
 
Okei, ymmärsin vähän väärin. Pahoitteluni. Eli, kyllä, olemme varmaankin samaa mieltä.

jPekka: Joskus minulle on syntynyt vaikutelma, että toiset modaukset ovat hyväksyttävämpiä kuin toiset: esimerkiksi PAFin laittaminen Custom-telen yksikelaisen kaulamikin tilalle on ihan ookoo, mutta tallan vaihtaminen kuusipalaiseen ei. Mutta voihan vaikutelma olla vääräkin.
 
Kyllä arvokitaraankin voi vaihta osia, kunhan ei työstä runkoa / kaulaa.
Esim. alkuperäiset mikit seuraavat, vaikka irtonaisina, omistajalta toiselle.
Torilla näkee myytävän kitaroita, joissa mainitaan uusittu lakkaus, korkean hinnan perusteeksi. Tuo pintakäsittely on kuitenkin yleensä arvoa laskeva toimen pide.
 
e. typo

ihan huvin vuoksi punnitsin tuon mun seetri lesterin, jossa koivukansi ja siis bodyä ei ole kevennetty. Ilman mikkejä, hardwarea ja lakkaa painaa 3.4 Kg.

Old Joe: Kyllä arvokitaraankin voi vaihta osia, kunhan ei työstä runkoa / kaulaa.
Esim. alkuperäiset mikit seuraavat, vaikka irtonaisina, omistajalta toiselle.
Torilla näkee myytävän kitaroita, joissa mainitaan uusittu lakkaus, korkean hinnan perusteeksi. Tuo pintakäsittely on kuitenkin yleensä arvoa laskeva toimen pide.
 
Tuolta toisaalta (Gibson-huoneesta) talteen ottamaani infoa:
 
"Hinnoittelun perusteet tännekin, koskien lähinnä tuota vintagemarkkinoitten hinnanmuodostusta..

2007 price guidesta seuraavia ohjeistuksia listahintoihin, jos soitin ei ole alkuperäiskuntoinen:
 
- refin -50% tai enemmän, riippuen työn laadusta
- huonosti tehty kaularemontti -50%
- merkittävä bodyn korjaus -50%
- ammattimainen uudelleen nauhoitus -5%
- lähes huomaamaton bodyn korjaus -5%
- vähäinen värin haalentuminen -5%
- merkittävä haaleneminen 25...50%

Tähän sitten toki kaikki alkuperäisosien vaihdot ym. sitä hintaa vaihtelevasti tuovat alaspäin..."
 
Näin siis noilla vintagemarkkinoilla. Uudempien kanssa voi toki olla, että hyvin tehty maalaus, paremmat osat ynnä muut soitinta huomattavastikin parantavat jutut vaikuttaa päinvastoinkin.