| Aihe: Ave, Popeda, morituri te salutant! | |
|---|
|
Minua on ehdottomasti kielletty lausumasta tätä mielipidettä ääneen, ainakaan missään, missä on musiikista kiinostuneita ihmisiä, mutta rohkenen nyt kuitenkin astua kaapista.
Niin, ihan varmuuden maksimoimiseksi korostan, että tuo keksimäni Beatles -väite on just yhtä asiantunteva kuin se, että määritellään Popeda bändiksi, jossa keski-ikäinen hikinen mies laulaa pillun saamisesta.
Jos Jumala olisi sähkökitara pitäisi sen soittajan olla Jimi Hendrix. |
|
Tuohon alkuperäiseen 'Kenkkusen' pohdiskeluun Popedasta. Itsekin yritin tykätä bändistä, ja jossain määrin tykkäsinkin juuri silloin Kaasua... -aikoihin. Yrittivät vähän vakavampaa lähestymistä silloin selvästi. No, eihän siitäkään mitään tullut pitemmän päälle. Homma luisui nopeasti takaisin siihen "pullatpystyynpullatpystyynlipputankohölöhölö" -osastoon.
Kyllähän bändi parhaimmillaan livenä rokkasi mallikkaasti, mutta pakko on vetää johtopäätös, ettei Popedasta vain yksinkertaisesti ole vakavasti otettavaksi bändiksi. Mistä se sitten johtuu ja onko ko. asia heille itselleen edes tärkeätä on hyvä kysymys.
Luulenpa, ettei bändi osannut/halunnut ottaa itseään vakavasti silloin alussa, eikä enää myöhemmin kyennyt, vaikka olisi kenties jossain määrin halunnut. Jäivät sitten maineensa vangeiksi. Orkesteriin taisikin valikoitua soittajiksi ja biisintekijöiksi sellaisia, joiden pääasiallinen tarkoitus oli pitää hauskaa. Ei ollut kykyä tehdä järkeviä biisejä.
Esim. Eppu Normaalihan kykeni muuttamaan linjaansa, vaikka alussa tekikin enemmän tai vähemmän huumoripitoista musaa. Heillä oli lahjoja siihen hommaan.
Hyvät kamat - huono soittaja! |
 texjazz
19.07.2007 11:45:20 (muokattu 26.07.2007 15:32:35) | |
|
Luulenpa, ettei bändi osannut/halunnut ottaa itseään vakavasti silloin alussa, eikä enää myöhemmin kyennyt, vaikka olisi kenties jossain määrin halunnut. Jäivät sitten maineensa vangeiksi. Orkesteriin taisikin valikoitua soittajiksi ja biisintekijöiksi sellaisia, joiden pääasiallinen tarkoitus oli pitää hauskaa. Ei ollut kykyä tehdä järkeviä biisejä.
Esim. Eppu Normaalihan kykeni muuttamaan linjaansa, vaikka alussa tekikin enemmän tai vähemmän huumoripitoista musaa. Heillä oli lahjoja siihen hommaan.
Eihän tässä nyt mitään uutta, mutta eihän kaikkien tarvitsekaan muuttua. Yleisö ei sitä halua ja bändikään ei halua/pysty/muista tms. Kuka haluaisi, että ac/dc olisi kääntynyt direstraitsiksi tai metallica rycooderiksi? Tarvitaan pääntyhjennysmusaa ja tarvitaan eijärkevyyttä, miusta.
Innostu inhimillisyydestä! |
|
Eihän tässä nyt mitään uutta, mutta eihän kaikkien tarvitsekaan muuttua. Yleisö ei sitä halua ja bändikään ei halua/pysty/muista tms. Kuka haluaisi, että ac/dc olisi kääntynyt direstraitsiksi tai metallica rycooderiksi? Tarvitaan pääntyhjennysmusaa ja tarvitaan eijärkevyyttä, miusta.
Nojuu, ei toki tarvitsekaan muuttua, jos sitä ei halua. Minulle vain jäi sellainen kuva, että sitä bändi kuitenkin enemmän tai vähemmän halusi silloin joskus Kaasun... aikoihin. Tai voihan olla, etteivät sitä itse sinänsä halunneet, vaan painetta siihen suuntaan tuli muualta, rock-lehdistöltä ja kriittisemmiltä musankuluttajilta tjs. kenties. Mutta kun se normaali paska, mitä bänsi suolsi myi koko ajan kultaa, niin mitäs sitä muuttumaan. Annetaan junteille sitä, mitä ne haluavat. Sukset sukset...
Hyvät kamat - huono soittaja! |
 Misse
23.07.2007 09:53:09 (muokattu 23.07.2007 09:53:45) | |
|
Voi Pauli Pauli Pauli, pikku Pauli...
Toivottavasti tämä on se käänne parempaan suuntaan.
http://www.iltalehti.fi/uutiset/200707236383884_uu.shtml |
 Mika Antero
23.07.2007 09:57:19 (muokattu 23.07.2007 17:45:55) | |
|
Toivottavasti Pauli tokenee, ja tokeneehan se. Don Pate pärjää kyllä.
Ketjun aloittajana esitän toivomuksen, että jätetään Paten ongelmilla retostelu täällä tähän. Sopiiko?
Puhutaan täällä Popedan musiikista, sikäli kuin jollain on siitä vielä jotain sanottavaa.
EDIT: Musiikista sen verran, että Pokon sivujen mukaan Popedalta ilmestyy syksyllä kokoelma. Häh? Kokoelma? Moneskohan se jo on? On niitä varmaan puolenkymmentä jo ennestään, pari viimeisintä tältä vuosituhannelta. Ja jos tällä vuosituhannella on ilmestynyt kaksi täyspitkää albumia, niin ehkä uusi kokoelma on hieman liioittelua.
No, ehkä sillä saadaan uutta yleisöä, vaikka se monien tämänkin ketjun viestien perusteella aika epätodennäköistä on.
Jos Jumala olisi sähkökitara pitäisi sen soittajan olla Jimi Hendrix. |
|
Esim. Eppu Normaalihan kykeni muuttamaan linjaansa, vaikka alussa tekikin enemmän tai vähemmän huumoripitoista musaa. Heillä oli lahjoja siihen hommaan.
No jaa..Eput ja Popeta on pikkasen eriasia.
Popeda on ainakin ollut (en ole muutamaan vuoteen itse todistanut) ihan vihtan kova pumppu lauteilla. Sopii kuin nyrkki naamaa suomalaiselle juntti-mentaliteetille. Kenkkusen alkuperäisessä alustuksessa oli kyllä siemen asialle.
Oon ite nähnyt Pate & kumppanit joskus n. v 80 ekan kerran ja voin sanoa, että oli silloin jo aikaansa edellä näistä "uuden aallon" jutuista mitä tuolloin tuli.
TÖISSÄ |
|
Toivottavasti Pauli tokenee, ja tokeneehan se. Don Pate pärjää kyllä.
Ketjun aloittajana esitän toivomuksen, että jätetään Paten ongelmilla retostelu täällä tähän. Sopiiko?
Puhutaan täällä Popedan musiikista, sikäli kuin jollain on siitä vielä jotain sanottavaa.
EDIT: Musiikista sen verran, että Pokon sivujen mukaan Popedalta ilmestyy syksyllä kokoelma. Häh? Kokoelma? Moneskohan se jo on? On niitä varmaan puolenkymmentä jo ennestään, pari viimeisintä tältä vuosituhannelta. Ja jos tällä vuosituhannella on ilmestynyt kaksi täyspitkää albumia, niin ehkä uusi kokoelma on hieman liioittelua.
No, ehkä sillä saadaan uutta yleisöä, vaikka se monien tämänkin ketjun viestien perusteella aika epätodennäköistä on.
Hullut koirat oli muuten kokonaisuutena aivan loistava levy. Siinä oli oikein onnistuneet piisit. Kaikki. Musta paras sen ekan liven kanssa.
TÖISSÄ |
|
Hullut koirat oli muuten kokonaisuutena aivan loistava levy. Siinä oli oikein onnistuneet piisit. Kaikki. Musta paras sen ekan liven kanssa.
Se on vähän semmoonen välimallin levy. Meiksin mielestä kun Kaasua... on bändin uran huipentuma, niin Hullut koirat on jäänyt Raswaa koneeseen -albumin parhaimmiston ja Costellon Mustille enkeleille mukanaan tuoman piristysruiskeen väliin. Sanoisin, että Hullut koirat on Popedan alkuaikojen viimeinen levy. Se on nuorison daideellista luomisen tuskaa, noin niinkus popeda-mittakaavassa. Mutta pitäis ottaa uudelleen käsittelyyn, kovin vähälle kuuntelulle on tuo lp jäänyt.
Ilikeesti kiitää -kirjassa Epe Helenius kertoi odottaneensa tuolloin pankit räjäyttävää älppäriä Popedalta ja oli ilmeisen pettynyt lopputulokseen.
Jos Jumala olisi sähkökitara pitäisi sen soittajan olla Jimi Hendrix. |
|
On se vaan jännä kun moni popedaa sanoo juntti bändiksi ymv. mutta sitten kun festareilla astuu lavalle niin johan kaikki laulaa biisien mukana. Popeda on suomen kovin rock pumppu. Taiderock bändit on hienostuneita corolloita mut popeda on 69 corvette, se räyhää. Uusin levy on uponnut itseeni ihan kybällä.
Jees jees |
|
Meiksin mielestä kun Kaasua... on bändin uran huipentuma, niin Hullut koirat on jäänyt Raswaa koneeseen -albumin parhaimmiston ja Costellon Mustille enkeleille mukanaan tuoman piristysruiskeen väliin.
Kaasua kärsi mun mielestä ihan kamalista soundeista. Hyviä biisejä meni ihan hukkaan sen kuivan kolinan myötä, mun mielestä. Raswaa koneeseen on aina ollut mun ehdoton suosikki Popedan levyistä ja Mustat enkelit on ihan siinä lähellä. Vaan tykkään siitä koiralevystäkin. Itse asiassa nuo kolme lienevät lempparikolmikkoni orkesterin levyistä. Ja Paten eka soolohan on ihan loistava kattaus. Lago Nerollakin on monta riemuisaa hetkeä, mutta myöhemmistä en sitten ole isommin innostunut.
I got run over by truth one day. Didn't see the red light. |
|
Ja Paten eka soolohan on ihan loistava kattaus. Lago Nerollakin on monta riemuisaa hetkeä, mutta myöhemmistä en sitten ole isommin innostunut.
Paten sooloilla on loistocovereita, mutta samoista ongelmistahan ne kärsivät kuin Popedankin levyt. Esim. ekan Gypsy on semmoista mustamakkarahuumoria, että meinaa taju lähteä. Eikä suinkaan ihastuksesta. Vaan silti Paten eka soolo oli tosi kova juttu ilmestyessään ja toimii edelleenkin. Esim. Doolin' Dalton on todella komeaa paatosta.
Joskus puhuttiin m-netissä kovastikin syvällisesti muistaakseni Ikurin turpiinilta löytyvästä Something's gotten hold on my heart -coverista ja useista vastaväitteistä ja hyvistä perusteluista huolimatta pidän sitä edelleen erittäin kauniina rakkauslauluna.
Jos Jumala olisi sähkökitara pitäisi sen soittajan olla Jimi Hendrix. |
|
Se on vähän semmoonen välimallin levy. Meiksin mielestä kun Kaasua... on bändin uran huipentuma, niin Hullut koirat on jäänyt Raswaa koneeseen -albumin parhaimmiston ja Costellon Mustille enkeleille mukanaan tuoman piristysruiskeen väliin. Sanoisin, että Hullut koirat on Popedan alkuaikojen viimeinen levy. Se on nuorison daideellista luomisen tuskaa, noin niinkus popeda-mittakaavassa. Mutta pitäis ottaa uudelleen käsittelyyn, kovin vähälle kuuntelulle on tuo lp jäänyt.
Olet varmaan oikeassa. Mut Popeda on mulle tavallaan sitä mainitsemaasi "Se on nuorison daideellista luomisen tuskaa, noin niinkus popeda-mittakaavassa."...:-)
Raswaa on kyllä loisto. Kaasua musta taas meni liikaa mainstremeen...:-)
TÖISSÄ |
|
Pitää nyt sen verran osallistua tähän keskusteluun, että ainakin Kaasua-levyn aikoihin Popeda oli sen verran kova liveorkesteri, että eipä vieläkään suomirokissa ole liian usein vastaavaan törmännyt...
Hello Cleveland!!!! |
|
Olet varmaan oikeassa. Mut Popeda on mulle tavallaan sitä mainitsemaasi "Se on nuorison daideellista luomisen tuskaa, noin niinkus popeda-mittakaavassa."...:-)
Popedallahan on selkeesti eri vaiheita urallaan ja niistä ensimmäinen on tuo Hulluihin koiriin päättynyt alkuaikojen kaoottisen viehättävä taiteellinen remellys rokinräimimisen ohella. Kolmella ekalla älppärillä on se popedamainen soundi jolla minäkin opin bändin tuntemaan ja jota ei myöhemmillä levyillä enää kuule.
Jos Jumala olisi sähkökitara pitäisi sen soittajan olla Jimi Hendrix. |
 M-Juhana
23.07.2007 21:20:48 (muokattu 23.07.2007 21:21:47) | |
|
Popedallahan on selkeesti eri vaiheita urallaan ja niistä ensimmäinen on tuo Hulluihin koiriin päättynyt alkuaikojen kaoottisen viehättävä taiteellinen remellys rokinräimimisen ohella. Kolmella ekalla älppärillä on se popedamainen soundi jolla minäkin opin bändin tuntemaan ja jota ei myöhemmillä levyillä enää kuule.
Hyvin pitkälle asiaan vaikutti Costellon liittyminen pändiin. Oliko huono vai hyvä...luulen, että Popedaa ei enää olisi ilman Costia.
Lis: siis olisiko ura ollut näin pitkä ???
TÖISSÄ |
|
Hyvin pitkälle asiaan vaikutti Costellon liittyminen pändiin. Oliko huono vai hyvä...luulen, että Popedaa ei enää olisi ilman Costia.
Costellohan se on bändin primus motor ollut Mikkosen kuoleman jälkeen. En muista jaarittelinko asiasta tuossa aloitusviestissä (jossain ketjussa olen sen tehnyt), mutta samaa mieltä olen RR4E:n kanssa. Siis että Popedaa ei olisi ilman Costelloa, enkä tiedä minäkään onko se hyvä vai huono asia. Hyvä tietysti siinä mielessä, että jokaiselta levyltä löytyy hyviä biisejä, mutta se vanha kunnon boogie-Popeda hukattiin kyllä viimeistään Törrö Tapanisen lähdön/potkujen myötä.
Jos Jumala olisi sähkökitara pitäisi sen soittajan olla Jimi Hendrix. |
|
Costellohan se on bändin primus motor ollut Mikkosen kuoleman jälkeen. En muista jaarittelinko asiasta tuossa aloitusviestissä (jossain ketjussa olen sen tehnyt), mutta samaa mieltä olen RR4E:n kanssa. Siis että Popedaa ei olisi ilman Costelloa, enkä tiedä minäkään onko se hyvä vai huono asia. Hyvä tietysti siinä mielessä, että jokaiselta levyltä löytyy hyviä biisejä, mutta se vanha kunnon boogie-Popeda hukattiin kyllä viimeistään Törrö Tapanisen lähdön/potkujen myötä.
Huilut Suorina on hyvä dokumentti Törrön ajasta pändissä.
TÖISSÄ |
|
Omasta mielestä Popedan uran kohokohta on aika Kaasua-Harasoo-Pohjantähden alla. Kolme rautaista levyä.
Alkuaikojen Popeda ei muutamia poikkeuksia lukuunottamatta ole itellä kovin sydäntä lähellä.
Uusin levy Häkää on ihan kelpo tavaraa. Harmi, ettei nykyään mahdu ainuttakaan biisiä keikkasettiin ko.levyltä. |
|
Raakaa voimaa minusta kiteyttää hyvin sen vanhan (jopa punkrockmaisen) Popedan aikakauden. Melartin on vaihdettu bassoon, mutta Puukka vielä soittaa toista kitaraa. Sitten tulikin muutosten kausi kun Puukan tilalle tuli Costello ja Kaitsu vaihtui Kariin. Sit alko mun mielestä hittivoittoinen mutta samalla yksitoikkoisempi kausi.
Tapanisen aikakaudelta mun mielestä ainoastaan Ei Oo Valoo on pätevä levy. Hallelujaa ja Kans'an Popeda on jotain omituista boogiekikkailua. "Yritän viettää vuoden 2007 Miitin selvinpäin" -kerho #3 | "Lapasethan sulla on siinä, mutta näkyykö moposta edes perävalot enää?" -qlqnen | Lue musiikkiblogia. |
| « edellinen sivu | seuraava sivu » | |
|---|
