| Aihe: Apulanta | |
|---|
|
En tykkää Apiksen nu metal-meiningeistä, mutta Aivan niin kuin kaikki muutkin-levy on ehdoton lempparini.
Ja Plastik teki munhun niin suuren vaikutuksen,että kirjoitin sen pohjalta äikän yo-aineeni ja laudatur tuli (93 pistettä, koulun paras aine).
Mutta siis diggailu kyllä alkoi mulla Ehjä-levyn aikoin ja siskon kans yhdessä kuunneltiin Apista.
Ja olin hänen kanssaan Apiksen keikoilla, tosin ne olivat aina aika kaoottisia yleisön rynniessä eteen jne. DBTL:ssä 2008 en enää itse jaksanu moista menoa, joten kuuntelin istuen teltan ulkopuolella.
Mutta viimeiset tosi hyvät biisit Apis teki mun mielestä 2001 (mm. Tuhka ja veri; Vastaus kaikkeen).
Periaatteistaan bändi on tinkiny moneen kertaan esim. kaupallisuuden suhteen. Ja politiikan.
Mutta ne ovat ulkomusiikillisia asioita ne. | |
WolleForever: Mutta viimeiset tosi hyvät biisit Apis teki mun mielestä 2001 (mm. Tuhka ja veri; Vastaus kaikkeen).
Vuodelta 2000 löytyvät nuo sinkut, joihin loppui kohdallani kovin Apis-diggailu, joka oli alkanut keväällä -96, kun 12-vuotias minä kuuli kaverin cd-mankasta Poistuisitko mun elämästäni -rallin. Kun AKKM ilmestyi, oli synkkä syksy muutonkin myötä, jolloin jurnutin vinttikomerossani ja soitin levyä uudestaan ja uudestaan. Plastikiin oli vaikea suhtautua, koska levy kuulosti hieman liian ähkyltä, mutta biisit olivat vielä linjassaan hyviä. Hönölä kympillä oli hetkensä, Hiekka taas viihdytti osittain, kun Kiilan kohdalla olin selkeästi muka-aikuinen ja lapsuuden bändit jäivät taakse - noustakseen sieltä taas takaisin.
Tuhka ja veri on varmasti eniten kitaralla koskaan soittamani Apis-biisi, kun taas muista elämäni b-puolista löytyy Apulannalta monasti kovemmat biisit kuin levyltä. Ihmemaa, Ei tänään, Unenkansa, Tuhka ja veri jne. Tuo Vastaus kaikkeen on yllättävin suosikkini yhtyeeltä, siinä kun on joku leijuva ja haikea viba koko biisin ajan. Bändi oli usein spontaanina parhaimmillaan, jolloin laskelmointi ei päätynyt niinkään narulle. Uskon, että tuokin biisi on hutaistu puolihuolimattomasti studiossa läjään.
I'm sorry to differ with you sir, but you are the caretaker. You've always been the caretaker. I should know sir - I've always been here. | |
Itse en ole koskaan välittänyt kys. orkesterista, mutta lukioaikainen tyttöystäväni joskus -95 tai -96 tai -97, kuka noita muistaa, oli kova fani. Lähdimme jopa Korialle saakka katsomaan Apulannan keikkaa. Tai, itse taisin sen keikan ajan jutella kaverin kanssa ja katsoa/kuunnella kun Mjölk soitti sikakarsinassa.
Ainoa hetki, kun olen koskaan pitänyt Apulannasta oli, kun katsoin jotain Jyrki Awards -televisio-ohjelmaa. Se oli tämä esitys:
https://www.youtube.com/watch?v=RKe_al4-OYw
Tykkäsin sen verran, että naurahdin.
Kiimassa kontrapunktiseen satsiin. | |
Lautuma: Vuodelta 2000 löytyvät nuo sinkut, joihin loppui kohdallani kovin Apis-diggailu, joka oli alkanut keväällä -96, kun 12-vuotias minä kuuli kaverin cd-mankasta Poistuisitko mun elämästäni -rallin. Kun AKKM ilmestyi, oli synkkä syksy muutonkin myötä, jolloin jurnutin vinttikomerossani ja soitin levyä uudestaan ja uudestaan. Plastikiin oli vaikea suhtautua, koska levy kuulosti hieman liian ähkyltä, mutta biisit olivat vielä linjassaan hyviä. Hönölä kympillä oli hetkensä, Hiekka taas viihdytti osittain, kun Kiilan kohdalla olin selkeästi muka-aikuinen ja lapsuuden bändit jäivät taakse - noustakseen sieltä taas takaisin.
Tuhka ja veri on varmasti eniten kitaralla koskaan soittamani Apis-biisi, kun taas muista elämäni b-puolista löytyy Apulannalta monasti kovemmat biisit kuin levyltä. Ihmemaa, Ei tänään, Unenkansa, Tuhka ja veri jne. Tuo Vastaus kaikkeen on yllättävin suosikkini yhtyeeltä, siinä kun on joku leijuva ja haikea viba koko biisin ajan. Bändi oli usein spontaanina parhaimmillaan, jolloin laskelmointi ei päätynyt niinkään narulle. Uskon, että tuokin biisi on hutaistu puolihuolimattomasti studiossa läjään.
Oletko minä? Voin nimittäin täysin allekirjoittaa tuon ja varsinkin nuo tuon aikakauden B-puolet. Toki tuohon liittyy aina myös oma ikä ja elämäntilanteet. Plastik oli vielä erinomainen ja uniikki levy ja sen ajan keikat olivat tunnelmaltaan vielä sitä parasta itseään. Noidanmetsästäjä livenä tuolloin oli jotain faking hienoa. Tuon jälkeen tapahtui jotain...perhanan nuumetalli.
Kun tulee vanhaksi on yhä vaikeampaa liikuttaa ruumiinjäseniä ja erottaa niitä toisistaan. |  nahkalipsi
16.04.2020 07:30:59 (muokattu 16.04.2020 07:34:41) | |
|
Veepee: Oletko minä? Voin nimittäin täysin allekirjoittaa tuon ja varsinkin nuo tuon aikakauden B-puolet. Toki tuohon liittyy aina myös oma ikä ja elämäntilanteet. Plastik oli vielä erinomainen ja uniikki levy ja sen ajan keikat olivat tunnelmaltaan vielä sitä parasta itseään. Noidanmetsästäjä livenä tuolloin oli jotain faking hienoa. Tuon jälkeen tapahtui jotain...perhanan nuumetalli.
Vai minä? Vei myös jalat suustani koska täysin samoilla linjoilla mennään. Yläasteella naureskelin tytöille kun kuuntelivat jotain teharii ja apista, että mitä paskaa. Kuunnelkaa klamydiaa se on paras mutta sitten just about ~96 Poistuisitko mun elämästäni kolahti ja sen kautta sitten uusintaversio Ellistä ja tietty mitäkuulu + silti onnellinen.
Kun AKKM ilmestyi, ei ollut synkkä myrskyinen yö enkä ollut vinttikomerossani vaan tuorehko ajokortti taskussa kyyditeltiin c-kadetilla tyttöjä ja apis soi. Se levy pärähti niin kovaa, että sitä tuli kuunneltua aivan järjettömästi.
Ja mulle Apulannan Ei Tänään -kappale on top3 parhaista biiseistä koskaan. Vaikkei siihen liity suoraan mitään "tunnesyitä" mutta se aika kun nuo kymmenen markan sinkut kävin amisteininä porvoon shity-sokoksesta hakemassa, oli hienoa aikaa.
Amerika on viimeinen vitun kova biisi (Korn oli siihen aikaan mulle ykkösbändi joten ei ihme) ennenkuin loppu levyjen hommaaminen ja fanitus.
Nyt taas diggailen silleen maltillisesti. Radiosta kuuntelen sujuvasti ja uudet biisit on ihan jees - paitsi tämä make nu metal great again -EP joka on alusta loppuun aivan saaaaatanan kova. Onhan Kornkin tehny jotain hyvää viime aikoina. Käsi kädessä.
No se siitä, varmaan kiinnosti kaikkia mutta tulipahan lätistyä.
Yai Yo-kaista ragastaa |  Exhausted
16.04.2020 08:55:50 (muokattu 16.04.2020 08:57:36) | |
|
AKKM, siinä se. Ehjällä ja Kolmella on jo hyviä biisejä, mutta taso heittelee liikaa. Rantarock 1998 keikkavideo ja Jyrki I&I, niitä tuli katsottua paljon VHS:ltä.
Muistan, että 2001 ilmestyneet sinkun b-puolet Rai-rai-rai ja Japa-japa-jaa veivät multa maun koko bändistä ja Hiekka oli sitten myös kehnompi levy. Kiila oli hyvä ja pari seuraavaa kelvollisia, mutta sitten en ole enää kymmeneen vuoteen seurannut sen kummemmin.
AKKM on edelleen tärkeä albumi, muuten bändiä ei tule kuunneltua kuin jossain nostalgiapyrskäyksissä. Uudet biisit soi joskus radiossa autolla ajaessa, eikä ne ole todellakaan sen radiomassan huonoimmasta päästä.
Ei tänään sekä Tuhka ja veri on jostain syystä biisejä, jotka ei ole mulle koskaan kolissut, vaikka olisi ehkä pitänyt. Sen sijaan nostaisin esiin b-puolista vauhdikkaan Jyvät-biisin sekä yllättävän toimivasti nytkyttävän Amerikan. | |
Jaa, muistin biisien ilmestymisvuodet väärin. No, 2000-luvun alku oli mulla tosi hektistä ja sekavaa aikaa, joten en ihmettele, etten muista niin tarkasti asioita siitä kohtaa. | |
Suurin mielenkiinto bändiä kohtaan kuoli Eikä vielä ole edes ilta-albumiin ja sen umpisurkeaan julkaisukeikkaan Finlandia-klubilla, josta tuli lähdettyä vielä kesken pois, kun ei jaksanut sitä saatanan numetal-nykimistä joka biisissä.
Siitäkin huolimatta Valot pimeyksien reunoilla on aivan tajuttoman hieno biisi. Ylivoimaisesti bändin paras ja kevyesti yksi parhaimmista kappaleista tällä vuosituhannella, vaikka otettaisiin ulkomaan elävätkin rinnalle.
Whatever happened to all this season's losers of the year? |  HaloOfFlies
11.09.2020 10:24:16 (muokattu 11.09.2020 10:43:06) | |
|
Uusi single 60 uutta ongelmaa. Tämä oli taas sitä 2000-luvun alun nu metal-Apulantaa, josta en ole ikinä niin välittänyt. https://youtu.be/iSy_U63WRq0
Lokin päällä lokki on kyllä hieno biisi, parhaita tekeleitä mitä Tonin kynästä on lähtenyt, kuten myös ylemmässä viestissä mainittu Valot pimeyksien reunoilla. Muuten miehen biisikynä on ollut melkoisen tylsä viimeiset 20 vuotta. Ajoittain on jotain yksittäisiä helmiä irronnut, mutta nekin on laskettavissa yhden käden sormilla.
Out on the street for a living, picture's only begun. Got you under their thumb. | |
Apulanta esiintyy Olympiastadionilla ensi kesänä. https://www.iltalehti.fi/musiikki/a … 05702df-2947-4cbd-bed7-9cf275f63ac1
Out on the street for a living, picture's only begun. Got you under their thumb. | |
Uponor putkiremonttiin luottaa Sipekin.
https://vimeo.com/341494719 | | « edellinen sivu | seuraava sivu » | |
|---|
|
|
