| Aihe: Rival Sons | |
|---|
|
Askr: En tiedä - eilisen Tavastian keikan päällimmäiseksi tuntemukseksi jäi itsellä esittäminen ja teeskentely, vaikka bändi innoissaan olikin. Keikka oli itselle pettymys, en kyllä tarkalleen ottaen tiedä mikä tökki, mutta ärsyynnyin.
Mä diggasin. Kova bändi ja etenkin solisti. Rumpali myös on kova, harmi että ei ollut kauheen esillä hänen soittonsa.
Kitaristi on bändin kompastus. Komppi pelaa ja slidesoittokin ihan mukavasti, mutta soolot ei n.s.lähde.
Triobändi josta jää auttamatta se niin kutsuttu tekstuuri puuttumaan musikaalisesti kökön kitaristin takia. Toinen kitaristi tekis hyvää. Tai sit ton ukon vaihto johonkin joka osaa soittaa.
It's the singer, not the song. |
 Askr
21.11.2011 10:26:41 (muokattu 21.11.2011 10:28:25) | |
|
sirdickyj: Mä diggasin. Kova bändi ja etenkin solisti.
Itseasiassa solisti oli omalla kohdallani pahin kompastuskivi. Tosi kolkko ja tunteeton ääni kaverilla, tyylimukaisen ilmaisun ulkokohtainen tuottaminen pääroolissa. |
phiit
21.11.2011 10:42:42 (muokattu 21.11.2011 10:44:34) | |
|
Oli "ihan ok" keikka, bändiä vaivaa vaan biisien tylsyys, ei jääny mitään mieleen keikan jälkeen, hyvin soittivat ja hyvä meininki, mutta tylsä, ei voi minkään. Tässä kun ei pyörää edes yritetä keksiä uudelleen niin jotain koukkua pitäis löytyä. |
|
Askr: Itseasiassa solisti oli omalla kohdallani pahin kompastuskivi. Tosi kolkko ja tunteeton ääni kaverilla, tyylimukaisen ilmaisun ulkokohtainen tuottaminen pääroolissa.
No toi genre mitä edustavat on mun mielestä pelkästään tyylillä leikittelyä ja ulkokohtaisuutta.
Tossa oli ikäänkuin runko hyvälle bändille, tiukka komppiryhmä ja villakoiran ydin kasassa, mutta vitun kypsän kuuloista kuunnella pelkkää raakilemaista runkoa.
Kiipparit, hyvä kitaristi oiuvaltavan ja oikeasti maukkaan soiton kanssa tekisivät ihmeitä tolle jutulle.
Ja se, että esittäisivät niitä herkempää puolta edustavia ralleja. Joita ei nyt tullut. Pelkkää yksioikoista runttausta.
It's the singer, not the song. |
|
sirdickyj: No toi genre mitä edustavat on mun mielestä pelkästään tyylillä leikittelyä ja ulkokohtaisuutta.
Tossa oli ikäänkuin runko hyvälle bändille, tiukka komppiryhmä ja villakoiran ydin kasassa, mutta vitun kypsän kuuloista kuunnella pelkkää raakilemaista runkoa.
Kiipparit, hyvä kitaristi oiuvaltavan ja oikeasti maukkaan soiton kanssa tekisivät ihmeitä tolle jutulle.
Ja se, että esittäisivät niitä herkempää puolta edustavia ralleja. Joita ei nyt tullut. Pelkkää yksioikoista runttausta.
Mikäs siinä kitaristissa nyt mätti? Soittotaitoinen kaveri, tosin ei millään muotoa edes yrittänyt olla omaperäinen, muttei tuossa kenenkään "taitoihin" kompastuttu, ainoastaan biisimateriaali mätti, voi kyllä olla että on hieman väärä genrekin itelle, perusjuntta kun ei pahemmin nappaa :) |
Askr
21.11.2011 11:09:37 | |
|
sirdickyj: No toi genre mitä edustavat on mun mielestä pelkästään tyylillä leikittelyä ja ulkokohtaisuutta.(...) Ja se, että esittäisivät niitä herkempää puolta edustavia ralleja. Joita ei nyt tullut. Pelkkää yksioikoista runttausta.
No tietty natsaaminen itselle on toisinaan henkimaailman asioitakin, mutta kyllä itse olen kuullut näissä retrobändeissä sielukkaaltakin kuulostavia, vaikka tyylillisesti leikitelläänkin. Esitettyjen biisien keskinkertaisuus ja samankaltaisuus on kyllä totta sekin, mutta ei se lopun jamittelu antanut oikein mitään ihan kauheesti lisää ilmaisuun minusta. |
|
phiit: Mikäs siinä kitaristissa nyt mätti? Soittotaitoinen kaveri, tosin ei millään muotoa edes yrittänyt olla omaperäinen, muttei tuossa kenenkään "taitoihin" kompastuttu, ainoastaan biisimateriaali mätti, voi kyllä olla että on hieman väärä genrekin itelle, perusjuntta kun ei pahemmin nappaa :)
Se että se soitti paljon sooloja, eikä lähtenyt n.s. yhtään. Putken kanssa lähti vähän.
Helvetin jäykkää ja väkinäisen näköistä ja kuuloista soittoa. Tiukkaa kylläkin, mutta siinä on vasta just se villakoiran ydin.
"Oh well" ja muut jamintyngät kertoivat totuuden; ei lähde.
Omat biisit lähti kyllä. Siis se biisien ydin.
It's the singer, not the song. |
|
Mä diggasin kokonaisuudesta. Loistava rytmiryhmä ja vanhan liiton perinteet taitava laulaja. Tommosta jamitteluahan toi oli, mutta riffirokista kun on kysymys, jo itsessään se pelkkä riffikoukku ja rullaava meininki riittää - ainakin mulle. Setti oli enemmän perjantai- kuin sunnuntaimusaa. Ois tosiaan ollu mukavaa kuulla sitä herkempää soul-kamaa, jota bändi vetää levyillä mahtavasti.
Jos jotain narisemista pitää keksiä, ni kitaristilla oli varsinkin setin alkupuolella varsin kostee saundi. Efektihärpäkkeet meinas välillä karata soittajan käsistä. Ja enemmän tilaa olisin suonu basistille ja rumpalille snadisti minimalistisemman kitaroinnin kautta. Mutta toisaalta kitaristille plussana voidaan todeta että kitarasoolot pysyivät kohtuullisissa mitoisssa.
Keikan loppupuolen coverit piristivät tunnelmaa entisestään. Ainakin meikäläiseen uppoo Baby Please Don't Go ja Oh Well ihan koska vain. |
|
sirdickyj: Se että se soitti paljon sooloja, eikä lähtenyt n.s. yhtään. Putken kanssa lähti vähän.
Helvetin jäykkää ja väkinäisen näköistä ja kuuloista soittoa. Tiukkaa kylläkin, mutta siinä on vasta just se villakoiran ydin.
"Oh well" ja muut jamintyngät kertoivat totuuden; ei lähde.
Omat biisit lähti kyllä. Siis se biisien ydin.
hupaisaa, ite taas sanoisin että soittopuoli kulki mutta omat biisit ei.. no tällasta tää on, onneks mielipiteitä mahtuu tähän maailmaan :) |
Xsä
21.11.2011 11:37:01 | |
|
Jostain syystä basso (ja bassorumpu) oli miksissä todella kovalla, mistä tuli sellainen "discoblues" fiilis. Hyvä laulaja, järeä rytmiosasto sekä 60/70-lukuvaikutteinen kitaristi muodistivat omanlaisensa kokonaisuuden, jossa olin kuulevinani häivähdyksiä aika monesta Ameriikan ihmeestä. Kitarisitilla näytti olevan "välipäivä" menossa, oli aistittavissa, että kaveri ei ollut huippuiskussa. Tasokas bändi, vaikka odotin hiukan enemmän. |
|
rheinone: Mä diggasin kokonaisuudesta. Loistava rytmiryhmä ja vanhan liiton perinteet taitava laulaja. Tommosta jamitteluahan toi oli, mutta riffirokista kun on kysymys, jo itsessään se pelkkä riffikoukku ja rullaava meininki riittää - ainakin mulle. Setti oli enemmän perjantai- kuin sunnuntaimusaa. Ois tosiaan ollu mukavaa kuulla sitä herkempää soul-kamaa, jota bändi vetää levyillä mahtavasti.
Jos jotain narisemista pitää keksiä, ni kitaristilla oli varsinkin setin alkupuolella varsin kostee saundi. Efektihärpäkkeet meinas välillä karata soittajan käsistä. Ja enemmän tilaa olisin suonu basistille ja rumpalille snadisti minimalistisemman kitaroinnin kautta. Mutta toisaalta kitaristille plussana voidaan todeta että kitarasoolot pysyivät kohtuullisissa mitoisssa.
Keikan loppupuolen coverit piristivät tunnelmaa entisestään. Ainakin meikäläiseen uppoo Baby Please Don't Go ja Oh Well ihan koska vain.
Miten ton minimalistisemmin voi enää soittaa?
Nää harjas ton Oh Wellin kaikilla osa-alueilla, ETENKIN kitaraosastolla;
http://www.youtube.com/watch?v=cazMzi-mqIA
It's the singer, not the song. |
|
sirdickyj: Miten ton minimalistisemmin voi enää soittaa?
jos ei o tarve enempään? hyvin se veti, vähemmän on enemmän monessa asiassa |
|
Heh, mun mielestä oli taas todella tyylitajuinen kitaristi, joka soitti hyvin eikä sortunut mihinkään tilutteluihin. Hyvä keikka oli, joskaan biisimateriaali ei ihan koko aikaa kantanut. Olihan toi alleviivatusti tollasta 70-lukurokkia sukkahousut jalassa ja tietyt maneeri paistoi liikaakin läpi, mutta mikäs siinä.
Olin katsovinaan, että levyäkin oli kaupan "halvalla" 20€ kappalehinnalla. Näinköhän väärin? |
|
Lastinen: Heh, mun mielestä oli taas todella tyylitajuinen kitaristi, joka soitti hyvin eikä sortunut mihinkään tilutteluihin. Hyvä keikka oli, joskaan biisimateriaali ei ihan koko aikaa kantanut. Olihan toi alleviivatusti tollasta 70-lukurokkia sukkahousut jalassa ja tietyt maneeri paistoi liikaakin läpi, mutta mikäs siinä.
Olin katsovinaan, että levyäkin oli kaupan "halvalla" 20€ kappalehinnalla. Näinköhän väärin?
eipä tullu katsottua kun ei olis tullu ostettuakaan :P ei tehnyt sellasta ahaa elämystä |
 rheinone
21.11.2011 12:13:58 (muokattu 21.11.2011 15:35:46) | |
|
sirdickyj: Miten ton minimalistisemmin voi enää soittaa?
Sillai niinku enemmän demppaamalla ja vähemmän kosteilla saundeilla.
E: Ja sit ei tarviis soittaa basistin fillien päälle kokoajan. Unisonothan taas toimi kyllä ku tauti.
EE: Mut tää nyt on semmosta hienosäätöä. Kokonaisuuden kannalta kitarakin oli ihan jees.
Nää harjas ton Oh Wellin kaikilla osa-alueilla, ETENKIN kitaraosastolla;
http://www.youtube.com/watch?v=cazMzi-mqIA
Onhan HB:nkin veto toki ihan pirun kova. |
|
Lastinen: Olin katsovinaan, että levyäkin oli kaupan "halvalla" 20€ kappalehinnalla. Näinköhän väärin?
Joo siis halavalla 20 euroo ne kaks ekaa levyä, joista on myyty painokset loppuun. En ostanu. |
|
phiit: jos ei o tarve enempään? hyvin se veti, vähemmän on enemmän monessa asiassa
Less being more is illogical. Less is less and more is more
-Yngwie J. Malmsten-
It's the singer, not the song. |
phiit
21.11.2011 12:35:58 (muokattu 21.11.2011 12:42:38) | |
|
sirdickyj: Less being more is illogical. Less is less and more is more
-Yngwie J. Malmsten-
Meinasin heittää tohon lauseeni loppuun "aina voi kuunnella ynkkää" mut ei näköjää tarvinnu :) no ei se ynkkäkää aina ihan samalla planeetalla meiän kanssa ole, mut hieno mies! |
|
Tommonen pätkä Tavastialta tuli facebookissa vastaan:
http://www.youtube.com/watch?v=yrM1cqcY8UA
Metal meets the bone!
M.A.C.H.O. #13 - JUU HÄV PIIN IREISD!!!1 |
|
Rival Sonsin levy lähti välittömästi tilaukseen kun muutama päivät sit kuulin biisin raadiosta. Ja joku mainitsi myös Parlor Mobin tutustumisen arvoiseksi, tsekkasin senkin ja niiden levy lähtee taatusti tilaukseen myös. Aivan loistavaa saundia molemmilla! Luulin että tämmöisenä "samplaus-kvantisointi-protools-trikkaus"-aikakautena kukaan ei enää osais tehä tällästä saundia. Erinomaista rokkia!
Parhaimmillaankin hevi on paskaa!!! |
| « edellinen sivu | seuraava sivu » | |
|---|
