| Aihe: Big Country | |
|---|
|
En ainakaan löytänyt tästä bändistä minkäänlaista aihetta..
Mutta joo, katsoin tänään Yle Teemalta noita Provinssirockin 1. jaksoa, taltiointeja vuodelta 86' ja siellähän esiintyi tämä mielenkiintoinen rockyhtye. Ihan hyviä biisejä oli ja rumpalilta löyty groovea, mukavan kuuloista soittoa. Laulajakitaristikin loukkasi itsensä yleisössä, näemmä kompastui ja kaatui käsilleen ja joku suurempi haava sinne tuli. Joutu muut jäsenet vähän venyttään biisiä, kun kättä puhdistettiin välillä.
Mutta keskustelkaas te enemmän kuunnelleet, minulle vähän tuntemattomampi bändi. |
 jra
19.05.2008 00:53:04 (muokattu 19.05.2008 01:09:44) | |
|
Mutta keskustelkaas te enemmän kuunnelleet, minulle vähän tuntemattomampi bändi.
Big Country oli ennen 80-luvun puoltaväliä aika isokin nimi. Ekalla levyllä The Crossing ovat varmaankin ne klassisimmat Big Country -biisit ja isossa osassa E-Bow:lla aikaansaadut "säkkipillikitarat". Ekan levyn aikaan BC tuntui olevan ainakin täällä Suomessa ihan samaa kaliiberia U2:n kanssa. Toinen levy oli sitten tummasävyisempi Steel Town. Steel Town on kokonaisuutena aika vahva tekele, vaikkakin varsinaiset ässäbiisit puuttuvat. Kolmas levy The Seer oli taas valoisampaa tavaraa ja ainakin itselle viimeinen klassinen levy bändiltä. Sitä paitsi sillä laulaa nimikappaleessa taustoja itse Kate Bush.
The Seerin jälkeen itsellä ei bändistä ole muita havaintoja, kuin että kitarointi muuttui enemmän standardi (hard-) rockin suuntaan ja muutenkin aika ajoi bändin ohi. Saattaa myöhemmässäkin tuotannossa olla ihan ok tavaraa, itsellä ei tosiaan ole mitään tarkempaa tuntumaa.
Bändillä oli hyviä biisejä ja oma soundinsa, mutta jotenkin liiankin tosikkomainen olemus ja ote. Myöhemmät havainnot bändin jäsenistä ovat laulaja-kitaristi-biisintekijä Stuart Adamsonin itsemurha Havaijilla 2000-luvun alussa(?) ja rumpali Mark Brzezickin (piti luntata levyn tiedoista nimen kirjoitusasu;) ansiokas kannuttelu ainakin Procol Harumin Live at Union Chapel -dvd:llä.
Jos tykkäsit Provinssipätkistä, niin kolme ekaa levyä ovat aika varmaa tavaraa, ehkäpä vielä ilmestymisjärjestyksessä. The Seeriä pidetään ehkäpä kolmikosta heikoimpana, mutta saattaa olla syynä se ettei se tuonut kahteen ekaan muuta uutta kuin lisää hyviä kappaleita (ja Kate Bushin).
E: Pitipä käydä katsomassa Allmusic.com:sta mitä bändi on omasta näköpiiristäni katoamisen jälkeen tehnyt. Ainakin viimeinen "oikea" levy vuoden 1999 Driving to Damascus saa kovasti kehuja, kuten myös Adamsonin kuoleman jälkeen julkaistu John Wayne's Dream. Saattaisivat olla tutustumisen arvoisia, kun itsellä ainakin bändistä tosiaan vain kolmen eka levyn muistikuva ja sitten jotain havaintoa myöhemmästä tylsästä AOR-meiningistä (ja saatan olla väärässäkin).
Allmusicissa The Seer saa muuten huikeat 1 1/2 tähteä - ei tosiaankaan ole noin huono levy, vaikka aikanaan ehkä ei lunastanutkaan lupauksia.
Play.comista irtoaa halvalla live-cd, jos kiinnostaa sen kautta saada bändin musaa hyllyyn:
http://www.play.com/Music/CD/4-/3343273/Big-Country-Live/Product.html
Ei tosin ole mitään tietoa ko. julkaisun laadusta. |
|
Oli hieno bändi ja provinssikeikka (ihan kuin se olisi ollut ihan äsken...).
Bruce Watson on soittanut ainakin Fishin soololevyillä.
Veppisivukin löytyy http://www.bigcountry.co.uk/
Huhuavat jopa vielä uudesta levystä:
http://en.wikipedia.org/wiki/Bruce_Watson_%28guitarist%29 . |
|
Oli hieno bändi ja provinssikeikka (ihan kuin se olisi ollut ihan äsken...).
Bruce Watson on soittanut ainakin Fishin soololevyillä.
Veppisivukin löytyy http://www.bigcountry.co.uk/
Huhuavat jopa vielä uudesta levystä:
http://en.wikipedia.org/wiki/Bruce_Watson_%28guitarist%29 .
Oli se juu kovettua aikaa... muistaakseni Provinssin keikka toimi erittäin jees.
Mitäs muita aikalaisia silloin digattiin; Cult, Alarm...
Opinions are like assholes, everybody's got one. (Harry Callahan) |
|
Bruce Watson on soittanut ainakin Fishin soololevyillä.
Samoin tehnyt myös rumpali Brzezicki, skottien piiri pyörii. Kyllähän tota tuli kuunneltua aikoinaan kovastikin ja edelleenkin eksyy soittimeen välillä, hieno bändi oli. Seer on mun mielestä ihan loistolevy, ehkä se kärsi aikoinaan vähän puhkisoitosta kun siinä kuitenkin oli melkoisesti "hittihakuista" materiaalia.
What do you think you're doing? That's no way to treat an expensive musical instrument! |
|
Oli se juu kovettua aikaa... muistaakseni Provinssin keikka toimi erittäin jees.
Mitäs muita aikalaisia silloin digattiin; Cult, Alarm...
Ja Cultin Love levyllä soitti myös Brzezicki. |
 Blue Moon
19.05.2008 11:02:44 (muokattu 19.05.2008 11:04:04) | |
|
Big Country oli ennen 80-luvun puoltaväliä aika isokin nimi. --- Ekan levyn aikaan BC tuntui olevan ainakin täällä Suomessa ihan samaa kaliiberia U2:n kanssa.
Jep, oikeastaan n. vuoteen '86 molemmat yhteet menestyivät kutakuinkin tasatahtiin myös brittisinkkulistoilla. Siihen nähden oli ehkä vähän yllätyskin että U2 sai USA 'ssa kaksi ykköshittiä vuonna '87 ja nousi stadion-osastoon, kun taas Big Countryn suosio puolestaan hiipui pikkuhiljaa ja jenkkiläpimurto jäi tekemättä. |
 Flash
19.05.2008 15:31:56 (muokattu 19.05.2008 15:48:11) | |
|
The Buffalo Skinners on noista myöhemmistä tuotoksista mielestäni ihan erinomainen levy, vaikka "säkkipillikitarat" olivatkin jo vaihtuneet tavanomaisempiin. Simon Philips soittelee tolla levyllä muistaakseni rummut.
E: Muutama biisi tolta levyltä:
http://www.youtube.com/watch?v=82YS-9MB2j8
http://www.youtube.com/watch?v=L5Acj_zKWZs
http://www.youtube.com/watch?v=XZlgAiF-UTk
Live Music Is Better! |
|
Jos en ihan väärin muista niin kitaristi soitte enne BC:tä uudenaallon bändissä SKIDS.
Niiltäkin löytyy pari hyvää biisiä. Big Country heitti tuohon aikaan paljon hyväfiiliksisiä keikkoja. |
|
Big Country = suuria tunteita ja aikanaan aika omaperäistä skottikitararokkia isolla soundilla. Kuuluisiin säkkipillikitaroihin on jo viitattu, mutta rytmiryhmäkin oli helkkarin hyvä - itse tajusin pari viikkoa sitten, että Mr Tony Butler oli (on) loistava laulava basisti, joita kovasti arvostan.
Ja hienoja biisejä! Ykkösälpeen "Chance" on sellainen, muutamalla rivillä kerrottu iso tarina ja sielua vihlovaa kitarointia. Vähintään yhtä upea on Steeltown-lp:n "Where The Rose Is Sown/Come Back To Me" -yhdistelmä - kokoillan elokuva noin yhdeksässä minuutissa...
Artistin kuolema on vihlaissut minua kahteen kertaan tosi pahasti eli ns. loppupäivä pilalla -tyyliin. Eka kerta oli 1999, kun kuulin radiosta Dusty Springfieldin kuolemasta. Toinen kerta tuli sitten eteen n. vuosi sitten, kun lueskelin jostain nettisivulta Stuart Adamsonin tehneen sen ns. lopullisen ratkaisun joulukuussa 2001.
Kertonee jotain BC:n suosion ja huomioarvon häviämisestä 1990-luvulla, kun asia meni täysin minulta ohi vuonna 2001. Anyway, R.I.P.! |
jra
19.05.2008 20:53:13 | |
|
Tässä on kappale viimeiseltä Stuart Adamsonin elossa olessa julkaistulta levyltä Driving to Damascus (1999):
http://www.youtube.com/watch?v=I9V3tyMXtOA&feature=related
ja toinen:
http://www.youtube.com/watch?v=3_OVmJCOoUQ
Näiden perusteella hyvinkin tutustumisen arvoinen ainakin itseltä täysin huomiotta jäänyt levy.
Vielä yksi kappale samalta levyltä onkin sitten enemmän sitä alkupään tavaraa:
http://www.youtube.com/watch?v=b6seyYK8nr8&feature=related
Tämä oli vuonna kasikolme Rockradiossa melkoisessa tehosoitossa:
http://www.youtube.com/watch?v=C_ET0f0JHKc&feature=related
Tuon kappaleen ja koko eka levyn soundi on niin oma ja tunnistettava, että siitä tuli varmasti aikamoinen riippakivi myöhemmin. Levyhän itsessään on loistava, mutta tuntuu että kaikkea mitä bändi teki myöhemmin verrattiin tuohon levyyn ja soundiin (kuten tulee näköjään itsekin tehtyä).
Brzezicki ei näköjään soita rumpuja BC:ssä 1989 - 1995 välillä. Johtuisiko osin tuosta että nuo tuon ajan levyt kuulostavat jotenkin puisevimmilta? Mies on "kasarirumpaliksi" harvinaisen notkeantarkka ja yhdessä Butlerin kanssa kuten sanottua kevyen progesti groovaava yhdistelmä:
http://www.youtube.com/watch?v=j9JfLxEhBIk&feature=related |
|
Ai niin, tuolla toisella palstalla oli keskustelua Anttilan levylöydöistä. Omaan käteen jäi ennen vappua Through The Big Country -kokoelma eli kolmen ekan lp:n hitit/parhaat ja poiminnat kahdelta seuraavalta. Koska omistan nuo kolme ekaa levyä vinyylinä, niin ostinpa sitten cd-soittimeen ja automatkoille tämän. Hintaa oli 8,90 e, kyllä kannatti sijoittaa! |
|
Ja Cultin Love levyllä soitti myös Brzezicki.
Joo ja hyvin soittelikin. Aikanaan tuli pidettyä Brzezickiä kyllä ihan ykköskannuttajana. Erikoinen "kevyt" ja tarkka tyyli soittaa - maustettuna makoisilla filleillä ja erikoisilla symbaalien käytöillä.
Fiilikset -86 keikalla oli kyllä korkealla. Eka isompi festari ja tuollainen bändi + yleisön vastaanotto. Bändihän kävi vielä -88 Pihtiputaan Saapasjalkarockissakin. Keikalla oltiin ja hyvä sessiohan sekin oli.
Kolme ekaa levyä riittää itsellenkin, sen jälkeen bändi alkoi kummasti kadottaa itseään. Tekee mieli verrata erään Simple Minds nimisen bändin urakakehitykseen. Molemmissa potentiaalia vaikka mihin, muta sitten ote ei pitänyt. S.M. taisi olla jopa U2:sta suositumpi jossain vaiheessa......Live Aid aikaan? |
 tepeskeli
19.09.2009 19:34:09 (muokattu 19.09.2009 19:55:40) | |
|
Löytyihän täältä tähänkin bändiin liittyvä ketju, tosin vanha kylläkin. Seurasin bändiä myös 90-luvulla ja uutisen Stuart Adamsonin kuolemastakin luin aikanaan ihan tuoreeltaan Aamulehdestä. Mark Brzezicki on myös yksi musiikillisista esikuvistani rumpujen soittamisen saralla. Mielestäni on harmi, ettei Big Country koskaan saanut ansaitsemaansa suurempaa huomiota, vaan jäi lopulta pienen mutta sitäkin innokkaamman ja omistautuneen fanikunnan ihailun kohteeksi.
Aloitin bändistä diggailemisen jo ihan pikkuskidinä, ensimmäisten levyjen aikaan ja on totta, että kolmen levyn jälkeen omaleimaisuus bändin soundissa alkoi pikkuhiljaa kadota ja muuttua kohti tavanomaisempaa rockia. Silti pidän bändin ehkä onnistuneimpana tuotoksena vuoden 1993 The Buffalo Skinnersiä (joka mainittiinkin jo aiemmin), jolla ironista kyllä ei soita rumpuja Brzezicki, vaan Simon Phillips Toto-yhtyeestä. Sillä bändi olisi voinut nousta siitä suosta, mihin se 80-90-lukujen taitteessa vajosi, mutta toisin kävi ja Adamsonkin osittain kyllästymisestään koko musiikkibisnekseen päätyi lopulliseen ratkaisuun...
Yhtye julkaisi uransa aikana 8 studioalbumia:
The Crossing (1983)
Steeltown (1984)
The Seer (1986)
Peace in our time (1988)
No place like home (1991)
The buffalo skinners (1993)
Why the long face (1995)
Driving to Damascus (1999)
Mainitsemisen arvoisia kokoelmia ja livelevyjä:
Through a Big Country (kokoelma, 1990)
Without the aid of a safety net (live, 1994)
Eclectic (akustinen live, 1996)
Basisti Tony Butler, Kitaristi Bruce Watson ja rumpali Mark Brzezicki aktivoituivat uudelleen vuonna 2008 bändin 25-vuotissynttärien merkeissä, tekivät Briteissä joukon keikkoja ja julkaisivat ep:llisen uutta materiaalia nimellä BBW (sukunimistä muodostettu kirjainyhdistelmä), Tony Butler laulussa.
E: Niin ja tuo John Wayne's dream, joka julkaistiin vuonna 2002 Adamsonin itsemurhan jälkeen, on Butlerin remiksaama versio viimeisestä Driving to Damascus- levystä neljällä aiemmin vain Jenkeissä julkaistulla bonusraidalla ryyditettynä. |
|
jra: Brzezicki ei näköjään soita rumpuja BC:ssä 1989 - 1995 välillä.
Osittain totta. Vuoden 1991 No place like home- levyllä soittaa Brzezicki, mutta sessiorumpalin ominaisuudessa. Mies palasi bändiin 1994 vuoden livelevylle Without the aid of a safety net. |
|
Big Country aktivoituu...
http://www.mesta.net/musa/uutiset/?aid=19695 |
|
Mielenkiintoinen uutinen tuo uudelleenaktivoituminen. Tuskin kukaan tosin odottaa meiningin olevan sama, kun Adamson on poissa joukosta. Toisaalta, Mike Peters on ainoa varteenotettava vaihtoehto Stuartin saappaita täyttämään. Onhan mies esittänyt BC:n biisejä myös The Alarmin keikoilla. Toisessa kitarassa muuten Bruce Watsonin poika Jamie.
'Knowing how to swim doesn't mean you never drown' (S.Adamson/Big Country) |
tepeskeli
21.03.2011 09:33:41 (muokattu 22.03.2011 11:33:30) | |
|
Jos haluaa kokoelman kautta tutustua Big Countryyn, niin nyt on julkaistu kattava tupla-cd Fields Of Fire- The Ultimate Collection. Kattaa koko uran 1983-2000, ja muutama harvinaisempikin biisi on joukossa. Ei muuta moitittavaa, kuin että suosikkialbumini The Buffalo Skinners on edustettuna ainostaan yhdellä kappaleella (Ships). Lisäksi muutama olennainen BC-klassikko (Just a Shadow, The Storm, 13 Valleys) puuttuu.
Mutta Big Countryyn tutustavalle ja miksei aiemminkin diggailleelle oiva paketti.
http://www.bigcountry.co.uk/store/detail/index.php?item=418
E: Jaa, tuo linkki tökkii, mutta tässä biisilista kopioituna:
CD1 1. FIELDS OF FIRE (from The Crossing 1983) 2. WONDERLAND (1984 7) 3. IN A BIG COUNTRY (from The Crossing 1983) 4. PEACE IN OUR TIME (from Peace In Our Time 1988) 5. HARVEST HOME (from The Crossing 1983) 6. YOU DREAMER (Live version from Come Up Screaming Track, 2000) 7. TALL SHIPS GO (from Steeltown 1984) 8. BEAUTIFUL PEOPLE (from No Place Like Home 1991) 9. SAVE ME (single only, 1990) 10. KING OF EMOTION (from Peace In Our Time 1988) 11. DRIVING TO DAMASCUS (from Driving To Damascus 1999) 12. CHANCE (from The Crossing 1983) 13. COME BACK TO ME (from Steeltown 1984) 14. EILEDON (from The Seer 1986) 15. RESTLESS NATIVES (B-side of 1986 single Look Away double pack) 16. SHIPS (from The Buffalo Skinners 1993) 17. ANGLE PARK (extra track on 2002 reissue of The Crossing) 18. FRAGILE THING (from Driving To Damascus 1999) CD2 1. EAST OF EDEN (from Steeltown 1984) 2. STEELTOWN (from Steeltown 1984) 3. LOOK AWAY (from The Seer 1986) 4. REPUBLICAN PARTY REPTILE (from No Place Like Home 1991) 5. IM NOT ASHAMED (from Why The Long Face? 1995) 6. ONE GREAT THING (from The Seer 1986) 7. WHERE THE ROSE IS SOWN (from Steeltown 1984) 8. HEART OF THE WORLD (single only, 1990) 9. 1000 STARS (from The Crossing 1983) 10. THE TEACHER (from The Seer 1986) 11. GODS GREAT MISTAKE (from Why The Long Face? 1995) 12. THE SEER (from The Seer 1986) 13. NEVER TAKE YOUR PLACE (from RARITIES ii) 14. MARY - (from RARITIES iii) 15. PORROHMAN (from COME UP SCREAMING) 16. DIVE INTO ME (from DRIVING TO DAMASCUS) 17. FIELDS OF FIRE (BBC Hammersmith Palais 1983) 12 page booklet. Sleeve notes by Jerry Ewing taken from interview with Bruce Watson.
'Knowing how to swim doesn't mean you never drown' (S.Adamson/Big Country) |
|
Uutta musiikkia Big Countrylta:
http://www.youtube.com/watch?v=lnhSpLHxyho
Uusi single Another Country julkaistiin 29.8.2011. Mielestäni kuulostaa tuoreelta, ja ne vanhat kunnon säkkipillikitaratkin ovat tulleet takaisin. Mike Peters ei yritä olla Stuart Adamson, ja hyvä niin. Kaveri tuo uutta, omanlaistansa karismaa bändiin.
Toivon bändille kaikkea hyvää jatkossa, viimeiset kymmenen vuotta on ukoilla mennyt enemmän tai vähemmän muiden projektien parissa.
'Knowing how to swim doesn't mean you never drown' (S.Adamson/Big Country) |
|
tepeskeli: Uutta musiikkia Big Countrylta:
http://www.youtube.com/watch?v=lnhSpLHxyho
Uusi single Another Country julkaistiin 29.8.2011. Mielestäni kuulostaa tuoreelta, ja ne vanhat kunnon säkkipillikitaratkin ovat tulleet takaisin. Mike Peters ei yritä olla Stuart Adamson, ja hyvä niin. Kaveri tuo uutta, omanlaistansa karismaa bändiin.
Toivon bändille kaikkea hyvää jatkossa, viimeiset kymmenen vuotta on ukoilla mennyt enemmän tai vähemmän muiden projektien parissa.
Lupaavalta kuulostaa. |
| « edellinen sivu | seuraava sivu » | |
|---|
