| Aihe: MGMT: Oracular Spectacular | |
|---|
|
Tää sekoitus on kyllä herkkua! Hyviä biisejä ja toteutuksia. Harmi kun tuli missattua tuo Tavastian keikka.
Tässä settiä Glastonburysta 2008 tarjolla, sivut toiminee jonkin aikaa:
http://www.bbc.co.uk/glastonbury/2008/artists/mgmt/
"I'd love to talk philosophy, but I gotta take a piss. Man, that philosophy runs right through ya..." (David Lee Roth) |
|
Ostinpa sitten nuo seiskatkin eli Time to Pretend ja Electric Feel. Makeen näköiset on kannet eikä ollut pahan hintaisiakaan! |
|
http://www.whoismgmt.com/
Uusi biisi ladattavina bändin kotisivulta. Ei voi kyllä tätä bändiä syyttää rahan perässä juoksemisesta tai kaupallistumisesta......
"If you cant reach the stars, try the boobs." |
|
Ei voi kyllä tätä bändiä syyttää rahan perässä juoksemisesta tai kaupallistumisesta
No ei. Pikaisen ensikuuleman jälkeen vaikuttaa, että ovat tehneet kaikkensa välttääkseen tekemästä tarttuvaa hittibiisiä tällä uudella levyllä. Ei sinänsä pahalta kuulosta, aika rento meininki psykedeelisesti progeillen ja varhaista Bowieta mukaillen. Mutta ei kyllä hienon debyytin jälkeen oikein vakuuta tämä, ainakaan näin äkikseltään. Aika tasapaksu, mutta hyvin tehty retro-levy... |
|
.. Ja jos ei joku vielä tajunnut, niin pari viestiä ylempää löytyvän linkin takana on koko levy ennakkokuunneltavissa. Ei vakuttanut ensikuulemalla.
by the grace of God |
|
Olipa kurapaskaa. |
 miscage
24.03.2010 12:41:47 (muokattu 24.03.2010 12:42:14) | |
|
Dipsetcityboy: Olipa kurapaskaa.
Ite oot. Äsken pyöräytin pari kertaa läpi ipodissa aurinkoisella ilmalla ja sieltä erottui jo kaikkia siistejä juttuja. Uskon että avautumiseen menee aikaa, mutta positiviiset fiilikset ainakin nyt. Myönnettäköön että olen bändin soundin fani ja se kompensoi jo paskojakin biisejä:)
en vittu tiiä. juon vaan - Grunge-Jukka |
 aksiom
25.03.2010 17:11:18 (muokattu 25.03.2010 17:22:33) | |
|
Oraclular Spectacular oli mielenkiintoinen levy ja siinä tuli selväksi että nämä tyypit pystyvät tekemään uskomattoman toimivia pop-kappaleita sekä vaihtamaan genreä miten huvittaa. Jopa siihen tapaan että teki mieli verrata työnjälkeä vanhaan kunnnon Lennon-McC. comboon. Kuitenkin levy jätti vähän kylmäksi, mut pelottavan kova debyytti se joka tapauksessa oli.
Nyt olen kuunnellut tätä uutta lättyä pari päivää ja täytyy kyllä sanoa että tässä on upeimpia poplevyjä mitä on julkaistu pitkään pitkään aikaan. Ja nimenomaan kyseessä on levykokonaisuus. 12 minuuttista Siberian Breaksia kuunnellessa ei voi olla hymyilemättä. Jos Beatlesin Abbey Roadin B-puolen Medley tehtäisiin 41 vuotta myöhemmin, se ehkä vois olla just tollanen.
Brian Eno on saanut nimikkobiisin ja sitä kuunnellessa tulee vain mieleen että vittu miks mä en kirjottanut tota!
Soul searching
I followed the sounds to a cathredal
imagine my surprise to find that they were produced by Brian Eno
I see the walls through a limestone crack
not red not blue not yellow but black
and all the space left for you
if the sky was synthesized you'd probably know
i can tell that he's kind of smiling
but what does he know?
we're always one step behind him, he's Brian Eno
Brian Eno
Ei helvetti, niinpä! Ja seuraava biisi on tietenkin Eno-tyylinen instrumentaalisyntetisaattorimaalailu.
Loistavia monipuolisia biisejä, nerokkaat lyriikat ja täydellinen tuotanto. Mä olen aika liekeissä tästä levystä. Luulen että MGMT:n kohdalla käy ns. PMMP ilmiö (paitsi potenssiin miljoona). Ihmiset jotka vihasivat sitä ekaa kaikkialla soivaa sinkkubiisiä huomaavat myöhemmin että kyseessä oli itse asiassa vakavasti otettava loistava bändi.
En kyllä malta oottaa mitä näiden tyyppien kynästä vielä tulevaisuudessa tulee.
if you prefer that old silly number zero, you'll become a master of doing nothing - being nothing |
|
Nyt on kyllä pakko nostaa tämä ketju hehkuttaakseni tätä loistoyhtyettä.
Itse bongasin bändin nähtyäni Jimmy Fallon -showssa vedetyn mainion coverin Pink Floydin Lucifer Samista. Congratulations-albumilla kyllä Syd Barretin vaikutus monissa biiseissä aika selkeä, ja kyseistä levyä pidänkin ehdottomasti yhtenä 2000-luvun parhaista ja ennenkaikkea luovimmista.
Debyyttialbumi ei sen sijaan ole ihan meikän cup of tea, mutta varsin tarttuvaa syntikkapoppia siitä huolimatta. Psykedeelisiä yhtyeitä ei kuitenkaan ole nykymaailmassa liikaa, joten odotan innolla tulevaa albumia, joka on puheiden mukaan lähellä Congratulationsin tyyliä. Youtubesta löytyy muuten liveveto tuoreesta biisistä Alien Days, joka ainakin omaan korvaan kuulostaa ihan lupaavalta matskulta.
Toivottavasti saisivat levyn pian ilmoille, eikä kyllä Suomen keikkakaan pahitteeksi olisi! |
| « edellinen sivu | seuraava sivu » | |
|---|
