Aihe: Airbourne - Parasta rokkia Australiasta sitten AC/DCn. | |
---|
|
Huomaa mitä se too young siinä biisin otsikossa meinaa :D |
sellisti 16.05.2015 21:06:02 (muokattu 16.05.2015 21:13:04) | |
|
RockFanatic: PS. Tuleeko kellekään muulle m.nettiläiselle mieleen se, että Runnin' Wild-kiekolta löytyvän Cheap Wine and Cheaper Women-biisin riffi on näin jälkikäteen kuunneltuna aika lailla yksi yhteen Assedessen uudelta Rock Or Bust-levyltä löytyvän Miss Adventure-biisin riffin kanssa. Tempo ja tunnelma ovat koko lailla samat, mutta ei tuo riffi kyllä ole lähelläkään yksi yhteen. https://www.youtube.com/watch?v=TGYvQJqX8Vo http://www.dailymotion.com/video/x2 … -adventure-rock-or-bust-ac-dc_music Tuskinpa rokin kunkut joutuvat edelleenkään turvautumaan lainakamaan riffitehtailussa... E. Mutta Airbourne on kyllä kova, ja uusin levy rokkaa loistavasti. Metsän laidas munat jäi vetoketjun väliin /
Kyllä siinä joutsenemo katsoi hyvin pitkään. -M. A. Numminen |
|
Pieni korjaus: ei ehkä aivan yksi yhteen, mutta samankaltaisia nuo riffit ainakin ovat, ainakin omien epäselvien kuulohavaintojeni perusteella. |
|
Nyt on sitten hankittu (täysin laillisin keinoin) No Guts No Glory ja Black Dog Barking levyhyllyyn Runnin' Wildin kavereiksi. Kyllä jytisee ja kovaa, aijai... esim. ensiksi mainitulta kiekolta löytyvä No Way But The Hard Way on suurin piirtein paras rokkibiisi kautta aikojen, aivan samassa sarjassa mm. AC/DC-nimisen tuntemattoman ravintolaorkesterin Highway To Hell-kappaleen kanssa. |
|
No niin. Joku palkkaboingo sanoo, ettei Rudd ole ainakaan Nu-Zeelandin osuudella rummuissa. KAS KUINKA YLLÄTTÄVÄÄ??? http://www.blabbermouth.net/news/ac … -rejoin-band-for-new-zealand-shows/ |
|
Ja mitäköhän helvattua Phil-sedän potkuista kertova uutinen tekee Airbourne-ketjussa? Muistakaa nyt, hyvät ihmiset, hemmetissä se, että vaikka Airbournen musiikki pohjautuukin erittäin vahvasti AC/DC:n yli neljänkymmenen vuoden ajan tahollaan tallaamiin polkuihin, ei yhtye kuitenkaan ole Accadacca. |
|
RockFanatic: No Way But The Hard Way on suurin piirtein paras rokkibiisi kautta aikojen, aivan samassa sarjassa mm. AC/DC-nimisen tuntemattoman ravintolaorkesterin Highway To Hell-kappaleen kanssa. Tulipa kuunneltua tubesta ja huokaus miten väsynyt renkutus. Kolmen pennin veisu vailla yhtäkään mieleenpainuvaa piirrettä. Bändillä on onneks paljon parempiakin biisejä, joissa on tosiaan parhaimmillaan samanveroisesti poljentaa kuin eisadeiseelä. |
|
Ai saakeli, että tuo No One Fits Me (Better Than You) jyrää makoisasti. Pakko kuunnella biisi taas kerran uudelleen... kyllä tekköö kuttaa! |
|
Airbourne muuten työstää juuri tällä hetkellä seuraavaa, neljättä albumiaan (no okei, viidettä, mikäli vuoden 2004 EP Ready To Rock lasketaan mukaan). Mitä odotatte kyseiseltä kiekolta? Oma vastaukseni: kaikkien aikojen parasta kaljarockia heti AC/DC:n jälkeen. |
|
Nyt se sitten varmistui. Australian äijiltä - niiltä nuoremmilta - ilmestyy uusi, Breakin' Outta Hell-nimeä kantava pitkäsoitto syksyllä. Eka sinkku (levyn nimikappale) ilmestyy heinäkuun kahdeksantena päivänä. Onko odotuksia ja/tai aavistuksia tulevaan lättyyn liittyen? PS. Onpas jotenkin kummallisen tuttu nimi tuolla levyllä... https://youtu.be/Uths4S2enj0 |
RockFanatic 02.08.2016 18:44:27 (muokattu 02.08.2016 18:48:43) | |
|
Tässä se nyt sitten on - Breakin' Outta Hell: https://youtu.be/gTYZWJEaOUA Mitäs mieltä olette? EDIT: Uusi levy tulee uunista ulos 23.9. |
|
RockFanatic: Tässä se nyt sitten on - Breakin' Outta Hell: https://youtu.be/gTYZWJEaOUA Mitäs mieltä olette? No semmostahan se oli. Ihmeelliset nu-metal -vibat tuli tuosta A-osasta mataline vireineen ja laulusoundeineen/-efekteineen. Mut onhan se vanha potku siellä. Toivois vaan että bändillä alkais olisi lyriikoiden puolestakin pikku hiljaa jotain annettavaa, vaikka kaljarokkiahan tämä on, ei siinä syvällisiä aatoksia tavoitella. Mut kyllä siinäkin genressä voi olla osaamista sanoituspuolella. Etenkin nuo kertsit joissa hoetaan vaan sata kertaa samaa 2-3 sanan fraasia on vähän jo vammasia. Ja niitähän bändillä riittää. Mut kulkeehan tuo, ja kyllä bändi osaa - kuten esikuvansa AC/DC - itseään kierrättää. Siitä alun kitarariffistä (kohdassa 0:23) tuli välittömästi tämä biisi mieleen: https://youtu.be/HdfKf7Su5AI?t=1m51s Mut eihän se väärin ole. Saattaa tämä levy tulla hankittua. Metsän laidas munat jäi vetoketjun väliin /
Kyllä siinä joutsenemo katsoi hyvin pitkään. -M. A. Numminen |
RockFanatic 23.09.2016 23:08:23 (muokattu 23.09.2016 23:12:43) | |
|
Nysse tuli. BREAKIN' OUTTA HELL!!! Joko joku on erehty... ehtinyt ostamaan kyseisen kiekon? Jos on, niin onko kyseinen henkilö ehtinyt myös kuunnella sen? Jos on, niin mielipidettä kehiin, kiitos ja anteeksi. Itellä levy on justiinsa soittimessa (iPodissa). Kuusikanavaiseen DD 5.1-järjestelmään kytkettynä Mike Fraserin miksaus potkii munille kuin vanha kunnon Francisco Filho ikään. Itse musiikki on totutusti juuri sitä mitä pitääkin. Tämän tyyppinen jytä on omiaan perjantaisaunan jälkeiseen bisse- ja pokerituokioon. (Itse olen tosin edelleen alaikäinen, ja ainoa taitamani minkään sortin peli on taskubiljardi.) Pyhä kolminaisuus (those three chords, y'know) jyrää meitin jälleen kerran. Uusia riffejäkin on keksitty, vaikka niiden tuoreuden havaitsemiseksi useimmat kuuntelijat tarvinnevatkin aikaa ainakin maanantaihin (10.10.) asti. AC/DC:n lähes ainutlaatuinen esanssi (sanavalinta "lähes" siitä syystä, että näitä kloonibändejä tulvii ovista, ikkunoista ja nyttemmin seinienkin läpi) on edelleen läsnä läpi levyn, muttei mielestäni kauttaaltaan aivan yhtä vahvana kuin kolmella aiemmalla levyllä. Vaikka kaikki tutut elementit ovatkin tallella, mukaan on tullut myös aavistuksenomaisia vivahteita jostakin sellaisesta, jota en olisi ikipäivänä uskonut kuulevani. Tuo jokin on Airbournen oma, jäljittelemätön soundi. Uusia tuulia ei kuitenkaan missään vaiheessa pysähdytä haistelemaan niin perusteellisesti, että miekkosten musiikilliset juuret pääsisivät millään tasolla unohtumaan. Breakin' Outta Hell tekee juuri sen, mitä siltä odotinkin, eli rokkaa niin saatanasti. Tuttua huttua tuoreilla mausteilla on taas tarjolla mahan täydeltä, ja sekös kelpaapi. Kahta en edelleenkään vaihda: toinen on mummon kotitekoinen sinappi ja toinen kolmen soinnun kaljarock. Play it FUCKIN' LOUD!!!!! 5/5 |
|
RockFanatic: Nysse tuli. BREAKIN' OUTTA HELL!!! Joko joku on erehty... ehtinyt ostamaan kyseisen kiekon? Jos on, niin onko kyseinen henkilö ehtinyt myös kuunnella sen? Jos on, niin mielipidettä kehiin, kiitos ja anteeksi. Itellä levy on justiinsa soittimessa (iPodissa). Kuusikanavaiseen DD 5.1-järjestelmään kytkettynä Mike Fraserin miksaus potkii munille kuin vanha kunnon Francisco Filho ikään. Itse musiikki on totutusti juuri sitä mitä pitääkin. Tämän tyyppinen jytä on omiaan perjantaisaunan jälkeiseen bisse- ja pokerituokioon. (Itse olen tosin edelleen alaikäinen, ja ainoa taitamani minkään sortin peli on taskubiljardi.) Pyhä kolminaisuus (those three chords, y'know) jyrää meitin jälleen kerran. Uusia riffejäkin on keksitty, vaikka niiden tuoreuden havaitsemiseksi useimmat kuuntelijat tarvinnevatkin aikaa ainakin maanantaihin (10.10.) asti. AC/DC:n lähes ainutlaatuinen esanssi (sanavalinta "lähes" siitä syystä, että näitä kloonibändejä tulvii ovista, ikkunoista ja nyttemmin seinienkin läpi) on edelleen läsnä läpi levyn, muttei mielestäni kauttaaltaan aivan yhtä vahvana kuin kolmella aiemmalla levyllä. Vaikka kaikki tutut elementit ovatkin tallella, mukaan on tullut myös aavistuksenomaisia vivahteita jostakin sellaisesta, jota en olisi ikipäivänä uskonut kuulevani. Tuo jokin on Airbournen oma, jäljittelemätön soundi. Uusia tuulia ei kuitenkaan missään vaiheessa pysähdytä haistelemaan niin perusteellisesti, että miekkosten musiikilliset juuret pääsisivät millään tasolla unohtumaan. Breakin' Outta Hell tekee juuri sen, mitä siltä odotinkin, eli rokkaa niin saatanasti. Tuttua huttua tuoreilla mausteilla on taas tarjolla mahan täydeltä, ja sekös kelpaapi. Kahta en edelleenkään vaihda: toinen on mummon kotitekoinen sinappi ja toinen kolmen soinnun kaljarock. Play it FUCKIN' LOUD!!!!! 5/5 Yhden tähden antaisin minä. "Silpomisia, saatanismia, fundamentalismia, moninaista kanibalismia, mielisaiden heiteelle jättöä. Sekoavaa höyrypäistä kapitalismin mätänevää loppua." |
|
carnation: Yhden tähden antaisin minä. Riippuu tähtien määrästä. Jos viisi, niin yksikin liikaa.. "Oh yea.. get your fuckin' jumbo jet off my airport" |
|
Pidän kyllä. Mennään taas enemmän rock'n'rollin suuntaan, kun välillä liikuttiin enemmän kasarihevin suuntaan, vaikka parista ennakkokuuntelukappaleesta saikin toisenlaisen käsityksen. Kappalerakenteet on ja tällä kertaa elävämpiä. Down On You oli ensikuuntelulla se tarttuvin. |
|
"Jokke" otti ja teloi jalkansa Kamloopsin-keikalla Kanadassa viikko sitten. Kyllähän miesparan nilkka taisi aika ilikeesti napsahtaa, mutta soitto ja laulu sen kuin jatkui: https://youtu.be/2BiIWHMafyE Nyt Joelin koivessa on tuki ja äijä ontuu pahemmin kuin Ahtisaari aikoinaan, mutta luita ei ilmeisesti kuitenkaan mennyt poikki: https://youtu.be/BsAC1ERMSBs |
sellisti 11.10.2016 22:49:22 (muokattu 11.10.2016 22:50:25) | |
|
Jokunen ajatus uudesta levystä... Siinä missä Black Dog Barking -albumilla oli kehnohkon No Guts, No Gloryn jälkeen uutta tuoretta ideaa ja paljon raikkaampi meininki, tuntuu että nyt taas jotenkin nytkähtää vähän vaatimattomampaan suuntaan. Mun makuun biisit toistaa itseään ihan liikaa. Riffejähän nämä pojat osaavat suoltaa, mutta tuntuu että siinäkin ollaan nyt tyydytty siihen mitä on sattunut ekana tulemaan. Edellisen levyn ihan timanttibiiseihin Animalize ja Back In The Game verrattuna tältä ei löydy ainuttakaan yhtä hyvää biisiä tai edes riffiä. Vähän niin kuin ei oltais nyt oikein jaksettu edes yrittää. Tällaset rallit syntyy varmaan näiltä äijiltä aika helposti; toivottavasti viitsivät jatkossa haastaa itsensä sävellyksellisesti vielä kunnianhimoisemmin. Varmasti pystyvät parempaan. Onhan sitä toistoa aiemmillakin albumeilla, mutta kun ne ässäbiisit tästä puuttuvat niin kokonaisuudesta tulee helposti aika puuduttavaa kun ne muutkin peruselementit (O'Keefen keuhkot pihalle huutava laulutyyli ja kappalerakenteet/kitarasoolot) on niin muuttumattomia. Eikä asiaa tietysti auta se, että tuo lyriikkapuoli se nyt vaan aina on yhtä nolostuttavan huonoa. Okei, äijien kaljarokkiahan tämä on, varmaan toimii parhaiten pienissä promilleissa, mutta silti... AC/DC:kin laulaa naisista ja rokkenrollista vielä seitsemänkymppisenä, mutta jotenkin se aspekti viedään tässä jo niin absurdin äärimmilleen että jonkun Manowarin sanoitukset alkavat vaikuttaa laadukkailta. Luulisi että tässäkin suhteessa bändi jos ei nyt suorastaan kypsyisi niin ainakin keksisi vähän jotain uuttakin näkökulmaa asiaan. Emmää tiiä, mä oon varmaan tullut vanhaksi. Tää genre vaan on sellanen mikä kolahtaa ja tämä on nyt melkein ainoa bändi joka tällaista vielä nykyään tekee, niin toivoisi että se toimisi sitten ihan kybällä. Tällä levyllä ei toimi. Metsän laidas munat jäi vetoketjun väliin /
Kyllä siinä joutsenemo katsoi hyvin pitkään. -M. A. Numminen |
RockFanatic 26.10.2019 16:19:37 (muokattu 26.10.2019 16:19:51) | |
|
Uusi Boneshaker-niminen levy ulkona. Mitäs tykkäätte? Omasta mielestäni suoraan sanottuna paska levy: yksi loistobiisi (Switchblade Angel), kaksi perushyvää kipaletta (nimibiisi ja Backseat Boogie) ja loput biisit täytematskua keskitasosta kuraan. En voi suositella kellekään. |
|
RockFanatic: Uusi Boneshaker-niminen levy ulkona. Mitäs tykkäätte? No juuh. Harmi, toivoin että se Airbournen parittomien levyjen taika pitäisi. Running Wild ja Black Dog Barking ovat loistavia, No Guts No Glory ja Breaking Outta Hell aika yhdentekeviä. Vitoslevyn olis siis pitänyt olla taas parannusta edelliseen. Mutta kyllä vaikuttaa siltä että tämä bändi on lyönyt kaikki korttinsa pöytään jo aikaa sitten eikä hihassa ole enää ässiä. Aika geneeristä itsensä toistamista. Edellisen levyn kohdalla ajattelin että se vielä menis riittävissä promillemäärissä kaljabileiden taustametelinä tietynlaisen äijäenergiatason ylläpitäjänä, mutta tämän kohdalla herää epäilys toimisiko enää sellaisenakaan. Onhan tuossa kovasti kohkausta ja Joel huutaa entiseen tapaan, mutta ei siitä nyt enää oikein jaksa innostua kun biisimateriaali on suoraan sanoen niin vaatimatonta. En jaksanut kuunnella kaikkia biisejä edes loppuun asti, kun tuli ekan kertsin jälkeen jo sellainen olo että no tätähän tääkin taas on. Varmaan toimii livenä (tosin nuo iänikuiset kaljalla leikkimiset livevideoissa alkaa herättää jo melkoista myötähäpeää), mutta jos vielä studiolevyjä tekevät niin toivotaan että ideapussiin löytyy vähän uutta sisältöä, nyt tuntuu ettei mielikuvitusta enää joko ole tai sitä ei jakseta/viitsitä käyttää. Harmi, koska bändi on parhaimmillaan tosi kova. Metsän laidas munat jäi vetoketjun väliin /
Kyllä siinä joutsenemo katsoi hyvin pitkään. -M. A. Numminen |
« edellinen sivu | seuraava sivu » | |
---|