| Aihe: Jimi Hendrix - kitarasankareiden kuningas? | |
|---|
|
qal: Painoin varoitusta. Typerää ruveta toisia mollaamaan mielipiteiden pohjalta.
Siitä vaan! Kuten tuolla jo aiemmin mainittiin, jos joku on typerää, niin tulla ainoastaan johonkin ketjuun ilmaisemaan miten paska kyseisen ketjun kohde on. Painoin varoitusta... miksi vitussa sekin pitää kirjoittaa - korostaakseen oman mielipiteensä oikeutusta.
Opinions are like assholes, everybody's got one. (Harry Callahan) |
 Lunnu
13.08.2015 20:42:52 (muokattu 13.08.2015 20:49:30) | |
|
Bonham: Siitä vaan! Kuten tuolla jo aiemmin mainittiin, jos joku on typerää, niin tulla ainoastaan johonkin ketjuun ilmaisemaan miten paska kyseisen ketjun kohde on. Painoin varoitusta... miksi vitussa sekin pitää kirjoittaa - korostaakseen oman mielipiteensä oikeutusta.
Siksi että jos joku nyt ilmaisee mielipiteensä niin sitä ei pidä ruveta nimiittelemään vaikka kritiikki sitten kohdistuisikin omaan idoliin.
Sen verran pitää olla aikuismaisuutta että osaa käydä keskustelua asiallisella tasolla.
Edit: kyllä kai sitä nyt kuitenkin keskustelua ketjun kohteesta voi käydä myös kriittisemmästäkin näkökulmasta vai onko tämä ainoastaan omistettu Hendrixin ylistämiseksi. Ja sama pätee muihinkin eri artistien ketjuihin. Minusta on typerää jos tällaisesta merkkihenkilöstä ei voi tuoda esiin myös eräviä mielipiteitä.
Nostalgy is not what it used to be |
 novo
13.08.2015 22:33:00 | |
|
Otsikossahan on vieläpä kysymysmerkki, jotenka luulis molempien suuntien mielipiteiden kelpaavan. Turkulaisen voi toki olla vaikeaa ymmärtää.
Landstr: "En kuitenkaan osaa selittää asioita niin, että ne tuntuisivat järkeviltä, joten annan olla."
vvaltsu:"Mä teen koko loman duunia ja luen siinä samalla kolmeen syksyn YO-kokeeseen. Kun on selkärankaa ja kanttia, niin.." |
|
Minusta on typerää jos tällaisesta merkkihenkilöstä ei voi tuoda esiin myös eräviä mielipiteitä.
Niin minustakin. Mutta sekin on typerää, ettei niistä eriävistä mielipiteistä tai niiden esittäjistä voi tuoda esiin eriäviä mielipiteitä. |
|
Eriäviäkin mielipiteitä pitääkin esittää mutta onko liikaa vaadittu että ne esitettäisiin edes sivistyneesti/perustellusti? Joidenkin kohdalla ilmeisesti on... |
|
sub zero: Entäs jos on tekniikkahirmuamisen pioneeri?
Vähän menee saivarteluksi, mutta jos sen pioneeriuden ilmenemismuoto on se nopeus, on se enemmän urheilusuoritus kuin musaa.
Mutta täytyy sen verran vielä Hendrixistä sanoa, ettei sekään nyt aivan umpihankeen vetänyt, niinkuin ei kukaan koskaan. Rajun blues-soiton saralla oli varmaan esim. Buddy Guyta ja Albert Collinsia tsekattu. Melodis-lyyrisen komppisoiton puolella ilmiselvä vaikuttaja oli Curtis Mayfield. Seassahan on myös countryhtavaa menoa, Jimi esim. diggasi Elviksen varhaista bändiä jossa kitaraa soitti Scotty Moore. Mutta sellasena hybridinä ja tyylistä toiseen siirtyvänä kameleonttina mies on edelleen vertaansa vailla. Myös se, miten noi chopsit siirretään ihan oikeaksi musaksi eikä taituruuden esittelyksi, on edelleen sellasta missä kukaan ei ole pystynyt samaan.
Onnekaskin Jimi oli, se että Chas Chandler sattui löytämään hänet ja tuomaan englantiin, se että Marshall+Fuzz Face tuli juuri sopivasti englannin uran alkuun... Miettikääpä miltä Are You Experienced? kuulostaisi jos Fuzz Facea ei olisi vielä keksitty, ei ehkä aivan niin vallankumoukselliselta.
Mutta, kaikki kovat jutut tarvitsevat myös onnea matkaan.
If you wanna count me, count me out. - Arthur Lee |
|
Nämä ovat aina niin aikaansa ja ympäristöönsä sidottuja juttuja, mutta soitannollisesti Hendrix osuu omaan makuuni kerrassaan mainiosti. Pidänpä lisäksi miehen lauluäänestäkin. Nykyisille ja tuleville otelauta-akrobaatteihin tottuneille sukupolville ei ehkä niin kova juttu kuin wanhemmille jäärille. Tosin miehen ansiot tunnustetaan edelleen juniorienkin toimesta, joten kyllähän tuo vähintäänkin jonkinlaisesta merkittävyydestä kertoo.
Jonkun kohdalle aina osuu se pioneerin rooli ja jos se ei olisi ollut Henkka, se olisi ollut joku muu. Toki omalla tyylillään ja soundillaan. Onneksi se kuitenkin lankesi Hendrixille. En itse asiassa edes diggaile hirveän montaa äijän varsinaisesta biiseistä, mutta kitaroinnilleen minulla on aina aikaa.
Jos mies olisi vielä elossa, ei hype kuitenkaan olisi välttämättä ihan tätä luokkaa. Ottaen huomioon kuinka nuorena Jimi potkaisi tyhjää, olisi relevanttia tavaraa ollut vielä varmasti tulossa, kenties jopa sitä uran parastakin vielä, mutta lopulta se aika vain ajaa ohi meistä kaikista.
Kasarilla mies olisi saattanut saada kutsun Live Aidin pikkulavalle Kramerilla ja liian isolla pikkutakilla varustautuneena, mutta muutoin olisi se suurin suksee ollut auttamattomasti takanapäin. Tämä tietenkin ennen vääjämätöntä 90-luvun kukoistuskautta uuden ajan kitarasankarien esikuvana.
Silti itselleni Eddie Van Halenin jälkeen toisena kaikkien aikojen listalla.
Steve Vain Elämää |
|
kerrankin hyvä hendrix-coveri:
rotary connection - burning of the midnight lamp (1969)
https://www.youtube.com/watch?v=NSvgdzgDxSA
Vehkeet on levällään, sen kanssa eletään, sen kanssa edetään |
 Zed
04.09.2015 09:05:12 (muokattu 04.09.2015 09:28:30) | |
|
Marlowe: ... TOISAALTA Paul McCartneynkin on joissakin haastatteluissa ollut vaikea muistaa minä vuonna tietty albumi levytettiinkään. Ihmisten muisti tekee tepposia, kyseessä ei välttämättä ole valehtelu.
Voivathan todellisuuden kanssa ristiriidassa olevat lausunnot toki perustua muistamattomuuteenkin, mutta mahdollisempana pidän muusikkopiireille tyypillistä "hyvä tarina on parempi kuin totuus" -mentaliteettia, joka on aina rieponut minua.
The Beatles esiintyi viimeistä kertaa britanniassa 1.5.1966, kylläkin NME:n gaalassa, mutta Beach Boys ei silloinkaan esiintynyt siellä.
Elämäni on toisen kerroksen huoneisto, jonka avonaisesta ikkunasta heitellään huonoja CD-levyjä lumihankeen. |
|
Onko joku katsonut All Is by My Side leffan? Suositteletteko? |
|
Carvel: Onko joku katsonut All Is by My Side leffan? Suositteletteko?
Katsoin. Aika tylsä oli. Oli tehty aikalailla Linda Keithin näkökulmasta. Henkan omia biisejä leffassa ei tietenkään kuulla, mutta blues covereita ja Sgt. Pepper's kylläkin. HC faneille tuota voi varauksella suositella (tosin tarina on läpeensä tuttu), mutta ei oikein muille.
Live Music Is Better! |
|
Carvel: Onko joku katsonut All Is by My Side leffan? Suositteletteko?
Biopic on lajina vaikea, lähes mahdoton. Andre on uskottava(hko) pääosassa, mutta vaikeaa lajia vaikeuttaa edelleen se, ettei oikeuksia Hendrixin biisien käyttöön ole saatu/haluttu maksaa.
Kyllä sen tälleen pitkän linjan diggarina kuitenkin ihan katsoi. Eniten leffassa itse asiassa häiritsi se, miten Clapton ja Richards leffassa kuvattiin, olivat jotenkin persoonina aivan erilaisia kuin kaikista muista lähteistä on käsitys muodostunut. Mutta siis, sivuhenkilöitähän he tässä stoorissa ovat.
If you wanna count me, count me out. - Arthur Lee |
|
Zed: "hyvä tarina on parempi kuin totuus" -mentaliteettia
Pätee kai vähän kaikkialla in life, joten kannattanee totutella. |
|
Musiikkia on vaikka minkälaista, ja vaikka kuinka mahtavaa tahansa, mutta mikään ei vedä vertoja Jimi Hendrixille parhaimmillaan.
This message does not exist, nor will it ever exist. |
|
Onko kukaan tutustunut viimeisimpiin live-julkaisuihin Miami Pop ja Atlanta? Onko hyviä? Kannattaako maksaa? Verrattuna esim. Berkeley ja Woodstock.
Melodista metallia/rokkia osoitteesta https://www.facebook.com/endallelegance |
|
Tuo Miami Pop on ainakin hyvä. Oikeastaan melkein mikä tahansa on parempi kuin väsähtänyt Woodstockin veto.
In Finland we have this thing called "diu diu". |
|
Rämppy: Tuo Miami Pop on ainakin hyvä. Oikeastaan melkein mikä tahansa on parempi kuin väsähtänyt Woodstockin veto.
Samoilla linjoilla. Miamissa alkuperäinen Experience on vielä mielestäni ainakin hyvässä rutiinissa, vaikka rivit alkoivat jo hajoilla. Woodstockin keikan hehkuttaminen ei ole koskaan oikein mennyt perille.
Atlanta Popin keikkaa Ylen Teemalta taltioituna katselin pitkästä aikaa. Ok, mutta jotenkin väsähtänyttä ja hajanaista.
"When I was stone blue, rock & roll sure helped me through" Lonesome Dave Peverett |
|
Lonesome: Samoilla linjoilla. Miamissa alkuperäinen Experience on vielä mielestäni ainakin hyvässä rutiinissa, vaikka rivit alkoivat jo hajoilla. Woodstockin keikan hehkuttaminen ei ole koskaan oikein mennyt perille.
Atlanta Popin keikkaa Ylen Teemalta taltioituna katselin pitkästä aikaa. Ok, mutta jotenkin väsähtänyttä ja hajanaista.
Mä taas diggaan Woodstockin vedosta aika paljon. Todella ammatimaisesti äänitetty, hyvät saundit, Hendrix on hyvässä vedossa ja Woodstock Improvisation+Villanova Junction. Toi Improvisation on mulle "se" Hendrix-hetki, siinä se on kitarisminsa kukkuloilla. Ei sävellyksesti vaan nimenomaan soitannollisesti. Ehkä Fillmoren keikat on soitannollisesti paremmat, mutta yleisfiilis mulla on aina ollu tosta Woodstockista hyvä. Atlanta kuulostaa vähän väsyneeltä ja todella paska äänitys. Hendrixilläkin taisi olla aika paljon fiiliksestä kiinni, miten soitti. Isle of Wight on tästä hyvä esimerkki. Ei näytä soittaminen kiinnostavan ollenkaan ja kun tarinaa keikan taustalta tietää, niin en ihmettele yhtään.
Pitääkin tsekkaa, josko Rainbow Bridgestä olisi tullut joku hyvä bluurei. Pali Gapista haluaisin kuulla live-version, mutta en tiedä onko soittanut sitä millään keikalla.
Melodista metallia/rokkia osoitteesta https://www.facebook.com/endallelegance |
|
https://vimeo.com/145775564
Tuosta Royal Albert Hall -keikka vuodelta 1969 |
 Kuha
28.02.2016 16:22:16 | |
|
Exhausted: https://vimeo.com/145775564
Tuosta Royal Albert Hall -keikka vuodelta 1969
Kiitokset tästä.
Old Fenders never die |
| « edellinen sivu | seuraava sivu » | |
|---|
