| Aihe: 60-luvun psykedeelistä rokkia? | |
|---|
|
Viskiruukusta. Samanlaisesta mitä Lisa soitteli tänään Simpsoneissa.
Hohoo! Olipa muuten hyvä simpson jakso!
No itse asiaan.... Hmmm.... I got nothing.... Onpas!...Vai, että psykedeelistä. No varmaan aika vakioita on mm. Hendrix, The Doors, Cream, Ten years after... List goes on forever... mutta mitä tapahtui kaikille hipeille? Kuolivatko huumeisiin? | |
Jefferson Airplane on kyllä mahtava bändi. Kaukosen Jorma on mielenkiintoisesti niin tuntematon Suomessa, että lähes kukaan eei häntä nykyään tiedä. Vaikka on niinkin suositussa bändissä soittanut kuin Jefferson Airplane, ainoa suomalainen Woodstockissa jne. jne.
The Doorsin koko tuotantoon kannattaa tutustua heti alkuun, jos 60-luvun musa kiinnostaa. Sitten tietenkin Hendrixiin ja Jopliniin.. mutta myös nykyään hieman tuntemattomammat voivat kolahtaa vielä enemmän.
"Musiikissa on perusasioita. On olemassa huonoa musiikkia, on hyvää musiikkia, on vähän parempaa musiikkia ja sitten on Led Zeppelin" | |
mutta mitä tapahtui kaikille hipeille? Kuolivatko huumeisiin?
Elämä jakoi heidän ajatuksensa, mutta kyllä meitä vieläkin on.. ollaan uudestaan syntyneitä! =)
"Musiikissa on perusasioita. On olemassa huonoa musiikkia, on hyvää musiikkia, on vähän parempaa musiikkia ja sitten on Led Zeppelin" |  Magic Bullet
15.04.2006 10:22:07 (muokattu 15.04.2006 10:26:14) | |
|
Elämä jakoi heidän ajatuksensa, mutta kyllä meitä vieläkin on.. ollaan uudestaan syntyneitä! =)
Kun puhuin hipeistä tarkoitin niitä hippejä, jotka eli sitä aikaa, kun oli vietnamin sodat ja nää. | |
Sopwith Camelin ensimmäinen levy on julkaistu uudestaan CD:na. Bändi sai San Franciscon Bay Arean psykedeelisistä bändeistä levytyssopimuksen toisena, heti Jefferson Airplanen jälkeen.
mutta mitä tapahtui kaikille hipeille? Kuolivatko huumeisiin?
Muistaakseni "Hipin hautajaiset" -paraati järjestettiin Friscossa niinkin aikaisin kuin vuonna 1967.
Hippiliikkeen undergroundista alkoi tulla valtavirran muoti-ilmiö. Hight-Ashburyssa hengaili entistä enemmän "viikonloppuhippejä" ja kaikenlaisia bussiyhtiöiden kiertoajeluja järjestettiin.
Väkivalta ja (voimakkaammat) huumeet alkoivat saada entistä enemmän jalansijaa rauhalta ja rakkaudelta. Altamont ja iso raha murtivat illuusioita siitä, että musiikilla olisi todella voitu muuttaa maailmaa. Maailma ei ollutkaan niin naiivi ja kiltti kuin oli haluttu uskoa.
Lopulta "kukkaiskansa" meni enemmän tai vähemmän muodista, ja joutui antamaan julkisuudessa tilaa muille alakulttuureille.
Tokihan hippejä vieläkin oli ja on edelleen, sillä jonkun on kai ostettava ne kaikki Grateful Dead -triplalevyt ; )
The unhappiest people I know, romantically speaking, are the ones who like pop music the most. (Nick Hornby) | |
Sopwith Camelin ensimmäinen levy on julkaistu uudestaan CD:na. Bändi sai San Franciscon Bay Arean psykedeelisistä bändeistä levytyssopimuksen toisena, heti Jefferson Airplanen jälkeen.
Muistaakseni "Hipin hautajaiset" -paraati järjestettiin Friscossa niinkin aikaisin kuin vuonna 1967.
Hippiliikkeen undergroundista alkoi tulla valtavirran muoti-ilmiö. Hight-Ashburyssa hengaili entistä enemmän "viikonloppuhippejä" ja kaikenlaisia bussiyhtiöiden kiertoajeluja järjestettiin.
Väkivalta ja (voimakkaammat) huumeet alkoivat saada entistä enemmän jalansijaa rauhalta ja rakkaudelta. Altamont ja iso raha murtivat illuusioita siitä, että musiikilla olisi todella voitu muuttaa maailmaa. Maailma ei ollutkaan niin naiivi ja kiltti kuin oli haluttu uskoa.
Lopulta "kukkaiskansa" meni enemmän tai vähemmän muodista, ja joutui antamaan julkisuudessa tilaa muille alakulttuureille.
Tokihan hippejä vieläkin oli ja on edelleen, sillä jonkun on kai ostettava ne kaikki Grateful Dead -triplalevyt ; )
Aika kärjistettyä tekstiä kylläkin on tuo!
Kyllä hippiliike elää edelleen, mutta silloin 66-69 oli se suurin murroskohta.
Hippiliike kuoli siinä vuonna -70, mutta vain hetkellisesti, eikä silloinkaan lopullisesti. Nykyään se ehkä elää enmmän ajatuksissa ja aatteissa, kuin ulkoisesti.
"Musiikissa on perusasioita. On olemassa huonoa musiikkia, on hyvää musiikkia, on vähän parempaa musiikkia ja sitten on Led Zeppelin" | |
Aika kärjistettyä tekstiä kylläkin on tuo! Kyllä hippiliike elää edelleen, mutta silloin 66-69 oli se suurin murroskohta. Hippiliike kuoli siinä vuonna -70, mutta vain hetkellisesti, eikä silloinkaan lopullisesti. Nykyään se ehkä elää enmmän ajatuksissa ja aatteissa, kuin ulkoisesti
Joo, eivät kai tuollaiset aatteet häviä minnekään, mikä on hyvä.
Kyseinen teksti ei tarkoituksellisen kärjistettyä, vaan noin siinä osapuilleen pääsi käymään. Loppujen lopuksi hippiliikkeelle on käynyt vuosikymmenien saatossa samalla tavalla kuin monelle muullekin aatteelle, eli sitä on romantisoitu melko lailla. Todellisuus oli monta astetta karumpi, ja esimerkiksi hippien suvaitsevaisuus ei välttämättä koskenut esimerkiksi suhtautumista seksuaalisiin vähemmistöihin. Ja kyllähän Woodstockistakin sanotaan, että mikäli sinusta siellä oli kivaa, niin et oikeasti ollut paikalla siinä mutavellissä ; )
Ja mitä hippeihin tulee, niin aika moni perusti perheen ja ryhtyi sitten elämään ihan normaalia, ehkä keskivertoa liberaalimpaa amerikkalaista keskiluokan unelmaa. Ei sitä rauhaa ja rakkauttakaan loputtomiin jaksa.
Jos muuten hippiliike ilmiönä kiinnostaa, niin Barry Milesin teosta "Hippie" voi suositella enemmän kuin lämpimästi:
http://www.amazon.com/gp/product/14 … 02-8026567-4543265?%5Fencoding=UTF8
Hippiliikkeen yksittäinen kukoistushetki oli kai Woodstockin sijasta Monterey Pop -festivaali. Kannattaa katsoa elokuva, jos sen jostakin löytää.
The unhappiest people I know, romantically speaking, are the ones who like pop music the most. (Nick Hornby) | |
The Monkees ei ehkä välttämättä tule ihan heti mieleen, kun mietitään 60-luvun psykedeliaosastoa. Mutta kyllä heiltäkin sille päälle sattuessaan irtosi aika hyvin.
https://youtu.be/5gzmxI6oisg
Out on the street for a living, picture's only begun. Got you under their thumb. | | « edellinen sivu | seuraava sivu » | |
|---|
|
|
