| Aihe: Viimeksi pelaamasi peli ja sen arvosana | |
|---|
 Pelsi
30.05.2005 23:59:37 (muokattu 31.05.2005 08:38:59) | |
|
Windowsin Pasianssi (PC)
Arvosana: 9
Wow, tässäpä vasta vauhtia ja vaarallisia tilanteita! Kellon tikittäessä hikikarpalot nousevat otsalle, kun ei tiedä, mikä seuraava kortti on! Loppua kohden peli käy tietysti vähän tylsäksi, jos yhtään korttia ei ole piilossa, mutta se yleensä tietää pelaajan palkitsemista maailmoja räjäyttävällä LOPPUANIMAATIOLLA!
*SPOILERI*
Siinä herkistyy isokin mies kyyneliin, kun kortit pomppivat pois ruudulta jättäen mustaa vanaa. Sniff.
*/SPOILERI*
Grafiikka on oivallista, korttien takapuolille voi vieläpä määrittää monia eri kuvia. Äänipuolikin on kunnossa, koska pelin aikana voi kuunnella omia mp3sia. Ohjattavuus on helppoa & hauskaa. Miinusta tulee juonen epäloogisuuksista.
Kaikenkaikkiaan mukaansatempaava peli, jota voi suositella vauvasta vaariin! Jatko-osa, Spider-pasianssi, vaatiikin sitten jo hiukan kehittyneemmän näytönohjaimen.
Kalamies #3 >-)))> | |
FM2005:ttä on tullut vieläkin pelattua. Arvosana 10.
Hertta on kanssa hyvä, arvosana 8+.
"open hands to the wind" | |
Vedetään nyt kaksi viimeksi läpimennyttä:
Brothers in Arms (PC) 9p.
Mukava poikkeus noihin räiskintöihin, joissa ammutaan vaikka puluja lennosta lonkalta. Taktiset kuviot tuovat vaihtelua, ja niillä on ihan oikea merkitys pelissä menestymisen kannalta. Tunnelma ja juoni mukavan maanläheisiä. Ainoa miinus tulee liian selkeästi rajatuista etenemisreiteistä ja useimmiten vain asemissaan kököttävistä sakemanneista. Ekstramatskut tuovat lisää syvyyttä hommaan.
Tony Hawk's Underground 2 (PC) 7,5p.
Tuttua Toni Haukkaa, juu ei siinä mitään. Varmaan vähän riippuu, miten tuo skeittaus kolahtaa. Pelattavuus on ollut tuohon peliin sama jo monta vuotta, eikä sitä ole juuri tarvis muuttaakaan. Peli vähän kaatuu outoihin tehtäviin ja varsinkin hämäriin tehtävänantoihin juonimoodissa. Kentätkään eivät oikein viidenkymmenen metrin droppeineen vakuuta. Hyvät musat ja videot välittää kyllä tunnelmaa. THUG1 oli parempi.
"Every day there is another/ Band that got big by playing a cover" -ST | |
Project: Snowblind (Xbox)
Tunnelmaltaan ja juoneltaan aika geneerinen puoli-scifistinen fps. Olin aluksi vähän pettynyt koko hommaan, ja puoliväkisin väänsin pelin läpi. Sitten tuli kuitenkin aloitettua uusi kierros ja piru vie, onhan se pelattavuus (mikä on mulle ehkä se ykkösjuttu) aika hyvin hiottu. Kontrollit toimii niinkun pitääkin, viholliset eivät kestä ylimaallisia määriä osumia, tekoäly ei nyt varsinaisesti loista mutta on ehkäpä keskivertoa parempi (mitä nyt kaukana olevat viholliset ottavat ajoittain surutta osumaa kuolemaan asti reagoimatta), asevalikoima on perustavaraa mutta kaikelle on käyttöä...ihan toimiva viritys. Ainoastaan etukäteen hehkutetut spesiaalikyvyt jäävät aika vähäiselle huomiolle, käytännössä noita tuli käytettyä vain paniikkitilanteissa pelastajana. En oikeastaan osaa varsinaisesti suositella, mutta fps-friikit saattavat tykästyä. Arvosana about 8.
Mercenaries: Playground of Destruction (Xbox)
Melkein väittäisin että tää on GTA-sarjan paras peli, vaikkei sarjaa olekkaan...yhtäläisyyksiä on kuitenkin niin paljon, ettei vertailulta voi välttyä. GTA:t ovat helvetin hyviä kaikki, mutta mua on aina häirinnyt aika paljon toiminnan kömpelyys jalan liikkuessa, samoin tulitaistelut - usein GTA:ssa lähtee henki lähinnä sen takia, että automaattitähtäys lukittaa väärään tyyppiin, ei kehenkään tai muuten vaan pyörii ympyrää kunnes valuu kuiviin. Mercenaries toimii tässä suhteessa paljon paremmin, ja diggailen myös ympäristöstä; hillittömän tuhon levittäminen yksinkertaisesti tuntuu himpun verran uskottavammalta sotatilassa olevassa maassa kuin keskellä kaupunkia. Ilmaiskut ovat näyttäviä, tehtävät tarpeeksi vaihtelevia, lähestymistapoja on yleensä enemmän kuin yksi jne. Lisäksi perinteisiä GTA-katoavat-autot-ongelmia ei oikeastaan ole, ainakaan kiusaksi asti. Hyvää roinaa. 9+. |  aust
31.05.2005 10:13:32 | |
|
ESPN NHL K25 (Xbox) - 9
En nyt hirveän kauan ole kerennyt pelaamaan, mutta alkuvaikutelman perusteella voittaa EA:n viime vuosien NHL-pelit (jotka toistavat pahasti itseään). Pelailin EA:n viimeisintä joululomalla velipojan kanssa, ja se oli mielestäni aivan liian nopea.
K25:ssa miellyttää huomattavasti realistisempi ote jääkiekkoon. Vauhti ei ole niin kova. Peli ei ole päätöntä taklailua. Hyökkääjän pystyy sitomaan reunaan. Saa itse päättää milloin luistelee takaperin. Mailalla pystyy huitomaan näppärästi. Harhautuksia pystyy itse tekemään oikeanpuoleisella tatilla, jne. Mutta katsellaan nyt, että mitä uljaan ulkokuoren alta paljastuu, kun jatkan pelailua pitempään. Vikoja varmast tulee löytymään. Mutta oikeasti kyllä uskon, että välttämättä en halua enää palata EA:n peleihin, lukuunottamatta ehkä NHL95:ta. ;)
Eihän tämä Segan 2K5 ole ehkä niin näyttävä kuin kilpailijansa pelit, ja kausimoodikin on vähän alkeellisempi (kai?), mutta pelattavuus vaikuttaisi olevan rautaa. Suosittelen kokeilemaan ja jättämään se EA:n tämän vuotinen hyllyyn.
Itellä viimeksi pelaamani peli on taas ESPN 2K4, tosin se on ollut sitä jo puolentoista vuoden ajan.
Uskomattoman realistinen ja loistavan pelattavuuden omaava peli jota jaksaa jauhaa ja jauhaa. (nyt pelaan fransichea jo hall of famer -tasolla)
Pelissä toki on puutteita ym. muutettavia juttuja, jotka korjaamalla täydellisempää jääkiekkopeliä ei olisi.
ESPN:n suurimmat puutteet: variaatiot maalinteossa, loukkaantumisten aitous, maalivahdin liikkeideitä saisi olla lisää, pidemmät jäähyt puuttuvat sekä pelikiellot, statistiikka surkeaa (sanoo ikuinen statistiikka addikti), välillä tekoäly tökkii ja pahasti, sääntökirjasta saisi tarkastaa parit pienet jutut mm. paitsion ja aloituksen suhteen.
Kaikkine pieninine vikoineen annan arvosanan 9+. Kuulin että 2K5 ei paljon kehitystä tuonut joten jätin hankkimatta. Katsotaanpas mitä ensi vuosi tuo tullessaan.
EA:n peleistä ei sovi puhua samassa topicissakaan, eikä myös aihealueessa.
* |  carnation
25.06.2007 15:50:47 (muokattu 25.06.2007 15:52:05) | |
|
Ajattelin nostella esiin tällainen pari vuotta vanhan keskustelun. Kun tossa ylhäällä on mm. "viimeksi katsomasi elokuva ja sen arvosana" -ketju, niin jospa siihen rinnalle saataisiin pysyväksi tällainen peliaiheinen vastaava, jossa kertoillaan hieman viimeksi pelatuista peleistä mieluiten lyhyen tai vähän pidemmänkin kuvauksen kera. Eli jos jätetään sellaisen listaustyyppiset "super mario 10+" -jutut pois, yritetään pitää ketju mahdollisimman informatiivisena, jotta näistä teksteistä voisi olla jollekin jotain hyötyä.
Itse olen hakannut pleikkari kakkosella God of Waria, Kratos on nimittäin aika äijä. Peli tuli pelattua normaalivaikeustasolla läpi, nyt on vuorossa erittäin vaikea God Mode, joka on parissa kohdassa aiheuttanut melkoista turhautumista, mutta hyvin on pyyhkinyt kuitenkin tähän saakka. Suurella pelolla odottelen niitä viimeisiä vastuksia, joiden kanssa saattaa ohjain lentää seinään kerran jos toisenkin.
No mutta, sopivan haastava peli, jonka audiovisuaalinen toteutus on vertaansa vailla. Sisältää melkoisen huikean soundtrackin ja huolella rakennetut, todella tyylikkäät ja kauniit kentät. Päättelykykyä vaativat puzzlet ja intensiivinen sekä gorepitoinen toiminta on naitettu yhteen ja homma toimii. Kreikkalainen mytologia toimii upeana näyttämönä Kratoksen seikkailuille, mikäs sen hauskempaa kuin päästä riepottelemaan minotaureja katakombeissa ja kurittamaan kolmipäistä Hydraa keskellä myrskyistä merta.
Pitäisi varmaan tutustua siihen kakkososaankin tässä lähiaikoina, kunhan sen vain saisi inhimilliseen hintaan. Käytettynäkin tuosta saa pulittaa vielä jotain +-30 euroa, uudesta pelistä nyt puhumattakaan. Se on jonkinlainen periaatteellinen juttu, ettei pelistä viitsi maksaa juurikaan yli kahtakymppiä, varsinkaan kun noita saa vähän ajan kuluttua edullisesti sieltä sun täältä.
God of War on erittäin tiukkaa tavaraa kaikinpuolin: 9,5/10 | |
Tuli ostettua tuollanen psp junamatkojen ratoksi.
Pursuit Forcen ja Spiiderman kakkosen nappasin summassa pelihyllystä ja koukutuin ensimmäiseen ihan täysin. Ajattelin, ettei ton kokosella näytöllä voi pelata kuin puzzleja, mutta toimihan tuossa ajopelikin mainiosti. Autoilla, prätkillä, kopterilla, veneellä ja jalan metsästetään pahiksia, hypitään kulkuneuvosta toiseen ja paukutetaan pyssyllä roistoja. Vaikeustasokin just kohillaan; kun yhtä tehtävää on veivannu muutaman kerran ja päättää että tän kerran laitan koneen laukkuun, niin juuri sillä kerralla missio menee just ja just läpi ja on pakko koettaa seuraavaa. Mainiotakin mainiompi peli.
Spiiderman oli kökömpi kokemus. Isovelikonsolilla joskus testasin ja taivaalla seitin varassa leijuminen oli hauskaa, mutta jostain syystä tää psp-versio ei oikein samalla tavalla toiminu. Sisätiloissa suunnistaminen ja kääntyily otti hermoon ja pahasti. Pitää antaa tällekin tsäänssi vielä, kunhan tuo Pursuitti alkaa kyllästyttää.
Se viimeksi nauraa joka hitaimmin ajattelee. |  insight
26.06.2007 17:01:41 (muokattu 27.06.2007 19:25:48) | |
|
Joint operations: Typhoon Rising 10/10
Olen pelannut HL2, BF2, Civ2 ja 3, Doom1-3, Unreal, Oblivion, Far Cry jne... mutta Joint operations on selkeesti paras ja koukuttavin. Parasta FPS pelaamista netissä!
Siis muita pelejä en oikein jaksa edes pelata enää.
Lisätään tähän vielä, että pelaan Kombi nimellä tuota JO:ta. | |
Wii: The Legend of Zelda: Twilight Princess
Kuningas sarjan viimeisin osa. Kaunis peli mukavalla grafiikalla, miellyttävillä kontrolleilla, tempaavalla tarinalla ja loistavalla maailmalla varustettuna. Ääninäyttelyn puuttuminen taitaa olla nykyään peleissä melko harvinaista, mutta ei se minua ainakaan tässä pelissä haitannut yhtään. Satunnaiset äännähdykset riittää ihan tarpeeksi hyvin minulle kun ottaa huomioon että nykyään vielä on useimmiten ääninäyttely varsin hanurista.
Peli ei ollut liian helppo tällaiselle ei niin liikaa pelaavalle vaikka jotkut hölmöt tuota liian helpoksi haukkuvatkin, mitäs itse pelaavat liikaa.
Arvosanaksi 9,5. Kympin ansaitsevaa peliä ei olekkaan.
Wii: Call of Duty 3
Ensimmäinen FPS jonka olen läpi pelannut. Viihdyttävää pauketta keskinkertaisilla grafiikoilla. Kontrollit vaati hieman opettelua, mutta ihan hyvät nekin oli kun nihin tottui. Wiin kapula on kuninkuutta FPSn pelaamiseen. Lyhyestä yksinpelistä ja moninpelin puuttumattomuudesta miinusta. Lagiminen ei myöskään ole kivaa eikä se että aina kun ottaa loadin niin on pakko katsoa edellisen tehtävän loppu- ja nykyisen alkuanimaatiot uudestaan.
6,5/10 Uudestaan tämä on silti pelattava vaikeammalla tasolla. | |
PS2: Gran Turismo 4
En vain osaa. Hidasta on kuin kivesten heiluttelu. Samoja ratoja pakko ajaa että saa rahaa auton tuunaukseen notta pärjäisi taas seuraavalla kupilla. Olen ehkä vain ihan säälittävä. Hyvä peli silti. Hauska pelata ja tyylikkäitä autoja on miljoona. Tuntuma on ihan jees, mutta ratilla varmaan vasta pääsee kunnolla oikeuksiinsa. Ei vain hotsita hankkia rattia kun maksaa niin pirusti.
8,5 olkoon arvosana kun olen niin huono. Muuten olisi varmaan ainakin 9. | |
Tuntuma on ihan jees, mutta ratilla varmaan vasta pääsee kunnolla oikeuksiinsa.
Mutta kun ratin hankkii, tulee ongelmaksi se ettei mitään ajopeliä pysty enää pelaamaan ilman sitä. Rallipelit oli aiemmin hauskoja pädillä pelattaessa, mutta enää ei innosta kokeillakaan. Ja koska ratin komerosta kaivaminen ja asentelu tuntuu niin työläältä, tarkoittaa se sitä ettei ajopelejä tule enää pelattua käytännössä laisinkaan ;)
Sama homma kuin se, että videotykin jälkeen ei enää osaa pienestä töllöstä katsoa leffoja. Koska kesäillat ovat niin valoisia, että huoneen pimennykseen vaadittaisiin huomattavasti ylimääräiseltä tuntuvaa rehkimistä, on leffojen katselu jäänyt kokonaan.
On se elämä niin pirun vaikeaa!
Se viimeksi nauraa joka hitaimmin ajattelee. | insight
27.06.2007 19:27:50 (muokattu 27.06.2007 19:28:49) | |
|
Colin McRaen kun aikanaan pelasi pari kertaa Expert tasolla läpi, niin mä en ainakaan enää jaksanut mitään ajopelejä pelata. Se on periaatteessa niin sitä samaa. No onhan FPS:kin, mutta silti se on jotenkin ihan eri juttu.
Öh.. ai niin pelasin mä jonkun aikaa tota Gran Turismoa. Aika puuduttavaa hommaa kerätä rahaa ja kasata autoja. Huoh.. :p | |
Deus Ex.
Meikäläisen mielestä kovatunnelmaisin ja legendaarisin First Person shooteri ikinä. Tarina todella tempaa mukaansa. Vanha peli tosin, mutta ei se grafiikka nyt niin paska ole, etteikö sitä voisi pelata. Jos ette ole kokeilleet, suosittelen todella vilpittömästi!
Hiiviskelyä ja ammuntaa ja käsikähmää, haastavia tehtäviä, erilaisia vaihtoehtoja läpipelaamiseen ja hauska global conspiracy-tyyppinen juoni. Siistiä kamaa augmentaatiomahdollisuuksineen ja sivuojuonineen.
Arvoisat lyöjät: tottelemattomia VEDETÄÄN TURPAAN! (kyltti Helsingin konservatorion rumpuluokan seinällä joskus 2000-luvun alussa) | |
Viimeksi pelasin PS2:lla Shadow of the Colossuksen läpi. Aivan jumalattoman hieno peli, menee kyllä kevyesti kaikkien aikojen suosikkien joukkoon.
Kyseessä on siis tiivistettynä toimintaseikkailu. Tämä ei tosin kuvaa peliä kovin hyvin, sillä oikeastaan mitään perinteiseen toimintaseikkailuun viittaavaa ei löydy. Sankarin täytyy voittaa kirottua maata asuttavat järkälemäiset kolossit herättääkseen tyttöystävänsä henkiin. Muita vastuksia pelissä ei sitten olekaan, ainoastaan 16 kolossia.
Onneksi kolossit ovat hemmetin hienoja vastustajia. Tunnelma on aivan älytön, kun yrittää epätoivoisesti roikkua kiinni jättimäisen linnun siivessä tämän kaartaessa jyrkästi kohti alhaalla mustana siintävää järveä. Vaikeustaso on melko lailla kohdillaan, eli yksikään ei ole helppo vastustaja, vaan älynystyröitä joutuu käyttämään. Ensin pitää pähkäillä kuinka elävän vuoren kyytiin pääsee, ja sitten pitäisi vielä onnistua löytämään sen heikot kohdat. Aseina toimivat miekka (joka toimii myös eräänlaisena kompassina) ja jousi. Turhautumista ei onneksi tapahtunut kuin parin kolossin kohdalla.
Vähäeleinen juoni ja lohduttoman autio maailma saavat ison papukaijamerkin, kuten myös audiovisuaalinen anti. Pleikkarimies/-nainen, jos etsit jotain omaperäistä, tunnelmallista ja palkitsevaa pelaamista, suosittelen Shadow of the Colossusta erittäin lämpimästi. Nudge nudge, CDONissa hinta 15,95e. Ryöstöä. Say no more: http://www.cdon.com/main.phtml?prod … &nav=10851&navroot=905&page=product
Pakollinen arvosana 10.
"Thus men forgot that all deities reside within the human breast"
Romantikkoitkijät #42 | |
Pleikkarimies/-nainen, jos etsit jotain omaperäistä, tunnelmallista ja palkitsevaa pelaamista, suosittelen Shadow of the Colossusta erittäin lämpimästi. Nudge nudge, CDONissa hinta 15,95e. Ryöstöä. Say no more: http://www.cdon.com/main.phtml?prod … &nav=10851&navroot=905&page=product
Pakollinen arvosana 10.
Kyllä, täyden kympin peli, harvoin törmää missään pelissä vastaavanlaiseen tunnelmaan. Tätä pitää kehua aina kun on tilaisuus! Olen tuon joskus vuokrannut ja läpäissytkin, mutta pitäisiköhän nyt viimeistään ostaa jopa omaksi asti. Tuli taas hullut himot päästä ratsastamaan miekka auringonsäteistä kimaltaen pitkin aavikoita ja metsiä.
Ei saakeli, pitää laittaa tilaus menemään... | |
Planescape: Torment
Kesäpuhteiksi asensin vanhan legendan ja kokeilin fighterin sijaan itselleni vierasta magea. On muuten peli, jos mahdollista, vieläkin parempi kun on enemmän INT:itä ja WIS:iä. 10-
Ceci n'est pas une signature | |
S.T.A.L.K.E.R (PC)
Mukava pelata taas pitkästä aikaa inventoryn / hahmon varustamisen sisältävää 1st person-räiskintää, joka ei pidä pelaajaa liikaa kädestä kiinni. Ränsistynyt ja itäinen tunnelma sopii tämän tyyliseen seikkailuun kuin nyrkki naamaan. Miinusta tulee bugeista, pelin loppupuolella oli 1.003-patchinkin jälkeen pakko pistää staattinen valaistus, ettei kaatuilisi. Tekstityksestä ja keskusteluista tulee hieman skitsofreeninen tunnelma, kun teksti/puhe eivät aina vastaa toisiaan. Parin läpipeluukerran jälkeen huomaa, ettei uudelleenpeluuarvo ihan esim. Deus Ex:in luokkaa ole, tosin satunnaista kamaa (esim. artefactit) löytyy joka kerralla erilaisia.
Arvosana 8,5/10. Jos ei kaatuilisi, 9/10. | |
vietcongia pelaan netissä, täydellinen peli. 10p. |  Heartwood
06.07.2007 22:28:35 (muokattu 06.07.2007 22:34:26) | |
|
PS2-linjalla mennään edelleen, viimeksi vuorossa Okami.
Upea, upea peli kerta kaikkiaan. Noin 43 tuntia meni aikaa, enkä varmasti kolunnut läheskään kaikkea vielä. Uudelleenpeluuarvo on onneksi korkea.
Okami (japaniksi susi siis) on toimintaseikkailu, jonka pääosassa on valkoisen suden muodon ottanut auringonjumalatar Amaterasu. Sadan vuoden välein heräävä pahuus on vähemmän yllättäen justiinsa sopivasti hollilla, joten pienen Kamikin kylän asukkaat kutsuvat Amaterasun apuun. Juoni polveilee todella maukkaasti pienen kylän pelastamisesta suurempiin kuvioihin. Hauskana kuriositeettina mainittakoon alkudemo, joka taitaa olla kevyesti pisin kohtaamani tähän asti. Noin 20 minuutin mittainen video ei kuitenkaan tunnu yhtään liian pitkältä.
Pelin kaksi suurta jujua ovat japanilaista taidetta jäljittelevä, mielettömän hieno ulkoasu ja Amaterasun jumalalliset sivellinvoimat. Pakko sanoa, että noin niin kuin graafisesti Okami on kevyesti tyylikkäin koskaan pelaamani peli, omaperäinen maalauksellisuus toimii liikkeessä erinomaisesti. Saumatta tähän nivoutuu 13 erilaiseen voimaan jakautunut jumalallinen sivellin. Kun nykäisee R1-namiskaa, liike pysähtyy ja maailmasta tulee kangas, jolle pelaaja voi maalata erilaisia voimasymboleja. Sitten tapahtuu jänniä, riippuen siitä mitä maalasi ja mihin. Esimerkiksi ympyrän maalaaminen taivaalle saa auringon nousemaan, ja terävän viivan veto vihollisen yli sivaltaa niin maan perkeleesti.
Koko sivellintouhu kuulostaa erikoiselta, mutta toimii pienen opettelun jälkeen loistavasti. Sivellintä ohjataan tateilla, joten itse tekemisen tuntu on varsin konkreettinen. Vastaan tulevat puzzlet myös vaativat ilahduttavan paljon siveltimen käyttöä.
Okami on yhtä aikaa eeppinen, maalauksellinen, humoristinen (Issun on melko sankari), koskettava ja syvällinen. Silti leppoisa seikkailufiilis on varsinkin alkupuolella hyvin vahva. Monet ovat Zeldoihin verranneet, vaan siitä en tiedä kun en ole niitä pelaillut. Erikoismaininta musiikista, joka sekoittaa japanilaista kansanmusiikkia (shakuhachin ääni on jotain kaunista) modernimpiin soittimiin ja tunnelmallisiin ambient-huminoihin.
Jos jostain tarvitsee napista, niin taistelut ovat pääosin turhan helppoja (Ninjaedit: Pomotaistelut ovat sitävastoin loistavia!), yksi turhauttava kilparata ei ole mukava, (EDIT:) apuri Issun vääntää asioita turhan usein rautalangasta ja puhe on hieman outoa siansaksaa. Nämä ovat kuitenkin pikkuvikoja, jotka eivät peliä pilaa. Omaa Shadow of the Colossus -hehkutusta lainatakseni suosittelen Okamia kaikille hyvää ja pitkäikäistä seikkailua etsiville PS2:n omistajille. Domo arigatoo!
Arvosana lienee helppo arvata.
Seuraavaksi sitten God of War. Verta. Ruumiita. Suolia. Verta. Yrgh. Verta.
"Thus men forgot that all deities reside within the human breast"
Romantikkoitkijät #42 | |
Residen Evil 4 : Wii editio
Ensivaikutelmia lähinnä kun vasta peri tuntia on peliaikaa takana. Hektistä mättöä paskat housussa näin lyhyesti sanottuna. Epäzombie lihaa vyöryy jatkuvalla syötöllä päälle ja panoksia pitäisi pihdata paremmin kuin herra Roope rakkaita pennosiaan. Peli ei ole mitenkään pelottava verrattuna aiempiin RE peleihin, mutta musiikki ja ympäristö sekä jännitys ammusten riittämisestä tuovat kyllä omanlaisensa paskat-housussa jännityksen mukaan peliin. Grafiikka on Wii peliksi suhteellisen nättiä vaikka sitä ei ole Cuben versiosta pahemmin paranneltukaan. Kontrollit vievät aikansa opetella kun ampuessa ei voikkaan kävellä ja kun tähtäimen vie ruudun reunalle niin jantteri ei käännykkään. Näin parin tunnin jälkeen alkaa olla kontrollit jo melkolailla näpeissä ja ne örisevät karvaiset paskiaiset ei enää ihan niin helposti sitten pääsekkään piirittämään tai ainakaan tappamaan. Kuolemia tulee kun evottaa niin ankarasti. Varsinkin välianimaatioissa, eihän niissä kerkeä millään reagoida mihinkään. Karhunraudat ja molotovia yläkerrasta heittelevät miehet ovat vittupäitä, ei niitä koskaan älyä ja henki lähtee taas. Ja moottorisahamurhaajat on ihan liian sitkeitä ryökäleitä.
Ensitunnelmista annetaan pelille 9/10. Myöhemmin kunhan ollaan tutustuttu peliin enemmän niin voisi laittaa vähän enemmän asiaa juonesta ja muusta. | | « edellinen sivu | seuraava sivu » | |
|---|
|
|
