| Aihe: Yöjuttu-lehti | |
|---|
|
Muistaakos joku tätä läpyskää, jonka pääosassa seikkaili Scotland Yardin (tai jonkun muun semmoisen) örkkivastaava John Sinclair? Sehän oli jonkinlainen Jerry Cottonin yliluonnollis-orientoitunut vastine. Ei tosin ajanut Jaguarilla vaan Bentleyllä, ja sillä oli mielenkiintoinen valikoima kaikenlaisia hauskoja aseita (hopealuodeilla ladattu Beretta, maaginen bumerangi ym.) ja sitten kun meno kävi oikein kovaksi, piti kaivaa se kaikista järein ase eli superhypertehokas risti esiin. Sille ei mikään örkki voinut mitään.
Vihollisetkin oli aika ranggoja. Oli Murhaliiga vampyyreineen, Belphegor-demoni, ihmissudet Lupina ja Luparo, ruumiinsyöjäghoulit, helvetinmato Izzi ja mitä hittoja niitä nyt oli. Jotkut noista tarinoista oli jopa oikeasti aika hyviä. Ja ne kannet! Perkule, että ne oli pelottavia silloin nöösi-iässä. Nyt alkaakin nostalgian siivet havista siihen tahtiin, että pitäisköhän tehdä kommandoisku divariin.
Onko muilla muistoja Yöjutusta?
The road never ends for me, kid. |
|
Tarkotakko sää Pekka Sauria?
Andrey Bolshakov - Master of Shred |
|
Tarkotakko sää Pekka Sauria?
En, enkä edes Tenho Saurenia.
The road never ends for me, kid. |
|
Onko muilla muistoja Yöjutusta?
On muistoja, muttei välttämättä kauhean paljon. Kovin montaa Yöjuttua ei tullut luettua - tiedä sitten mistä syystä, koska kauhusta olen diggaillut koko ikäni. Erittäin pelottavan lehden maineessa oli silloin kolmasluokkalaisena kun tuohon tutustui, ja kyllähän pikkunöösinä paskat housussa niitä tarinoita tavasikin. Kannet oli tosiaan hienoja pikkupojan näkövinkkelistä. Vois kyllä seuraavan kerran divarissa käydessä katsastaa josko Yöjuttuja on vielä liikkeellä. |
|
Tarkotakko sää Pekka Sauria?
Voi vitun vitun vittu!!! *hallitsematon repeäminen* >D
Pekka Saurin Yöjuttu, örkkejä ja vampyyreitä! Hohohohooo! + |
|
Pekka Saurin Yöjutulle mikään inhimillinen ei ole vierasta. Numero on vanha tuttu 0203 17600.
Andrey Bolshakov - Master of Shred |
|
Onko muilla muistoja Yöjutusta?
Joo, on. Milloinkas tuo alkoi ilmestyä - olisko ollut '82 tai '83? Joskus noihin aikoihin lueskelin noita jonkun verran. Hauskaa tavaraa, oikein kunnon pulp fictionia :-) Olivatko nuo saksalaista alkuperää - mä muistan joskus Saksassa käydessäni nähneeni John Sinclair-aiheista matskua myöhemminkin (olisko ollut peräti kuunnelmia, muisti pätkii)?
Mitäs ne muut hahmot olivat. Oliko se Johnin kaveri Suko? Ja vampyyri Vampiro Del Mar?
Hitsi. Tulikin pieni mieliteko lukea noita uudestaan. Muistelen viimeaikaisista divarikäynneistä, että Yöjutut eivät olisi vielä nousseet hinnoissa kovin pahasti...
...ja jos uskot tuon, uskot mitä vain! |
|
Joo, on. Milloinkas tuo alkoi ilmestyä - olisko ollut '82 tai '83? Joskus noihin aikoihin lueskelin noita jonkun verran. Hauskaa tavaraa, oikein kunnon pulp fictionia :-) Olivatko nuo saksalaista alkuperää - mä muistan joskus Saksassa käydessäni nähneeni John Sinclair-aiheista matskua myöhemminkin (olisko ollut peräti kuunnelmia, muisti pätkii)?
Kyllähän ne sakemannien juttuja olivat. Kirjoittaja oli muistaakseni taiteilijanimeltään Jason Dark. Ja tosiaan joskus -83 niitä alkoi tulla. Aluksi ne oli sellasia A5 -kokoisia lehdyköitä, mutta kasvoivat sitten jossain vaiheessa. Pokkarimuotoisia tuli myös muutama.
Mitäs ne muut hahmot olivat. Oliko se Johnin kaveri Suko? Ja vampyyri Vampiro Del Mar?
Suko oli kova jätkä. Sillähän oli se sauva, jolla saattoi pysäyttää ajan viideksi sekunniksi. Piti vain lausua maagiset sanat "terra pestem teneto, salus hic maneto"! Ja sitten olivat Ben ja Sheila, jotka aina joutuivat pahojen voimien uhkaamiksi.
Vampiro del Mar oli ns. ikivampyyri ja kuului Murhaliigaan yhdessä Lady X:n ja Xorronin kanssa. Xorron oli muutenkin mielenkiintoinen hahmo. Siihen ei tehonnut edes Sinclairin risti, ja se jeesasikin Johnia useamman kerran. Se oli kova juttu, kun se taisteli helvetinmato Izziä vastaan. Siinä tanner tömisi ja aitaa kaatui. Lopuksi sitten John veisti Izziltä pään bumeranginsa kanssa.
Hitsi. Tulikin pieni mieliteko lukea noita uudestaan. Muistelen viimeaikaisista divarikäynneistä, että Yöjutut eivät olisi vielä nousseet hinnoissa kovin pahasti...
Mä menen het huomenna ruokatunnilla divariin ja haen noita autokuormallisen.
The road never ends for me, kid. |
|
Aluksi ne oli sellasia A5 -kokoisia lehdyköitä, mutta kasvoivat sitten jossain vaiheessa. Pokkarimuotoisia tuli myös muutama.
Just noita pieniä mä luin.. ehkä jonkun isommankin, mutta pokkareita en tainnut lukea.
Suko oli kova jätkä. Sillähän oli se sauva, jolla saattoi pysäyttää ajan viideksi sekunniksi. Piti vain lausua maagiset sanat "terra pestem teneto, salus hic maneto"!
Niinpä olikin! Toi sauva oli muistaakseni aika useinkin ratkaisevassa roolissa tappeluissa...
Vampiro del Mar oli ns. ikivampyyri ja kuului Murhaliigaan yhdessä Lady X:n ja Xorronin kanssa.
Joo, noi olivat myös niitä usein toistuvia hahmoja. Ainakin Lady X taisi olla mukana useammassakin niistä stooreista mitä luin.
...ja jos uskot tuon, uskot mitä vain! |
|
Juu, tottahan Yöjuttu muistetaan. Hirrveen pelottavia. Kansitekstejä vilkuillessani jo ajattelin, että ei tällaista uskalla mitenkään lukea. Eipähän ne kyllä tainneet ihan niin rajuja juttuja olla kuin mitä ne kannet antoivat ymmärtää, muistaakseni. Pitääpä tosiaan napata divarista muutama mukaan, että vieläkö pelottaa...
Yöjuttu, Joe Montana, Wild Finn ja muut western -lukemistot, vanhat Pekka Lipposet ja Cottonit tietysti; nehän oli kaikki hyviä. Ja Hulkkonen tietysti... Remot ja Nick Carterit yms. eivät meiksiin koskaan oikein iskeneet. |
|
Löysin listan Suomessa ilmestyneistä Yöjutuista:
http://kotisivu.mtv3.fi/jussiv/sf/bib/lukemistot.html#Yojleht
Noillahan oli aivan hemmetin hyviä nimiä. Niissähän olis ainesta vaikka bändin nimeksi. Varsinkin tuo "Lomasaaren kääpiöpirut" olis kova. Ja levyn nimeksi sitten "Pirunmunkkien aavetanssi".
1982 niitä alkoikin ilmestyä. Noita ekoja taitaa vaan olla aika hankala löytää. Ja tossa parina viimeisenä vuotena alkoi taso laskea aika selkeesti.
EDIT: Löysin googlettamalla tiedon jonka mukaan Yöjutun kanssa yriteltiin Suomessa comebackia vuonna 2002, mutta se ei sitten vissiin oikein onnistunut.
The road never ends for me, kid. |
|
Löysin listan Suomessa ilmestyneistä Yöjutuista
Heh, tostahan noita onkin hauska muistella... Ensimmäinen lukemani Yöjuttu oli Kiven Vanki, 5/82. Luin tuon siis silloin kun se ilmestyi, 22 vuotta sitten (jessus!). Sittemmin mä muistan lainanneeni kaverilta sen ihan ekankin.
...ja jos uskot tuon, uskot mitä vain! |
|
Löysin listan Suomessa ilmestyneistä Yöjutuista:
Muistikuvia herättävät lehdet Hautakivikoplasta Kauhuretkeen kauneusfarmille, joten aika äkkiä taisi meiksin kiinnostus silloin aikanaan lopahtaa. Viiltäjä-Jackin jäljillä, Luurankolaiva ja Veriurut olivat muistaakseni oikein mainioita tarinoita.
Siltä siis tuntui 12-vuotiaasta... |
|
Siltä siis tuntui 12-vuotiaasta...
Mäkin olin vuonna '82 12-vuotias. Ruumislinnan Kummitus jäi mieleen erityisesti, se oli näköjään toinen lukemani Yöjuttu...
Mä muuten muistan Yöjuttu-nimisen sarjakuvalehdenkin, jota tuli joskus 70-luvulla. Sillä ei käsittääkseni ollut mitään tekemistä John Sinclairin kanssa.
...ja jos uskot tuon, uskot mitä vain! |
|
Mä muuten muistan Yöjuttu-nimisen sarjakuvalehdenkin, jota tuli joskus 70-luvulla. Sillä ei käsittääkseni ollut mitään tekemistä John Sinclairin kanssa.
Ei ollu joo. Ja sitten oli vielä se TV-sarjakin, jonka nimenä täällä Suomessa oli Yöjuttu.
The road never ends for me, kid. |
|
Ei ollu joo. Ja sitten oli vielä se TV-sarjakin, jonka nimenä täällä Suomessa oli Yöjuttu.
Ja sit Vaajakoskella oli perjantaisin nuorisotapahtuma nimeltä Yöjuttu. |
|
Ei ollu joo. Ja sitten oli vielä se TV-sarjakin, jonka nimenä täällä Suomessa oli Yöjuttu.
Niinpä muuten on ollutkin - ja olisko tuolla telkkarisarjalla sitten ollutkin kytky siihen sarjikseen? Mä muistelen, että jossain tuommoisessa lehdessä mikä mulla on ollut, olisi lukenut kannessa että "TV:stä tuttu"?
...ja jos uskot tuon, uskot mitä vain! |
|
Ja sit Vaajakoskella oli perjantaisin nuorisotapahtuma nimeltä Yöjuttu.
Juu, ja Eppu Normaalilla on vielä sen niminen biisikin. Ja googlettamalla löytyy myös ravihevonen, joka kantaa tuota uljasta nimeä.
Mulla on sellanen näppituntuma, että lehdellä ja TV-sarjalla ei olis tekemistä keskenään. Oisko ollut pelkkä mainoskikka antaa lehdelle sama nimi.
The road never ends for me, kid. |
|
Lienet Jani the Rock tutustunut kauhusarjakuviin? Justiinsa sain tässä hommattua puuttuneen Kalman, joka täydellisti mun Kalma-kokoelman. Ainoat ja oikeat Kalma-lehdethän on siis neljä ekaa, joissa on Barkerin novelleiden kuvituksia ja muita kauhusarjakuvia, parhaimmillaan aikasta mellevää kamaa ja huonoimmillaankin kelvollista. Harmi että lehti muuttui neljän numeron jälkeen tyylillisesti ja laadullisesti huonompaan suuntaan. |
|
Myös mulla on kaikki Kalma-lehdet...
Harmi että lehti muuttui neljän numeron jälkeen tyylillisesti ja laadullisesti huonompaan suuntaan.
No ehkei kuitenkaan - siinähän tuli mm. Sandmania. Makuasia toisaalta tääkin.
...ja jos uskot tuon, uskot mitä vain! |
| « edellinen sivu | seuraava sivu » | |
|---|
